Erityispätevyys vahvistaa kuntoutuksen arvostusta

Kuntoutuksen erityispätevyys perustettiin vuonna 2001. Nyt kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen erityispätevyyden säännöt ovat tarkastelun alla.

H. Tapio Hanhela, Tapani Kallanranta, Kuntoutuksen Erityispätevyys-Toimikunta

Kuntoutuksen koukeroissa selviää vain muutosmyönteinen lääkäri

Jotta kuntoutus tuottaisi toivottua tulosta, lääkärin on oltava avoin muutoksille ja halukas moniammatilliseen yhteistyöhön. Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutusyksikön ylilääkäri Tapani Kallanranta kuvailee kuntoutusta peliksi, jonka kaikki palaset lääkärin pitää osata liittää toisiinsa. Kuntoutusprosessin aikana yhteistä kosketuspintaa etsitään niin sosiaalihuollon kuin potilaan lähipiirinkin kanssa.

Katja Patronen

Kutsu Lääkäripäivien posterinäyttelyyn

Kutsumme tutkijoita ja tutkijaryhmiä lääketieteen ja terveydenhuollon piiristä esittämään tutkimuksiaan ja tuloksiaan Lääkäripäivien 2005 yhteydessä 9.-13.1.2005 pidettävään posterinäyttelyyn. Näyttelyyn otetaan sekä tieteellisiä että muita terveydenhuoltoon liittyviä postereita ja järjestöjen esittelyjä, ei kuitenkaan kaupallisia postereita. Näyttely on jaettu seuraaviin ryhmiin:

Lääkäripäivät 2005 Posterityöryhmä

Ainomaria Mäkinen on liiton tiedotuksen uusi vahvistus

Lääkäriliiton tiedotuksen vahvuus kasvoi viime viikolla viiteen, kun uusi tiedottaja Ainomaria Mäkinen aloitti työnsä. Mäkisen vastuulle tulevat erityisesti liiton ja Lääkärilehden sähköiset tiedotus- ja verkkopalvelut.

Katja Patronen

In memoriam Katri Helena Hakala 7.5.1953-7.6.2004

Lääketieteen tohtori, keuhkosairauksien erikoislääkäri Katri Hakala menehtyi 7.6.2004 sairastuttuaan runsas vuosi aiemmin syöpään. Katri Hakala syntyi ja kasvoi maalaistalon tyttärenä kuusilapsisessa sisarusparvessa. Hän tuli ylioppilaaksi Valkeakoskella v. 1971 ja aloitti seuraavana vuonna lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Opiskeluaikana Katrin tunteneille hänen valoisa ja iloinen luonteensa on jäänyt mieleen jo kurssin alkuvaiheista. Valmistuttuaan lääkäriksi Katri Hakala toimi eri tehtävissä avohoidossa ja sairaalassa, mutta valitsi pian erikoistumisalakseen keuhkosairaudet, jonka alan erikoislääkäri hänestä tuli v. 1991. Erikoistuttuaan hän toimi Kanta-Hämeen keskussairaalassa, kunnes lähti jälleen Helsinkiin Iho- ja allergiasairaalaan hankkimaan allergologian suppean spesialiteetin, jonka hän sai v. 2000. Katri Hakala suoritti lisäksi hallinnon pätevyyden v. 2002. Katrin v. 2000 valmistunut väitöskirja käsitteli keuhkomekaniikkaa ja kaasujenvaihtoa obesiteetissa sekä painonpudotuksen vaikutusta näihin: tulosten mukaan astmapotilaan lihavuus saattaa laukaista latentin astman. Väitöskirjatyön tulokset myös viittasivat siihen, että obesiteetti pahentaa obstruktiota pienissä ja suurissa ilmateissä. Tutkimustyötä Katri jatkoi väitöskirjan jälkeenkin. Katrin viimeiseksi työpaikaksi jäi keuhkosairauksien kliinisenä opettajana toimiminen Helsingin yliopistossa. Hän hankki pedagogista koulutusta ja oli mukana lääketieteellisen tiedekunnan opintouudistuksen käytännön toteuttamisessa. Katrin menestymistä opettajana kuvaa parhaiten suora lainaus opiskelijapalautteesta viimeiseksi jääneeltä syyslukukaudelta: Mentor-opetuksissa keuhkopuoli sujui todella hyvin ja mentorimme Katri Hakala oli erittäin asiantunteva sekä alansa että opetustaitojensa suhteen, ja käsiteltyä tuli kaikki tärkeä ja oleellinen. Paitsi innostava ja pidetty opettaja, Katri oli myös taitava ja kokenut kliinikko. Hän oli tottunut hoitamaan vaikeastikin sairaita potilaita, joiden oikea ja paras hoito ei merkitse paranemista, vaan mahdollisimman hyvää loppuelämää. Aviomiehen työ vei perheen pariksi vuodeksi Englantiin lasten ollessa vielä pieniä. Myöhemmin lasten jo hiukan vartuttua matkustamisesta tuli perheen yhteinen harrastus ja lomanviettotapa. Katri kertoi usein, kuinka suuresti hän nautti tästä mahdollisuudesta irrottautua arjesta. Vanajaveden saaren kesämökki lähellä kotitaloa tuli vuosien mittaan yhä tärkeämmäksi vapaa-ajanviettopaikaksi, jonne myös ystävät olivat tervetulleita. Lämmin vieraanvaraisuus on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Tutuilla vesillä veneily ja golf kuuluivat myös Katrin ja perheen harrastuksiin. Katri oli hienolla tavalla toista ihmistä huomioiva, mitään pelkäämätön ja tarvittaessa myös oikealla tavalla puolensa pitävä. Katri luki paljon ja hämmästytti toistuvasti keskustelukumppaninsa tiedoillaan ja vahvoilla mielipiteillään. Hän oli erinomainen kuuntelija, ja jokaisen tapaamisen jälkeen tunsi aina saaneensa jotakin. Katri oli valoisa ja elämänmyönteinen henkilö, joka oli aidosti kiinnostunut lähimmäisistään, olivatpa he sitten omaisia, ystäviä tai potilaita. Tämän elämänasenteen hän säilytti upealla tavalla viimeisen vaikean sairausvuotensa aikana. Katri oli esimerkillisen omistautunut perheelleen ja perheen yhteisille arvoille. Perhe pysyikin aina Katrin arvojärjestyksessä kärkisijalla, vaikka kliininen työ ja tutkimustyö veivätkin ajoittain paljon aikaa Turengin kodin ulkopuolella. Katri iloitsi myös suuresti voidessaan nähdä lastensa varttumisen aikuisuuteen. Luonteenomaista Katrille oli, että hän vielä voimiensa ollessa ehtymässä huolehti kotona monista asioista, joiden arveli olevan tärkeitä perheelle vielä hänen poismentyäänkin.

In memoriam Toivo Henrik Heikki Ilmari Mehto 7.3.1930-25.6.2004

Lastentautien erikoislääkäri Heikki Mehto kuoli Meilahden sairaalassa juhannusaattona 25.6.2004 sairastettuaan pitkään eturauhassyöpää. Hän oli 74-vuotias, syntynyt 7. maaliskuuta 1930 Helsingissä. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1949 ja oli aina luokkansa primus. Heikki Mehto valmistui lääketieteen lisensiaatiksi HY:stä 1957, toimi apulaislääkärinä Helsingin Lastenklinikalla 1960-1965 ja Auroran sairaalassa 1966-1971. Lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäriksi hän valmistui vuonna 1970. Hän teki mittavan elämäntyön praktisoivana lastenlääkärinä. Hän oli eräs parhaimmista ja tunnetuimmista helsinkiläisistä lastenlääkäreistä. Lastenlääkärin ura oli Heikille luonnollinen valinta. Hän ymmärsi lapsia ja heidän vanhempiaan. Leikkisä suhtautuminen lapsiin ja heidän vanhempiinsa oli itsestään selvyys, häntä pidettiin turvallisena lääkärinä, koska hän oli empaattinen ja johdonmukainen, ei ollut koskaan vastaanotoltaan myöhässä, oli aina tavattavissa, myös viikonloppuisin, jopa kesäasunnollaan. Heikki Mehdon maailmankatsomus oli humaani. Hän ymmärsi hyvin vähäosaisia, tutki ja hoiti potilaitaan usein ilman korvausta. Hän oli työssään nöyrä, muttei koskaan nöyristelevä. Hän teki työtään sydämellään. Heikki oli hyvin huumorintajuinen, hänen seurassaan oli aina rattoisaa. Lähes aina hänellä oli jotain hauskaa kerrottavaa, usein poliittista ironiaa, mutta ei koskaan ilkeämielistä. Musiikki, saaristoelämä rakkaassa Kalvössä ja urheilu olivat Heikin lempiharrastuksia. Hän oli pikaluistelun nuorten Suomen mestari vuodelta 1950, harrasti menestyksellisesti uintia, koripalloa ja jalkapalloa vielä HJK:n ikämiesten joukkueessa. Hyvän kielitaidon ansiosta matkustaminen oli hänelle helppoa ja mieluisaa. Viime vuosina hän viihtyi vaimonsa kanssa hyvin Karibian ranskalaisilla saarilla. Espanjan kielen taitoa taas tarvittiin, kun hän 1960-luvulla Barcelonassa puolusti pediatriystäväänsä Francon komentoa vastaan. Heikki on tehnyt hyvän vaelluksen. Me hänen työtoverinsa olemme kiitollisia siitä, että olemme voineet tehdä osan matkaa Heikin seurassa. Nyt Heikki on lepäämässä viheriäisillä niityillä ja virvoittavien vetten tykönä.

In memoriam PERTTI MYLLYNEN 17.3.1947-7.5.2004

Pertti syntyi Pielisjärvellä Pohjois-Karjalassa maanviljelijäperheen esikoisena. Ainoana luokaltaan hän siirtyi oppikouluun Lieksan yhteislyseoon, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1966. Samana vuonna, vain 19-vuotiaana hän avioitui ja siirtyi Helsinkiin opiskelemaan. Kirurgin ura alkoi Kainuun keskussairaalassa vuonna 1974. Ortopedia vei pian mukanaan. Helsingissä oli Suomen ainut varsinainen ortopedian ja traumatologian klinikka, joten Töölön sairaalasta tuli Pertin työpaikka vuodesta 1978 alkaen, lyhytaikaista Jorvin sairaalassa toimimista lukuun ottamatta, aina kuolemaan asti. Väitöskirja valmistui kolmessa vuodessa kliinisen työn ohella, vaikka 80-luvun alussa päivystettiin viisi kertaa kuukaudessa, eikä päivystyksen jälkeisiä vapaita tunnettu EVO:ista puhumattakaan. Väitöskirjan aihe oli kirurgille epätavallinen: liikkumattomuuden vaikutus metaboliaan, endokrinologiaan ja veren hyytymiseen. Kustoksena oli edesmennyt sisätautiopin professori Esko Nikkilä ja vastaväittäjänä nykyinen arkkiatri Risto Pelkonen. Eteneminen uralla oli nopeaa. 80-luvulla Pertti oli perustamassa HYKS:iin selkäkirurgista yksikköä. Tuolloin ortopedia ja traumatologia ei vielä ollut oma pääspesialiteettinsa ja erikoisalan sisällä suppea erikoistuminen vasta haki muotojaan. Vuonna 1990 hänet valittiin I kirurgian klinikan hallinnollisen apulaisylilääkärin tehtävään, jota hän hoiti loppuun asti, myöhemmin osastonylilääkärin nimikkeellä. Pertti toimi 1990-luvulla ennen HUS:n perustamista myös ortopedian ja traumatologian tulosyksikön johtajana 1994 ja toimialajohtajana 1995-6. Energisenä miehenä Pertti aloitti toiminnan vakuutuslääkärinä Pohjola-yhtiöissä vuonna 1981 jatkaen tässä tehtävässään aina kuolemaansa asti. Lisäksi hän toimi asiantuntijalääkärinä Kelassa 1987 alkaen loppusyksyyn 2003. Muitakin luottamustehtäviä oli runsaasti, mm. Suomen Ortopediyhdistyksen puheenjohtajuus 1991-94. Yksityisvastaanotolle ei enää jäänyt aikaa 80-luvun puolivälin jälkeen. Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian klinikassa 1980-luvulla palvelleet silloiset apulaislääkärit, nykyiset senioriortopedit, muistavat Pertti Myllysen hyvin. Käytännön töissä hän oli primus inter pares, voittamaton osteosynteesien ja traumahoidon taituri. Ydinnaulaukset, levytykset, spinaalitraumojen operatiivinen hoito, traumojen tehohoidon kokonaisuus - häntä pidettiin nämä kaikki suvereenisti hallitsevana kollegana. Häneltä oli myös helppo kysyä ja hänet saattoi saada tarvittaessa apuun. Lukematon oli noiden päivystysten määrä. Jaksettiin, kun ei ollut vaihtoehtoa ja traumakirurgia ja siinä menestyminen oli elämässä olennainen asia. Pertin neuvokkaat ratkaisut ja hieno työtoveruus, jota ryyditti älykäs huumori, ovat kaikkien muistissa. Hallintomiehelle 1990-luvun loppu oli työntäyteistä aikaa. Kuntien säästötoimenpiteet kohdistuivat erikoissairaanhoitoon ja suurena erikoisalana ortopedia ja traumatologia joutui kantamaan näissä talkoissa raskaan vastuun. HYKS:in ortopedian ja traumatologian toimiala piti kuitenkin loppuun saakka budjettinsa, teki voittoa muunkin erikoissairaanhoidon kuluja kattamaan ja piti jononsa kohtuullisina. Tässä prosessissa Pertin viisaat neuvot ja kokemus olivat hyvään tarpeeseen. HUS-organisaatio, joka aloitti vuonna 2000, myllersi myös alueellisen ortopedian ja traumatologian. Toiminnat, sekä henkilöstö- että kulurakenne muuttuivat. Tätä prosessia Pertti joutui seuraamaan enemmän sivusta kuin hän olisi itse toivonut. Hyvä pukeutuminen ja kohtelias käytös olivat Pertin tavaramerkkejä. Pertti oli lääkärinä ja kirurgina taitava ja kollegoidensa arvostama. Lukemattomat kollegat perheenjäsenineen muistavat kiitollisina Perttiä saamastaan avusta. Esimiestehtävissä Pertti oli rehellinen ja oikeudenmukainen. Monet maamme johtavista selkäkirurgeista ovat Pertin kouluttamia. Pertti oli pidetty luennoitsija erityisesti kaularankavammoihin, trombiprofylaksiaan ja vakuutuslääketieteeseen liittyneissä aiheissa. Hän oli useissa väitöskirjatöissä asiantuntijana tai vastaväittäjänä. Pertti oli lahjakas urheilija. Kouluaikoina kilpailuissa hän juoksi, hyppäsi pituutta, kolmiloikkaa ja korkeutta. Seiväshypyssä hän oli lukioaikana Pohjois-Karjalan mestari. Puolivoltti sujui vielä nelikymppisenä. Alpeilla koko perhe kävi laskettelemassa lukuisia kertoja, vielä silloinkin, kun kolme lasta olivat jo aikuisia. Viime vuosina Pertti keskittyi pelkästään penkkiurheiluun ja musiikin kuuntelemiseen. Työssä hän halusi olla loppuun asti. Seuraavalla viikolla ostettavaksi tarkoitettu kajakki jäi hänen viimeiseksi haaveekseen...

Kahden kierroksen väkeä

Erikoismaksuluokka menee. Tämän eduskunta sinetöi asiakasmaksulain muutoksessaan viime keväänä. Mihin tämä johtaa, ja joko taas lääkärikunnan edunvalvonta meni kuralle?

Outi Aikio

Ilmailulääkäri tarkastaa työoloja Hornetin kyydissä

Harva työterveyslääkäri tarkastaa asiakkaidensa työoloja tuhansien metrien korkeudessa pilvien yläpuolella. Sotilaslääkäri Heikki Karisen kohdalla on kuitenkin toisin: tavanomainen työpaikkakäynti Satakunnan lennostossa voi lennättää hänet taivaalle torjuntahävittäjä Hornetin kyydissä.

Katja Patronen

Työnjakoa terveyskeskuksiin

Puute lääkäreistä on syy ongelmiin perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuudessa. Näin asian määrittelee kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi ja tarjoaa ratkaisuksi lääkärin ja hoitohenkilökunnan tehtävien uudelleen järjestämistä. Tehtävien jakaminen ei ole perusterveydenhuollossa mikään uusi ajatus. Terveyskeskuksissa, joihin on ollut vaikea saada lääkärityövoimaa, on jo aiemminkin jouduttu pohtimaan eri henkilökuntaryhmien välistä työnjakoa. Nykyisen käytännön selvittämiseksi Kunnallislääkärit ry. tiedusteli asiaa terveyskeskusten johtavilta lääkäreiltä. Saatujen vastausten perusteella joissakin terveyskeskuksissa oli jo toistakymmentä vuotta toimittu uusien tehtäväjakojen mukaisesti, osassa terveyskeskuksista asia oli vireillä ja jotkut eivät kokeneet tällä hetkellä tarvitsevansa uutta työnjakoa hoitajien ja lääkäreiden kesken.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Unettomuus taittuu sen syytä hoitamalla

Unettomuutta potee joskus jokainen, mutta loputtomiin ei huonoa nukkumista tarvitse sietää. Erilaisista hoitokeinoista on apua miltei kaikille unihäiriön vaivaamille. Tärkeintä on etsiä unettomuuden todellinen syy ja hoitaa sitä.

Katja Patronen

Puolipiste ikikandiepisodille

Vanhoja ei kannattaisi määrättömästi muistella, mutta asia akutisoitui kohdallani jälleen heinäkuun alussa. Olin tehnyt huhtikuussa 2002 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle surullisenkuuluisasta ikikandiasetuksesta. Kyseinen asetushan astui voimaan aprillipäivänä 2002 ja oli annettu kaksi viikkoa aiemmin asianosaisia kuulematta ja informoimatta. Asetus kielsi kategorisesti yli kymmenen vuotta opiskelleilta medisiinareilta lääkärin sijaisena toimimisen. Lääkäriliiton ponnekas toiminta johti siihen, että epäonninen asetus muutettiin jo 18.4.2002 siten, että siirtymäaikaa annettiin elokuun 2003 lopulle saakka. Koska asetus oli susi jo syntyessään, pidennettiin sen siirtymäaikaa vielä myöhemmin, viikko ennen edellisen siirtymäajan loppua, vuoden 2005 elokuun loppuun saakka.

Harri Hyppölä

WHO:n yleiskokous: Lääkitys kolmelle miljoonalle kehitysmaiden hiv/aids-potilaalle

Ensi vuoden lopulla kolme miljoonaa kehitysmaissa asuvaa hiv/aids-potilasta saa antiretroviraalista lääkitystä, mikäli Maailman terveysjärjestön WHO:n yleiskokouksen asettama tavoite toteutuu. Yleiskokoukseen osallistunut Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila pitää tavoitetta kovana, mutta toivoo paranevan lääkehuollon lisäävän kiinnostusta myös taudin ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja testaukseen. Hiv/aids-potilaita on kehitysmaissa kuusi miljoonaa, joista lääkitystä saa vain noin 400 000.

Katja Patronen

Haasteina monivammaisuus ja puuttuva puhe Kehitysvammainen tarvitsee kiireettömän lääkärin

Avohoidossa olevista kehitysvammaisista yli puolella on jonkinasteinen puhevamma, ja kolmannekselta kyky ymmärrettävän puheen tuottamiseen puuttuu kokonaan. Puheilmaisun puute onkin lääkärille haastavimpia esteitä ylitettäväksi kehitysvammaisten hoidossa.

Katja Patronen

Hallituksen kokous 15.6.2004 Työryhmä pohtimaan EML:ää korvaavaa palkkausta

Lääkäriliiton hallitus on perustanut työryhmän suunnittelemaan palkkausjärjestelmää, joka korvaisi poistettavaksi suunnitellun erikoismaksuluokan (EML). EML:n lakkauttamista on kaavailtu osana hoitojonoja ja asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön uudistusta.

Katja Patronen

Kesä - yäk!

Suomen talvi on pitkä ja kylmä, joten kesän tullen hullaannumme. Kolmessa kuukaudessa pitäisi uudistaa piha ja hoitaa kasvimaata, nauttia auringosta ja uida hiekkarannalla, laihtua paastoten, herkutella jäätelöllä ja grilliruuilla, tavata sukulaisia, antaa aikaa itselle ja perheelle sekä lukea talvella ilmestyneet uudet mielenkiintoiset kirjat. Ehkä vähän matkustellakin, käydä kavereiden häissä ja ainakin Porin Jazzeissa ja Ilmajoen musiikkijuhlilla sekä viettää aikaa kesämökilläkin. Ulkomaille mennään sitten syksyllä. Muistelemme kaihoisasti lapsuuden kesiä, jolloin mansikat olivat punaisia, aurinko kuuma ja sadepäivinä paistettiin sisällä lettuja. Järvivesi oli lämmintä ja vain kasvimaan kitkeminen saattoi häiritä onnellista olotilaa.

Susanna Wilén

Vihreämpää ruohoa lännessä

Muiden pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmien kehitystä on Suomessa seurattu viime aikoina tarkasti. Palkkataso lienee tunnetuin asia, johon haluaisimme ottaa lännestä mallia. Ruotsissa palkkaneuvottelujen hyvien tulosten takana on luultavimmin paikallinen sopiminen. Norjan ja Tanskan perusterveydenhuollossa taas on selkeitä yrittäjyyden elementtejä, ja tuloksena tyytyväisiä ja sitoutuneita lääkäreitä. Pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteistyöfoorumi Nordiska Läkarrådet antoi viime viikolla mahdollisuudet kysyä suoraan naapurimaiden lääkäreiltä heidän järjestelmiensä parhaista puolista, kehityssuunnista ja näkemyksistä suomalaisten suunnitelmien suhteen.

Samuli Saarni

Selvitys valtuuskunnan vaaleista 2003 Äänestysprosentti matalin 30 vuoteen

Vain 52,6 prosenttia äänioikeutetuista äänesti Lääkäriliiton valtuuskunnan vuoden 2003 vaaleissa. Nyt tehty selvitys paljasti, että ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten laski nuorten äänestysaktiivisuus. Aktiivisia äänestäjäryhmiä olivat erikoislääkäreistä anestesiologit sekä lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Muita ahkerammin äänestivät myös päätoimisesti sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevät.

Jukka Vänskä

Lääkäriliiton Äärimaa Akavan liittokokouksessa: Tupoon vain, jos osaajien ostovoima kohenee

Keskitettyä tuloratkaisua voidaan Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Markku Äärimaan mukaan harkita vain, jos ostovoiman kehitys ei Suomessa jatku kuten tähän saakka. Suomen korkeasti koulutettujen ostovoima on nykyisellään Euroopan heikoimpia. Syynä on ankara verotus, joka kutistaa käteen jäävän palkan selvästi eurooppalaista keskitasoa pienemmäksi.

Katja Patronen

Andrologian erityispätevyysohjelman siirtymäaika päättymässä

Andrologian erityispätevyysohjelman kolmevuotinen siirtymäaika päättyy 27.9.2004.