Lääkäripäivien 2004 parhaat luentolyhennelmät

Lääkäripäivien luentolyhennelmistä on viime vuosina valittu ja palkittu kolme parasta kirjoitusta. Nyt kun on jälleen aika kirjoittaa lyhennelmät ensi tammikuun Lääkäripäiville, julkaisemme parhaat vuoden 2004 lyhennelmät. Poikkeuksellisesti viimeksi palkittiin neljä luentolyhennelmää:

Uskaltaako äitikin puhua rahasta?

Olen viime kesänä tullut onnellisesti adoptioäidiksi. Poikamme täytti elokuussa kaksi ja on tummilla kiharoillaan, suurilla suklaasilmillään ja jääräpäisellä luonteellaan valloittanut vanhempansa täysin. Kotona oleminen on antoisaa. On ollut upeaa seurata pojan suomen opettelua ja totuttautumista uuteen ympäristöön ja ihmisiin. Tilipussia katsoessa vain huolestuttaa. Monet edunvalvonnan pienet epäkohdat tulevat ilmi vasta, kun joku sellaisen omakohtaisesti kokee. Siksi onkin hyvä, että Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja hallituksessa on niin monen eri alan edustajia, joihin kollegojen toivotaan ottavan yhteyttä ongelmissaan. Jos epäkohdasta ei puhuta, ei sitä voida korjata.

Susanna Wilén

Luottamusmiehet opissa neuvottelupäivillä Ensi vuosi tuo eläkeuudistuksen ja tuloneuvottelut

Lääkäreiden eläkkeiden laskenta muuttuu ensi vuoden alusta, kun eläkejärjestelmän uudistus tulee voimaan. Vuosi 2005 merkitsee muutoinkin uusia tuulia, sillä lääkärien virka- ja työehtosopimukset ovat jälleen katkolla. Muun muassa näistä aiheista kuultiin Lääkärikartellin järjestämillä luottamusmiesten neuvottelupäivillä viime viikolla. Päiville osallistui liki 200 luottamusmiehenä toimivaa lääkäriä ja hammaslääkäriä.

Katja Patronen

Käsihygieniassa yhä paljon puutteita

Infektioiden torjunta käy koko ajan haastavammaksi, sillä infektiot yleistyvät ja niiden hoidosta tulee vaativampaa. Uusia mikrobeja havaitaan jatkuvasti samaan aikaan kun aiemmin harvinaiset infektiot leviävät ja bakteerien vastustuskyky kasvaa. Toisaalta aiempaa tehokkaammat hoitomuodot altistavat jälleen uusille infektioille.

Katja Patronen

MC vs MSA - onko kustannuskriisi lääkärien vai potilaiden syy?

Huomioita sanomalehdestä: kunnat haluavat lisää valtaa sairaanhoitopiirin hallinnossa, koska eivät kykene päättämään sairaanhoidon kustannuksista. Ongelman syy todettiin myöhemmin yleisönosastolla: potilaiden sairastaminen ei vähene, vaikka kunnat alibudjetoisivatkin. Toinen huomio: vakuutusyhtiöt ovat alkaneet rajoittaa sairauskuluvakuutusten korvauksia tekemällä sopimuksia tiettyjen lääkäriasemien kanssa. Hoidon sisältöön ei puututa, koska lääkärin etiikka takaa hoidon laadun. Samalla vihjataan kuitenkin kaksoishinnoitteluun, eli mahdollisuuteen rahastaa vakuutetuilta potilailta suurempia käyntimaksuja tai tehdä turhia tutkimuksia - tätä pidetään onneksi hyvin harvinaisena. Vakuutusyhtiöiden viesti lienee selvä: Lääkärien tulee pitää kiinni etiikastaan, millä tarkoitetaan tässä potilaan edun ensisijaistamista lääkärin tai lääkäriaseman etuun nähden, hoitoa lääketieteellisesti kestävin indikaatioin eli pääsääntöisesti samoin perustein kuin julkisellakin puolella, ilman turhia kustannuksia. Mutta mikä on kuntien viesti? Miksi lääkärit tekisivät turhia hoitoja tai tutkimuksia julkisessa terveydenhuollossa?

Samuli Saarni

Kansainvälistä etiikkapäivää vietetään 18. syyskuuta Lääketieteen teknologia eettisen keskustelun keskiössä

Lääketieteen teknologian kehitys, lääkäreiden ja lääketeollisuuden suhteet sekä tutkimuspotilaan asema ovat tämänhetkisen eettisen keskustelun kuumimpia puheenaiheita maailmalla.

Katja Patronen

Liitolta tiedotustukea paikallisosastoille Kuntiin äänestetään taas terveydenhuollon päättäjiä

Lokakuussa käydään jälleen kunnallisvaalit, joilla kuntalaiset valitsevat uudet valtuutettunsa päättämään muun muassa terveydenhuollosta. Lääkäriliitto tarjoaa paikallisosastoilleen tukea tiedotuksessa ja vaalitilaisuuksien järjestämisessä.

Katja Patronen

Hoidon läpimurto vielä saavuttamatta Jatkuva kipu vaivaa miltei joka toista

Kivunhoitoa alettiin kehittää järjestelmällisesti jo toisen maailmansodan jälkeen, mutta kroonisen kivun hoidon mullistava keksintö antaa yhä odottaa itseään. Läpimurtoa tavoitellaan kuumeisesti, sillä kivussa ei ole kyse vähäpätöisestä ongelmasta. Eräiden arvioiden mukaan jopa puoli miljoonaa suomalaista kärsii pitkittyneestä kivusta jossakin elämänsä vaiheessa. Pitkäaikainen kipu vaivaa lähes joka toista suomalaista.

Katja Patronen

Luottamusjäsen ja edunvalvonta

Lääkärilehden kahdessa edellisessä pääkirjoituksessa käsiteltiin erityispoliklinikkatoimintaa (Taito Pekkarinen, SLL 35/2004) ja työmarkkinasyksyä (Markku Kojo ja Mikko Kangas, SLL 36/2004). Molemmat erinomaiset kirjoitukset sisälsivät paljon sellaista, mitä Lääkäriliiton hallituksessa ja sen valiokunnissa on käsitelty ja joihin luottamushenkilöt ovat tuottaneet omat sävynsä.

Olli Meretoja

Hallituksen kokous 2.9.2004: Ohje tietojen luovutuksesta vakuutusyhtiöille

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi syyskuun kokouksessaan suosituksen, joka ohjaa lääkäreitä tietojen luovutuksessa vakuutusyhtiöille. Suosituksen mukaan on aina lääkärin harkinnassa, kuinka laajasti potilaan tietoja on tarpeen luovuttaa. Tiedot tulisi pääsääntöisesti antaa vakuutusyhtiölle lääkärinlausunnon muodossa, ei kopioina sairauskertomuksesta.

Katja Patronen

Suomen Lääkäriliiton suositus lääkäreille vakuutusyhtiöille annettavista tiedoista

Vakuutusyhtiön tulisi kohdistaa pyyntönsä potilasta hoitavalle lääkärille. Mikäli tämä ei ole tiedossa, pyyntö tulisi kohdistaa terveydenhuollon yksikölle. Pyynnöstä tulisi käydä ilmi seuraavat asiat:

Heikki Pälve täyttää 50 vuotta Puheenjohtajaksi luopumisen hetkellä

Turussa sataa haastattelupäivänä kuin saavista kaataen,

Katja Patronen

Uusi lääkärivideo valmistui

Lääkäriliitto julkisti viime viikolla uuden ammatinvalintavideon. Lääkäriammatteja-videon tarkoituksena on valottaa erilaisia lääkärin työmahdollisuuksia ja houkutella opiskelijoita lääketieteellisiin tiedekuntiin. Lääketiedettä pyrki tänä vuonna opiskelemaan liki 2 900 nuorta, joista reilut 600 sai opiskelupaikan.

Katja Patronen

Lääkäriliittoon uusi tutkija Piitu Virtasta kiehtovat yksilön valinnat työelämässä

Kun Lääkäriliitossa keväällä avautui tutkijan paikka, Piitu Virtanen ei aikaillut hakemuksen lähettämisessä. Työsaraksi tarjottiin aihepiirejä, jotka olivat inspiroineet häntä jo opintojen alusta. Virtasta kiinnostavat erityisesti tekijät, jotka ohjaavat yksilön työelämässä tekemiä valintoja.

Katja Patronen

Ensihoidosta tullut yhä enemmän lääkärin pelikenttää

Vielä 20 vuotta sitten ensihoito oli ambulanssimiesten hommaa, ja lääkärit kiinnostuivat potilaasta vasta tämän saavuttua sairaalan porttien sisälle. Näin kärjistäen kuvailee ensihoidon aiempaa asemaa osaston ylilääkäri Tom Silfvast Helsingin yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon klinikalta.

Katja Patronen

Pohjolan korkeasti koulutettujen edustajat: Lisää palkkaa ja enemmän rahaa koulutukseen

Kilpailukykyisemmät palkat, tiiviimpää tutkimusyhteistyötä ja lisää rahaa koulutukseen - siinä vaatimukset, joita Pohjoismaiden korkeasti koulutettuja edustavat keskusjärjestöt päättäjille esittävät. Ruotsin Saco, Tanskan AC, Norjan Akademikerne, Islannin BHM ja Suomen Akava julkistivat yhteisen kannanottonsa palkkaus- ja koulutuskysymyksiin kokoontuessaan viime viikolla Helsinkiin akateemisten keskusjärjestöjen tapaamiseen.

Katja Patronen

Hallinto-oikeuksien asiantuntijajäsenten istuntopalkkioon korotus

Oikeusministeriö on päättänyt, että hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenelle maksetaan istuntopalkkiota 200 euroa istunnolta. Yli neljän tunnin mittaisista istunnoista palkkio on 300 euroa. Asiantuntijajäsenten matkakustannukset korvataan lisäksi valtion matkustussäännön mukaisesti.

Mistä iloa työhön?

... tai edes jaksamista. Kesälomalta palaava kollegakunta ei yllättäen puhkukaan työintoa, vaan he ovatkin huolissaan siitä, että mitenhän sitä taas jaksaa seuraavaan lomaan?

Auli Malinen

Andrologian täydennyskoulutus kasvattaa miesten lääkäreitä

Naisilla on gynekologinsa, mutta miesten intiimivaivat eivät aina tunnu kuuluvan erityisesti millekään lääkäriryhmälle. Koska kootulle tietotaidolle oli ollut tarvetta jo pitkään, Lääkäriliitossa päätettiin kolme vuotta sitten perustaa andrologian erityispätevyys. Täydennyskoulutus tähtää miesten lisääntymisterveyteen erikoistuneiden lääkärien kasvattamiseen.

Katja Patronen

Missä lääkärit luuraa?

Tämän vuoden alussa Suomessa oli kaikkiaan 20119 lääkäriä, joista noin tuhat oli pysyvästi tai tilapäisesti ulkomailla. Suomen Lääkäriliiton lokakuussa 2003 teettämän tilaston mukaan terveyskeskuksissa oli kaikkiaan 3 492 virkaa ja näistä täyttämättä 421 (12,1 %). Väestövastuuterveyskeskuksissa virkoja tai toimia oli 2 349, joista täyttämättä 8,8 % ja ei-väestövastuuterveyskeskuksissa 1 143 virkaa, joista täyttämättä 18,8 %. Vuosituhannen alussa täyttämättömien lääkärivirkojen määrä oli 6,8 %, v. 2001 9,3 % ja v. 2002 11,3%. Samana ajanjaksona virkojen määrä lisääntyi 215:llä. Tämän vuoden tarkat luvut eivät vielä ole tiedossa, mutta mutu-tuntumalla ei tilanne nyt ainakaan näytä parantuneen. Tilastojen mukaan parhaimmin lääkärit näyttivät viihtyvän pääkaupunkiseudulla (vaje 6,5%), Pirkanmaalla (3,8 %) ja Varsinais-Suomessa (7,6%). Pahin lääkäripula koettelee Päijät-Hämettä (21,9 %), Vaasaa (22,1 %), Keski-Pohjanmaata (27,6 %), Kainuuta (22,8 %), Länsi-Pohjaa (27,9 %). Yllättäen taas Lapin lääkärivaje (v. 2000 23,3 %) on kääntynyt positiiviseen suuntaan (v. 2003 16,3 %). Terveydenhuoltoon on kaiken kaikkiaan viime vuosina pumpattu lisää rahaa ja kansallisen terveysprojektin nojalla perustettu jos jonkinlaisia työryhmiä, laadittu uusia lakeja ja asetuksia, lisätty koulutusmääriä ym. On väläytetty erilaisia pakkokeinojakin, joilla terveyskeskusten lääkäripulaa saataisiin helpotettua. 6-12 kuukauden pakollinen työskentely terveyskeskuksessa, erikoistumisen salliminen vain määrätyissä viroissa, keikkalääkäreiden työn vaikeuttaminen tai väheksyminen eivät varmaan lisää ainakaan houkuttelevuutta siirtyä terveyskeskuksiin. Harvoinhan keppi on porkkanaa parempi ollut.

Timo Kosonen