Pitäisikö potilaiden tietää, mitä hoito maksaa?

Julkisuudessa on keskusteltu mahdollisuudesta lisätä erilaisten verorahoitteisten palveluiden asiakasmaksulaskujen yhteyteen tieto palvelun todellisista kustannuksista. Erityisesti poliitikot ja johtavat virkamiehet ovat vaikuttaneet innostuneilta. Allekirjoittanut voisi siis lähettää laskuja joissa lukisi "Kolmen viikon psykiatrinen osastohoitojakso, 315 euroa. Hoidon todelliset kustannukset 7 300 euroa". Tai vastaanottaa laskuja, joissa lukee "kuukauden päivähoitomaksut 403 euroa. Todelliset kustannukset 2 200 euroa". Mutta miksi?

Samuli Saarni

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2010 Kommentteja

Vastuunkantaja tarvitsee todellista valtaa ja resursseja

Kliinisessä työssä olevat lääkärit tekevät työpäivänsä aikana useita hoitopäätöksiä ja he ovat myös tottuneet ottamaan vastuun näistä päätöksistä. Tämä vastuunkanto on niin normaalia ja olennainen osa lääkärin työtä ettemme aina itsekään, eivätkä muut ammattiryhmät, huomaa miten hyvin kliininen työ kasvattaa myös terveydenhuollon johtajiksi nousseet lääkärit kantamaan vastuun tekemistään päätöksistä. Yleensä kliinikko on myös jonkun moniammatillisen työyhteisön vetäjä ja saa siten huomaamattaan johtamiskokemusta ilman varsinaista johtajakoulutustakin. Vuosiin ei ole ollut lääkäreille suunniteltua erillistä hallinto- ja johtajakoulutusta. Siksi Lääkäriliitto on käynnistänyt viime vuonna lääkärien keskijohdon koulutusohjelman. Lääkärin uran edetessä olisi syytä järjestää työnantajan kustannuksella lääkäreille heidän niin halutessaan säännöllistä hallinto- ja johtajakoulutusta, jotta terveydenhuollon johtaminen jatkossakin pysyisi osaavissa käsissä.

Antti Tamminen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 16/2010 Kommentteja

Liiton verkkoon avataan syksyllä opiskelijasivusto

Hallitus päätti kokouksessaan, että FiMnet-keskustelutauluille avataan ensi syksynä opintojen alkaessa vain opiskelijoille suunnattu, FiMnet-tunnukset edellyttävä keskustelutaulu. Liiton kotisivuille avataan myös FiMnet-tunnuksen vaativa opiskelijasivusto. Opiskelijasivuille tulee muun muassa Ajankohtais-palsta, jossa julkaistaan liiton opiskelijajäseniä koskevaa uutisointia, kandi-, fuksi- ja 6. vuosikurssin tilaisuusaikatauluja, paikallisosastojen kokousaikatauluja sekä Suomen Medisiinariliiton (SML) tiedotteita. Liitto suunnittelee opiskelijatilaisuudet yhteistyössä kandiseurojen ja SML:n kanssa. Opiskelijasivustoa koordinoi liiton opiskelijavastaava Heidi Emmes.

Tiina Raivo

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 16/2010 Kommentteja

Kollegiaalisuus yhdistää

Järjestövaliokunta valmistelee liiton hallitukselle työhyvinvointiin liittyvät asiat. Valiokunta on myös tehnyt konkreettisia esityksiä liiton hallitukselle syksyllä kokoontuneen tulevaisuustyöryhmän esittämistä toimenpiteistä, joilla nuoret kollegat saadaan paremmin tietoiseksi liitosta. Nuorten toivomuksena on ollut mm. kollegiaalisuusteeman käsittely. Sitä on toivottu myös paikallisosastojen ohjelmiin.

Helena Nukari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 15/2010 Kommentteja

in memoriam: Professori Pekka Tala

Professori Pekka Tala poistui keskuudestamme lyhyen sairauden jälkeen 22.3.2010. Hän syntyi Lahdessa 28.6.1919 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingistä 1947, sai LKT:n arvon 1952, valmistui kirurgian erikoislääkäriksi 1954 ja rintaelinkirurgian erikoislääkäriksi 1957. Hän toimi kirurgian dosenttina vuodesta 1958 ja apulaisprofessorina vuodesta 1965. Rintaelin- ja verisuonikirurgian klinikan professorina ja ylilääkärinä Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa keskussairaalassa hän toimi vuosina 1966-89. Hänen johdollaan klinikan toimintaa kehitettiin erityisesti sydänkirurgiassa ja elinsiirroissa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen hän sai vielä runsaasti aikaa harrastuksilleen, erityisesti liikunnalle ja ulkoilulle.

Ari Harjula

in memoriam: Dosentti Hannu Somer

Dosentti Hannu Somer kuoli 67-vuotiaana 16.3.2010 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Hänen voimansa vähenivät asteittain, ja elinpiiri supistui, kun vaikea Parkinsonin tauti eteni. Hannu syntyi 5.9.1942 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lauritsalan yhteiskoulusta 1961 ja aloitti sen jälkeen opiskelun Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Varusmiespalveluksensa hän suoritti lääketieteen kandidaattina, ja lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1969. Hän väitteli Helsingin yliopistosta 1975 saaden kunniamaininnan. Hänen väitöskirjatutkimuksessaan kehittämä keratiniinikinaasin isoentsyymimääritys oli todellinen tieteellinen läpimurto ollen kahden vuosikymmenen ajan kaikkialla maailmassa sydäninfarktin laboratoriodiagnostiikan kulmakivi. Hän erikoistui Helsingissä neurologiaan ja sai erikoislääkärin oikeudet 1982. Samana vuonna hänestä tuli Helsingin yliopiston kokeellisen neurologian dosentti ja neljä vuotta myöhemmin neurologian dosentti. Vuonna 1993 hän sai Helsingin yliopiston neurologian apulaisprofessorin pätevyyden.

Markku Kaste, Markus Färkkilä, Leena Hänninen, Seppo Kaakkola, Mervi Löfberg

Historiallista yhteistyötä

Lääkäriliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät yhteistyössä keskustelutilaisuuden erikoislääkäriyhdistyksille ja liiton alaosastoille erikoissairaanhoidon työnjaon asetuksen muuttamisesta. Tilaisuus oli historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa vasta valmisteluvaiheessa olevasta lakiehdotuksesta järjestettiin mahdollisuus keskusteluun lääkäreiden, Lääkäriliiton ja ministeriön kesken.

Tiina Raivo

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 13-14/2010 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030