In memoriam: Pentti Keränen 11.2.1950-26.12.2004

Työterveyslääkäri Pentti Keränen menehtyi Thaimaan Khao Lakissa hyökyaallon uhrina 26.12.2004 puolisonsa ja perheen kahden nuorimman lapsen kanssa. Pentti valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 17.11.1977. Hän tuli Oulun Työterveyden, silloisen Oulun kaupungin terveyskeskuksen työterveyshuollon palvelukseen 1.9. 1978. Opiskelun loppuvaiheessa hän työskenteli mm. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, Kalix lasarett'issa Ruotsissa sekä terveyskeskuslääkärinä Oulun kaupungilla. Lyhyempiä työjaksoja hän teki mm. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa sekä Valtion rautateiden työterveyslääkärinä Oulussa. Varsinaisen elämänuransa hän teki työterveyslääkärinä. Pentti oli käynnistämässä työterveyshuollon toimintaa Oulun kaupungilla heti työterveyshuoltolain tultua voimaan. Hän oli neuvokas ja periksi antamaton työmyyrä. Hän oli joustava asiakaspalvelija, jonka työlistalle mahtui aina muutama ylimääräinen asiakas. Asiakastyössä hän oli perusteellinen ja pidetty. Pentti oli työterveyshuollon kehittäjä. Hän valmistui työterveyshuollon erikoislääkäriksi v. 2002. Pentti oli elämälle utelias. Hän oli aina valmis tutustumaan uusiin asioihin ja ihmisiin. Hänen elämän filosofiaansa oli "elä ja anna toistenkin elää". Työkaverit muistavat häntä reiluna ja auttavaisena työkaverina. Pentti oli työyhteisölleen tärkeä ja työyhteisö Pentille. Hänellä oli ehtymätön vitsi- ja tarinavarasto. Iloisen seuramiehen roolin lisäksi hän oli valmis kuuntelemaan myös työkavereiden ja ystävien murheita. Perhe ja lapset olivat Pentille hyvin tärkeitä. Hän kantoi isänä huolta sekä aikuisiksi ehtineistä lapsistaan, koululaisistaan että pikkupojastaan. Kesken jääneellä kodin rakennuksellaan hän touhusi viime päiviinsä saakka. Musiikki oli lähellä hänen sydäntään. Pentti oli äärettömän sosiaalinen ja todellinen verbaalivirtuoosi. Keskustelut olivat hänen alaansa. Me kollegat, työkaverit ja ystävät jäämme kaipaamaan Penttiä myös suurena ihmisenä. Opimme Pentiltä paljon työstä, työn tekemisestä, työterveyshuollosta ja elämästä. Ystävien ja työtovereiden puolesta Paula Tuominen Tero Raiskila

In memoriam: Ritva Kuha 15.1.1962-26.12.2004

Oululaiset terveyskeskuslääkäri Ritva Kuha ja työterveyslääkäri Pentti Keränen menehtyivät Thaimaan Khao Lakissa 26.12.2004 hyökyaallon uhreina perheen kahden nuorimman lapsen kanssa. Perhe oli lomaillut useampaan otteeseen Thaimaassa ja valinnut huolella Khao Lakin paratiisirannan joulun matkakohteekseen. Ritva kirjoitti ylioppilaaksi Oulun Normaalikoulusta 1981. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui Oulun yliopistosta 22.9.1987. Orientoivan vaiheen jälkeen Ritva aloitti työnsä Oulun kaupungin terveyskeskuksessa 1989. Ritva toimi päivystyspisteen vastaavana lääkärinä vuoteen 1997, jolloin hän siirtyi Höyhtyän terveysasemalle omalääkäriksi. Ritvan lääkäritaidot olivat laaja alaiset. Työssään Ritva käytti monipuolisten kliinisten taitojen ohella kykyään myötäelämiseen. Potilastyössään Ritva oli valmis tarkastelemaan eteen tulevia ongelmia avarakatseisesti ja kohtaamaan elämän koko kirjon arvostaen jokaista. Aina löytyi myös jotain positiivista, joka auttoi eteenpäin vaikeissakin tilanteissa. Omalääkärinä asiakastyö ulottui vauvoista vanhuksiin. Ritva eli rikasta elämää. Perhe ja lapset merkitsivät hänelle paljon. Äitinä Ritva tarjosi lapsilleen lämmön ja rakkauden ja turvallisen perustan kokeilla omia kykyjään. Vieraanvaraisuuden ja kodin lämmön saivat kokea niin vanhempien kuin lasten ystävät sekä lukuisa joukko erilaisia kotieläimiä. Ritvan elämään kuuluivat vuosien varrella monet harrastukset, joista läheisimmät olivat puu- ja käsityöt, ruuanlaitto ja puutarhanhoito. Hän tutustui erilaisilla harrastekursseilla mm. akvarelli- ja öljyvärimaalaukseen, lyijylasitöihin ja kiinan ja swahilin kieleen. Kornetti jäi odottamaan soittajaansa. Ritva oli keskeinen henkilö terveyskeskuslääkäreiden ohjelmaryhmässä huolehtien puvustuksesta, lavastuksesta ja mitä erilaisimmista roolisuorituksista. Ritva toi monipuolisilla taidoillaan iloa ympärilleen. Omaisten ohella laaja joukko ystäviä, työtovereita ja potilaita jää kaipaamaan Ritvaa ja hänen elämänmyönteisyyttään. Suuren surun keskellä olemme kiitollisia Ritvalle hänen ystävyydestään ja esimerkistään elää rohkeasti täyttä elämää. Ritvan viherhuoneessa versovat kevään ensimmäiset taimet muistuttavat meitä elämän jatkumisesta. Ystävien ja työtovereiden puolesta Susanna Boman Riitta Keskitalo Päivi Lindholm

In memoriam: Risto Eerola 25.8.1924-5.3.2005

Anestesiologi, professori Risto Eerola kuoli lauantaina 5.3.2005 lyhyen sairauden jälkeen. Risto Eerola syntyi 25.8.1924 Lopella opettajaperheeseen. Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lyseosta 1945 ja valmistui lääkäriksi Turun yliopistosta 1951. Tohtoriksi hän väitteli Helsingin yliopistossa 1961 ja nimitettiin anestesiologian dosentiksi Helsinkiin 1964 ja Tampereen yliopistoon 1975. Professorin arvon hän sai 1979. Risto Eerola oli jo opiskelun loppuvaiheista lähtien kiinnostunut kirurgiasta ja toimi aluksi apulaislääkärinä sekä Tampereen yleisessä sairaalassa että Hatanpään sairaalassa. Vuonna 1953 hän lähti silloisen kirurgiylilääkärinsä kehotuksesta vuodeksi Helsinkiin SPR:n sairaalaan anestesiaoppiin, ei niinkään anestesiasta kiinnostuneena, vaan innostuneena näkemään kirurgiaa pääkaupungissa! Risto palasikin Tampereelle kirurgiksi ja sai erikoislääkärin oikeudet 1956. Anestesiologia oli kuitenkin alkanut kiinnostaa ja opiskeltuaan alaa lisää kuuluisassa Bostonin Mass. General Hospitalissa 1957-58 Risto Eerola sai anestesiologian erikoislääkärin oikeudet 1958. Tämän jälkeen hän toimi Tampereen yleisen sairaalan anestesialääkärinä, vuodesta 1960 lähtien ylilääkärinä. Tampereen uuden keskussairaalan rakennustyöt olivat alkaneet 1950-luvun lopulla ja Risto pääsi suunnittelemaan tulevaa leikkaus- ja anestesiatoimintaa. Hän näki tulevaisuuteen ja mm. ehdotti uuteen sairaalaan peräti 8:aa anestesialääkärin virkaa. Tästä hän joutui jopa virkamiesten nuhdeltavaksi, mutta sairaalan toimittua vasta 4 vuotta aloittaessani anestesiologiurani meitä oli jo 10! Samoin Riston esittämä heräämö aluksi karsittiin, mutta saatiin kuitenkin jo rakennusvaiheessa mukaan. Tampereen keskussairaala aloitti toimintansa 1962 ja Risto siirtyi sen anestesiaylilääkäriksi 1963 Yleisen sairaalan lopettaessa toimintansa. TKS:n ylilääkärinä Risto teki mittavan työn vuoteen 1987 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hän oli innostava ja alaisistaan hyvää huolta pitävä opettaja, joka koulutti maahamme merkittävän joukon menestyviä anestesiologeja. Hän oli erityisen kiinnostunut nestehoidosta ja sen tekniikasta. Riston innoittamana mm. vena subklavian kanyloinnista tuli TKS:ssa 1960-luvun lopulta lähtien rutiinitoimenpide, joita tehtiin jopa 1 500 vuodessa. Epiduraalipuudutus tehtiin aina ns. Eerolan neulalla, joka oli hiottu oman talon verstaalla 22 G -spinaalineulasta kärjestään hyvin viistoksi ja tylpäksi. Nuorena anestesiologina 1960-luvun alussa Risto tuli tunnetuksi uusien Amerikassa opittujen elvytysoppien innokkaana opettajana. Tampereen kaupunki ja SPR olivat panostaneet paljon vanhojen menetelmien opettamiseen yleisölle ja vastustivat alkuun ankarasti uutta puhallusmenetelmää, mutta pian sinnikkyys palkittiin ja Risto kutsuttiin SPR:n ensiapuvaliokunnan puheenjohtajaksi. Sittemmin hän toimikin lukuisissa luottamustehtävissä erilaisissa ensiapu- ja pelastuspalveluorganisaatioissa, viimeksi SPR:n varapuheenjohtajana 1984-86. Lukuisilta ulkomaisilta opintomatkoilta Risto Eerola toi ideoita ja innovaatioita käytännön työn kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Eräs tällaisista oli menestyksellinen lääkintävahtimestarien koulutus, joka hänen aloitteestaan alkoi Tampereen keskussairaalassa 1965, ensimmäisenä Suomessa. Suomen Anestesiologiyhdistykseen Risto liittyi jo 1953 ja toimi johtokunnassa vuodesta 1958, puheenjohtajana 1963-64. Kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 1990. Pohjoismaisen Anestesiologiyhdistyksen presidenttinä hän oli 1981-83 toimien NAF:n kongressin isäntänä Tampereella 1983. Risto Eerola teki paljon työtä anestesiologian arvon ja arvostuksen kohottamiseksi, ja lääkärikoulutuksen alettua Tampereella 1972 hän esitti alan professuuria tännekin. Tämä kuitenkin ehti toteutua vasta hänen virkakautensa jälkeen. Ammattiin läheisesti liittyvän yhdistystoiminnan lisäksi Risto oli aktiivisesti mukana myös monissa muissa harrastuksissa. Rotary-toiminta oli lähellä hänen sydäntään, ja tämän huipentumana oli nousu järjestön maailman hallitukseen vuosina 1987-89. Toinen ja ehkä rakkain harrastus oli ruoka. Risto liittyi Chaines des Rotisseurs -järjestöön jo 1968 ja toimi Tampereen voutina liki 30 vuotta. Monet seniorit muistavat Riston ja vaimonsa Mirjan järjestämät gourmet-illalliset heidän kauniissa Kangasalan kodissa tai kesäiset herkuttelut Neulaniemessä Längelmäveden rannalla. Risto oli loistava seuramies, ja lukuisat olivat hänen järjestämänsä ilta-meetingit, joissa hän jakoi gastronomiaoppia myös meille maallikoille. Muistamme hyvin, mikä on kastikelusikka ja mihin se pöydän kattauksessa sijoitetaan! Sodan aikana Risto Eerola toimi Helsingin ilmapuolustuksessa ja myöhemmin pitkään Tampereen itäisen sotilaspiirin lääkärinä. Hän oli sotilasarvoltaan lääkintämajuri. Ristoa jäivät kaipaamaan lääkärityttäret Katriina, Anna-Elina ja Anna-Kaisa perheineen sekä suuri ystäväjoukko. Mikko Scharlin Riston oppilas ja pitkäaikainen työtoveri.

Ongelmakeskeinen oppimismenetelmä sitouttaa Todenmukaiset harjoitukset valmentavat opiskelijoita lääkärin työhön

Ongelmakeskeinen, eli tapausesimerkkeihin perustuva opetus (case-menetelmä) on ongelmalähtöisen oppimisen muoto, joka asettaa opiskelijan todenmukaisiin, lääkärin ammatissaan kohtaamiin tilanteisiin. Opiskelijan on otettava kantaa ja tehtävä päätöksiä. Tämä ylläpitää mielenkiintoa opetettavaa ainetta kohtaan ja on hyvää ongelmien ratkaisun harjoittelemista.

Arne Tärnvik

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18-19/2005 Kommentteja

Kolum-nistit

Hallituskolumnissa voi levittää tietoa monista tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Monet valmisteilla olevat asiat niin Lääkäriliiton sisällä kuin valtakunnallisessa terveyspolitiikassakin ovat antaneet vuosien aikana aiheen Lääkärilehden kolumnille. Vaikka tyhjän Word-dokumentin tuijottaminen aiheuttaa alkuun angstia, koen kuitenkin olevani etuoikeutettu, kun voin välittää mielestäni tärkeää tietoa kollegakunnalle ja muillekin lukijoille Lääkärilehden välityksellä.

Harri Hyppölä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18-19/2005 Kommentteja

Lääkärilaskuri avattu internetissä Lääkäritilastoja voi kalastaa verkosta

Lääkäreitä koskevaa tilastotietoa voi nyt hakea aiempaa helpommin internetistä. Suomen Lääkäriliiton verkkosivuille on avattu uusi Lääkärilaskuri-palvelu, josta voi tehdä hakuja työikäisistä lääkäreistä iän, sukupuolen, erikoisalan, sairaanhoitopiirin tai työskentelysektorin perusteella. Lääkärilaskurissa on myös tiedot lääkärien erikoistumisvaiheesta, tieteellisen jatkotutkinnon suorittamisesta ja virkanimikkeestä.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18-19/2005 Kommentteja

Tutkimus nuorten lääkärien arvoista ja työssä viihtymisestä: Laman viemä työtyytyväisyys palasi

Nuoret lääkärit viihtyvät taas työssään yhtä hyvin kuin ennen 1990-luvun alun lamavuosia. Juuri julkaistun Lääkäri 2003 -tutkimuksen mukaan viime vuosikymmenellä valmistuneista lääkäreistä 80 prosenttia on tyytyväisiä työhönsä. Viiden vuoden välein toistettavassa tutkimuksessa tiedustellaan nuorten lääkärien näkemyksiä koulutuksesta, työtyytyväisyydestä ja arvomaailmasta.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18-19/2005 Kommentteja

Hallituksen kokous 29.4.2005: Omalääkärien käyttö päivystäjinä romuttaa väestövastuun

Väestövastuujärjestelmä uhkaa romuttua täysin Espoossa ja Helsingissä, jossa on alettu antaa päiväaikaisia päivystyspotilaita omalääkärien hoidettaviksi. Omalääkärit eivät enää pysty ottamaan vastaan oman alueensa potilaita yhtä paljon kuin aiemmin. Suomen Lääkäriliiton hallitus ilmaisi viime viikolla huolensa potilasturvallisuuden, ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja potilas-lääkäri -suhteen vaarantumisesta.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18-19/2005 Kommentteja

Etelä-Suomen lääninhallitus: Lääkärin voitava keskittyä potilaaseen, ei konekirjoitukseen

Potilasturvallisuus ei saa vaarantua siksi, että lääkärin sanelemien tietojen purku potilaskertomukseen kangertelee. Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa tuoreessa päätöksessään, että lääkärin panosta ei periaatteessa pidä käyttää konekirjoittamiseen. Lääkärin on voitava päivystysaikanakin keskittyä potilaan tutkimiseen ja hoitoon.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18-19/2005 Kommentteja

Päivystys pumputusta

Me kaikki Nalle Puhin ystävät muistamme kirjasta kohdan, jossa Nalle Puh - siis Kaarlo Karhu - tulee Risto Reippaan jäljessä portaita alas pää edellä, pum, pum, pum. "Hän ei tiedä mitään muuta tapaa tulla portaita alas, mutta joskus hänestä tuntuu että jokin toinen tapa hyvinkin on olemassa, kunhan pumputus hetkeksi lakkaisi ja hän pääsisi ajattelemaan asiaa. Ja sitten hänestä tuntuu että hyvinkin ei olekaan. Oli miten oli..."

Susanna Wilén

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2005 Kommentteja

Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja Heikki Pälve: Terveydenhuollossa on nyt tekemisen meininki

Maaliskuussa voimaan tulleet hoitoon pääsyn määräajat ovat jo tuottaneet tulosta: jonot ovat sulaneet ja hoitoa odottavat ihmiset ovat saaneet kasvot. Näin arvioi hoitotakuun alkutaipaletta Suomen Lääkäriliiton tuleva toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Terveydenhuollossa on hänen mielestään nyt aivan uudenlainen tekemisen meininki.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2005 Kommentteja

Luottamusmiehet kokevat tehtävänsä mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi

Lääkäriliiton kyselyssä suurin osa luottamusmiehistä arvioi kuluneen toimikautensa jollakin tapaa positiiviseksi, vaikkakaan helpoksi tuskin kukaan. Pitkän linjan veteraanit ovat huomanneet, että luottamusmiehellä on nykyisin yhä enemmän vahdittavaa ja toisaalta vaikutusvaltaakin. Uudet luottamusmiehet hämmästelevät tehtävän monipuolisuutta.

Mirkka Tilander

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2005 Kommentteja

Kuka haluaisi pelastaa 2 000 suomalaisen hengen?

Terveydenhuollon laatu on noussut viime vuosina suuren kiinnostuksen kohteeksi useissa länsimaissa. Suomessakin asiaa on sivuttu, mutta ainakin Yhdysvalloissa ja Britanniassa on jotakin myös tapahtumassa. Tutkimustietoakin on alkanut kertyä, vaikkakin hitaasti, koska panostus on pientä - ainakin biomedisiiniseen tutkimukseen verrattuna. Tutkimustulokset ovat usein olleet huolestuttavia. Voi olla, että nykyhoitojen toteutumista ja laatua parantamalla voitaisiin lisätä terveyttä tehokkaammin kuin monilla kehitteillä olevista hoidoista. Institute of Medicine arvioi vuonna 1999, että Yhdysvalloissa jopa 100 000 henkeä vuodessa kuolee estettävissä olevien hoitoprosessin virheiden vuoksi. Suomeen suhteutettuna tämä tarkoittaisi jopa 2 000 henkeä vuodessa. McGlynn ym. arvioivat (N Engl J Med 2003;348:2635-45) hoidon laatua suhteessa suosituksiin 30 keskeisessä taudissa 439 laatuindikaattorin avulla. Tuloksena oli, että vain 55 % potilaista oli saanut suositusten mukaista hoitoa.

Samuli Saarni

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 16/2005 Kommentteja

Kotisairaanhoito ja sairaankuljetukset niputettiin Avosairaala saanut hyvän vastaanoton Kemissä

Kotisairaanhoidon, sairaankuljetusten ja kotisairaalatoiminnan kokoamisesta saman katon alle on saatu hyviä kokemuksia Kemissä. Avosairaalaksi nimetty organisaatio huolehtii kaupungin kiireellisestä ensihoidosta, kuljettaa ja siirtää potilaita, antaa sairaalatasoista hoitoa kodeissa ja tarjoaa ennaltaehkäisevää geriatrista sairaanhoitoa. Lisäksi avosairaalan väki kuittaa vanhusten turvapuhelinten hälytykset ja tukee palvelutaloja hoidossa.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 16/2005 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030