in memoriam: Dosentti Urpo Kiistala
24.3.1936-13.8.2010

Iho ja sukupuolitautiopin dosentti Urpo Kiistala kuoli kotonaan Helsingissä 13. elokuuta. Hän oli syntynyt Helsingissä 24. maaliskuuta 1936, mutta oli sukujuuriltaan vanhasta Lapin kylästä Kittilän Kiistalasta. Kiistala tuli kuuden laudaturin ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta 1955 ja suoritti sen jälkeen lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa, mistä hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1962. Iho ja sukupuolitautien erikoislääkärin oikeudet hän sai 1968. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1976. Väitöskirjan aihe käsitteli hänen kehittämäänsä imurakkulamenetelmää ja sen sovellutuksia. Hän sai dosentin arvon 1979, ja myöhemmin hänet todettiin päteväksi iho ja sukupuolitautiopin professuuriin. Työskenneltyään vuoden ajan Helsingin yliopiston elektronimikroskopian laitoksella tutkimusassistenttina hän toimi apulaisopettajana Helsingin Ihotautienklinikalla 1966-73 ja Vt. apulaisprofessorina 1986 ja -91. Hän oli pidetty ja innostava ihotautien opettaja ja myöhemminkin kysytty esitelmöitsijä.

Leena Rechardt, Aarne Oikarinen

in memoriam: Eliel Kristian Waris
28.11.1924-9.7.2010

Ylilääkäri Eliel Waris kuoli Turussa 19.7.2010 pitkällisen sairauden, Parkinsonismin seurauksena. Hän oli kasvitieteen professori Harry Wariksen ja tarmokkaan sotilaskotijohtajan Martta o.s. Oeshin poika. Hän sai nimensä isoisänsä Eliel Warenin mukaan, joka oli Salon piirin piirilääkäri ja mm. Duodecim-seuran perustajajäsen. Eliel kävi koulunsa Turussa ja valmistui ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta yhteiskoulusta 1943 ja lääkäriksi Turun yliopistosta 1951.

Lauri Meurman, Aatto Kortekangas, Olli Kauste

in memoriam: Marika Lohvansuu
29.10.1965-22.4.2010

Marika Lohvansuu syntyi toiseksi lapseksi, tytöksi, oululaiseen kotiäidin ja maalari-isän perheeseen. Ammatinvalinta ei ollut koulussa mainiosti pärjäävälle tytölle selvä, ja niinpä hammaslääketieteellisessä opiskeleva isoveli Markku ehdotti lääkistä: "Saisi mukavan aikalisän" ennen varsinaista uranvalintaa, erikoistumista. Kirjoittavan ihmisen mielessä oli välkkynyt myös lehtiala, mutta se sai jäädä enemmän harrastukseksi, kun lääkis tärppäsi ensi yrittämällä.

Pirkko Hiltunen, Liisa Kantojärvi, Liisa Kemppainen, Tanja Valtavaara, Riikka Tolsa-Saloheimo

Kuka johtaa terveydenhuoltoa?

Suomen Lääkäriliitto on vuosien aikana ottanut aktiivisesti kantaa terveydenhuollon hallintoon ja virkarakenteisiin. Vuonna 1989 liiton hallitus hyväksyi terveydenhuollon virkarakennesuosituksen. Olen ollut luottamusmiehenä vuodesta 1993 alkaen, ja heti luottamusmiesurani alussa aivan vihreänä jouduin antamaan lausuntoa silloisen työnantajani hallinto- ja virkasääntömuutoksiin, jotka uhkasivat viedä johtavalta lääkäriltä ja ylilääkäriltä valtaa tehdä päätöksiä - mutta vastuuta sen sijaan olisi jäänyt. Liiton silloisen apulaisneuvottelupäällikön kanssa laadimme lausunnon, jonka jälkeen sääntömuutokset korjattiin liiton suositusten mukaisiksi. Siihen aikaan oli monessa paikassa suuria hallinto- ja virkasääntöriitoja.

Helena Nukari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 41/2010 Kommentteja

Keskitetään vai hajotetaanko sittenkin?

Terveydenhuoltolakiesityksessä korostetaan perusterveydenhuollon vahvistamista ja raja-aitojen madaltamista - hyviä tavoitteita molemmat. Erikoissairaanhoidon osalta tavoitteet vaikuttavat sen sijaan ristiriitaisilta. Toisaalta sekä päivystystä että monia hoitoja halutaan keskittää, kun samaan aikaan näiden toimintojen tekijöitä, erikoissairaanhoidon erikoislääkäreitä, ollaan jalkauttamassa terveysasemille.

Raija Niemelä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 39/2010 Kommentteja

Kirjaaminen onnistui, mutta potilas kuoli?

Tietokoneet lukevat koodikieltä, ihmiset sanoja, jotka tullakseen oikein ymmärretyiksi muodostavat lauseita ja lauseet proosaa. Vaikka tietokoneet pystyvätkin suuressa maailmassa jo ns. tiedon louhintaan, kansalliset sähköiset hoitotyön "rakenteiset" kirjaamishankkeet ovat päätyneet päinvastaisena ratkaisuna pirstomaan tiedon pieniksi viipaleiksi, mutta ei edes tietokoneluettavassa muodossa vaan irrallisiksi sanoiksi ja lauseenpätkiksi.

Tinja Lääveri

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 38/2010 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030