In memoriam Jukka Tuppurainen 7.4.1942-11.3.2004

Jukka syntyi kuopiolaiseen opettajaperheeseen. Kuopio oli hänen koti- ja koulukaupunkinsa, jossa hän teki myös elämäntyönsä. Hän tuli ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta vuonna 1962. Elämänuraansa Jukka haki muutaman vuoden, jona aikana hän suoritti asevelvollisuutensa. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki. Nuoruusiästään lähtien Jukalla oli monia harrastuksia. Hän keräsi levyjä, harrasti valokuvausta ja astrologiaa ollen kuopiolaisen tähtitieteellisen seuran perustajäseniä. Hän oli myös jäsenenä alan ulkomaalaisissa yhdistyksissä. Nuoruuden täytti lisäksi moottoripyöräily, eikä vauhdikkaita harrastuksia katkaissut edes vakava moottoripyöräonnettomuus, joka keskeytti Jukan opiskelut vuoden ajaksi. Jo lukioikäisenä Jukka ryhtyi lentämään. Hän harrasti aluksi purjelentoa, mutta siirtyi myöhemmin moottorilennon pariin. Elämänuransa valinnassa Jukka tasapainoili pitkään lentämisen ja lääketieteen välillä. Omien sanojensa mukaan hän joutui valitsemaan lääketieteen, koska hävittäjälentäjien pääsykokeissa erehtyi kirjoittamaan kiireessä vastauksia vasemmalla kädellä. Muutoin Jukka oli oikeakätinen. Jukka hakeutui lääketieteen opintojen pariin Itävaltaan Grazin yliopistoon. Asiaa edisti se, että Jukka oli aina kiinnostunut vieraista kulttuureista ja hallitsi hyvin saksan kielen. Lentämisharrastus ei suinkaan opintojen aikana laantunut, vaan Jukka suoritti Itävallassa ammattilentäjän lupakirjan, jonka avulla hän rahoitti opintojaan postilentäjänä Alpeilla. Niuvanniemen sairaalaan Jukka tuli sijaiseksi jo opiskeluaikanaan ensimmäisen kerran vuonna 1970. Sairaalassa vallitsi kova lääkäripula. Jukka oli hyvin tervetullut sijaiseksi, varsinkin kun lomat olivat Itävallassa eri aikaan kuin Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Jukan aktiivisuus, ahkeruus ja hyvä kontaktikyky herättivät huomiota ja Jukasta tuli hyvin pidetty. Ilmeisesti Jukkakin piti työstään Niuvanniemen sairaalassa, sillä hän palasi tänne yhä uudelleen. Suomessa käydessään hän myös innostui suorittamaan lopputenttejä juuri toimintaansa aloittelevassa Kuopion lääketieteellisessä korkeakoulussa ja kävi yllättäen niin, että Grazin yliopiston kasvatista tuli ensimmäinen Kuopiosta valmistunut lääkäri 14.6.1977. Myöhemmin, 29.11.1978, hänet promovoitiin lääketieteen tohtoriksi Grazin yliopistossa Itävallassa. Ikään kuin luonnostaan Jukka jatkoi erikoistumista psykiatriksi. Hän valmistui 28.6.1982 ja myöhemmin oikeuspsykiatrian erikoislääkäriksi 17.9.1984 ja oli Suomessa ensimmäinen oikeuspsykiatrian tentin suorittanut erikoislääkäri. Oikeuspsykiatria on raskasta psykiatriaa. Epäonnistumisen riskit ovat suuret ja usein tuhoisat. Ilon ja tyytyväisyyden hetket ovat harvalukuisia. Jukka oli luonnostaan kontaktikykyinen ja optimistinen sekä aktiivinen. Hän oli myös hyväntuulinen ja hyväntahtoinen, joten potilaatkin ymmärsivät hänen tarkoittavan heidän parastaan. Jukalla oli oikeuspsykiatriassa vaadittavaa tarkkuutta ja tarkkasilmäisyyttä, joka usein oli sairaalalle onneksi. Jukka oli Niuvanniemen sairaalan palveluksessa lähes 34 vuotta. Työurallaan hän eteni apulais- ja osastonlääkärivaiheiden jälkeen ylilääkäriksi, jota tehtävää hoiti vuodesta 1986 kuolemaansa saakka. Jukka oli erinomainen työtoveri ja lojaali esimiehilleen. Hän otti toiset huomioon, ei etuillut eikä syrjinyt. Kollegiaalisuus oli hänen keskeisimpiä ominaisuuksiaan. Jukka solmi helposti sosiaalisia suhteita ja oli iloinen seuramies. Hänen mielenkiintonsa ulottui myös muun psykiatrian alalle ja Jukka suorittikin psykoterapeutin, hypnoterapeutin, EMDR-terapeutin ja NLP-terapeutin pätevyydet. Kaiken tämän lisäksi Jukka pyrki pitämään yllä myös yleislääkärin taitojaan ja pyrki vapaa-aikoinaan aktiivisesti seuraamaan alan kehitystä. Ammatinharjoittamista Jukka aloitteli jo vuonna 1978. Vuodesta 1982 hän piti psykiatrista yksityisvastaanottoa ja vuosien varrella hänelle kertyi laaja ja kiitollinen potilaskunta. Jukka oli vuosien ajan perinteikkään kuopiolaisen lääketieteellisen tutkimuslaitos Säveri Oy:n suurin yksittäinen osakkeenomistaja ja luopui yhtiön osakkeista vasta Mehiläinen Oy:n ostettua koko osakekannan pari vuotta sitten. Vastaanottoa Jukka kuitenkin jatkoi sekä Säverissä että aikaisemmin perustamallaan omalla lääkäriasemalla. Jukka pystyi myös yhdistämään harrastuksensa ja lääkärin ammattitaidon. Hän oli Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen pysyvä asiantuntija ilmailulääketieteen alalla kuolemaansa saakka. Lisäksi hän oli yli kymmenen vuoden ajan Ilmailulaitoksen nimeämä tarkastava lääkäri, joka suoritti ammattilentäjille lain vaatimia lääkärintarkastuksia. Tämän ohella Jukka jaksoi olla vielä oman urheilusukellusharrastuksensa ohella urheilusukeltajien tarkastava lääkäri. Jukalla riitti vielä mielenkiintoa moniin muihinkin asioihin ja harrastuksiin. Monipuolisesti lahjakkaana hän harrasti kieliä ja ilmoitti vaatimattomasti hallitsevansa saksaa, englantia, espanjaa, ruotsia, ranskaa, italiaa ja venäjää, mutta pystyi puhumaan ja tulemaan toimeen varsin hyvin kymmenellä eri kielellä. Lentämisen ja sukeltamisen lisäksi Jukka harrasti vielä purjehtimista ja seurasi myös monipuolisesti tekniikan ja elektroniikan kehittymistä. Viimeisen vuoden aikana Jukan voimat alkoivat hiipua, mutta potilaitaan tai sairaalaa hän ei halunnut jättää. Hänen yllättävän äkillinen menehtymisensä oli koskettava järkytys. Menetimme hyvän ystävän ja kollegan, jolle olisimme suoneet rauhallisia ja onnellisia eläkevuosia pitkän, raskaan ja monipuolisen työuran jälkeen. Jukan puolison Sirpan ja hänen Arttu-poikansa lisäksi Jukkaa kaipaavat hänen laaja ystävä- ja tuttavapiirinsä, kollegakuntansa sekä suuri ja tyytyväinen potilasjoukko.

Liiton lausunto sairaanhoitajien muuntokoulutuksesta: Syrjäseutujen lääkäripulaan tuskin luvassa lievitystä

Turussa lääkäreiksi koulutettavista sairaanhoitajista tuskin on paikkaamaan syrjäseutujen lääkärivajetta. Useimpien opiskelijoiden tausta on erikoissairaanhoidossa, minkä vuoksi heidän hakeutumisensa töihin Pohjois- tai Itä-Suomen terveyskeskuksiin on liiton mukaan epätodennäköistä. Apu ei myöskään tule niin nopeasti kuin alun perin suunniteltiin, sillä muuntokoulutus kestää arvioitua kauemmin.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 23/2004 Kommentteja

Liiton lausunto opiskelijavalinnoista: Uusille ylioppilaille lisäpisteitä mutta ei kiintiötä

Lääkäriliitto ei kannata erillistä uusien ylioppilaiden kiintiötä yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Uusille ylioppilaille voidaan antaa lisäpisteitä, mutta muut kuin äidinkieleen perustuvat kiintiöt ovat liiton tulkinnan mukaan lainvastaisia. Liitto painottaa lausunnossaan Akavalle, että lääketieteen opiskelijat pitää jatkossakin voida valita soveltuvuutta mittaavin valintakokein eikä pelkästään ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 23/2004 Kommentteja

Liiton lausunto korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta: Kansainvälisiä arviointimenetelmiä hyödynnettävä

Korkeakoulut ovat ensisijaisesti itse vastuussa koulutuksensa laadusta ja kehittämisestä. Ne tarvitsevat kuitenkin muiden yhteisöjen tukea, jotta laadunvarmistuksen riippumattomuus olisi taattu. Lääkäriliitto suosittaa Akavalle antamassaan lausunnossa, että suomalaiset korkeakoulut hyödyntäisivät nykyistä paremmin kansainvälisistä arviointimenetelmistä saatuja kokemuksia.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 23/2004 Kommentteja

In memoriam Krister Nordström 20.2.1922-10.4.2004

Medicine och kirurgie doktor Krister Mathias Nordström avled den 10 april 2004 i en akut sjukdomsattack i en ålder av 82 år. Med honom har en fin representant för den vårdande läkarkåren gått ur tiden. Krister Nordström var född i Helsingfors den 20 februari 1922 av folkskolläraren Einar Nordström och författaren Lilli Forss-Nordström. Han blev student från Grankulla svenska samskola 1940. Genast efter studentexamen inledde han studier för den s.k. medico-fil.-examen, som då ännu fordrades för inträde i medicinska fakulteten, men dessa blev avbrutna när fortsättningskriget inleddes 1941. Under kriget tjänade han först som sanitetsunderofficer men efter att ha genomgått officersskolans kurs UK/56 1943 blev han plutonchef i IR 13 på Svirfronten - han erhöll Frk4 1944 och avancerade efter kriget till premiärlöjtnant. Medico-fil.-examen hade han fått undan när han vann inträde i medicinska fakulteten i december 1944 och var sålunda en av de 80 som inledde sina studier inom fakulteten i januari 1945, den första medicinarkursen efter kriget. Han blev medicine kandidat 1946 och medicine licentiat 1950. Intresse för lungsjukdomar och den ännu då förhärskande lungtuberkulosen förde honom till engagemang inom denna del av sjukvården och lungsjukdomarna kom sedan att bli hans främsta specialitet. Snart efter licentiat examen blev han läkare vid Högåsens sanatorium och Kristinestads tuberkulosbyrå 1951-1953, därnäst underläkare vid Östanlid sanatorium 1952-1954 och därefter vid Nummela sanatorium 1954-1957 där han gjorde andningsfysiologiska studier på patienter, vilka ledde i en avhandling om blodförändingar i samband med nedsatt syretillförsel, med vilken han erhöll medicine och kirurgiedoktors grad 1957. Året därpå blev han specialist i lungsjukdomar och tuberkulos. På den tiden tillerkändes man av Finlands Läkarförbund specialitet inom vissa medicinska områden efter att ha tjänstgjort på någon specialklinik även utanför universitetsväsendet om denna förestods av någon erfaren läkare som var tillräckligt kompetent att undervisa inom sin egen specialitet. På detta sätt fick Krister, efter att ha tjänstgjort på Diakonissanstalten i Helsingfors som assistentläkare under prof. Lauri Kalaja vid avdelningarna för invärtes sjukdomar från 1957, specialitet även inom området för invärtes sjukdomar 1960, vilket var ett viktigt komplement till hans tidigare specialitet. Sitt livsverk som läkare kom han att göra på Diakonissanstalten, efter assistentskapet som slutade 1962 var han avdelningsläkare till 1975 och efter två år som biträdande överläkare var han från 1977 avdelningsöverläkare ända till sin pensionering 1987. Efter doktorsavhandlingen 1957 publicerade han ännu några studier över bl.a. lungfunktionen hos lung-hjärtpatienter, lupus erythematosus hos tuberkulospatienter och Pickwick-syndromet vid fetma, men den praktiska läkarverksamheten, att sköta och hjälpa sjuka människor, tog överhanden. Vid sidan av sin verksamhet som sjukhusläkare upprätthöll han också en omfattande privatläkarmottagning på Diakonissanstalten allt från 1957 då han kom till sjukhuset ända till 2002, ännu långt efter det han avslutat sitt arbete på avdelningarna - patienterna kom från när och fjärran. Det blev på detta sätt mycket långa arbetsdagar från tidigt på morgonen till sent på kvällen. Han var en mycket kunnig och ansvarskännande praktiker med skarp klinisk blick och med sitt lugna, empatiska ock bestämda väsen, som ingjöt förtroende och trygghet, var han omtyckt av sina patienter. Han följde väl med vad som hände inom facket genom litteraturen och på specialistföreningarnas möten. Han deltog också i Finlands Läkarförbunds Läkardagar och under en lång följd av år var resan till Svenska Läkaresällskapets årliga Riksstämma i Stockholm en givande och stimulerande händelse. Krister var en anspråkslös person, han var en god kamrat, så i krigsförband så även bland kollegorna efter kriget, alltid med en viss glimt i ögat och något skämtsamt uttalande. Musik och främst körsång var ett stort intresse. Under tiden i Österbotten i början av 1950-talet deltog han aktivt i körverksamhet. Föräldrahemmet hade varit fyllt av musik, man sjöng och spelade violin och piano. Mången kanske ännu minns hans bärande tenor som Magistern i Gluntarne, som han ibland framförde tillsammans med ett par studiekamrater på Medicinarklubben Thorax' möten. Ett annat intresse ej att förglömma var ishockeymatcherna där han höll på HIFK. Han läste mycket och särskilt var det aktuell litteratur inom politisk och krigshistoria. På sommarberget växte det upp ett klippväxtparti som han tillsammanns med sin hustru Else-Maj omhuldade. Krister sörjes närmast av barn och barnbarn, samt av släktingar, vänner och många patienter.

EML:sta, erityispoliklinikkatoiminnasta ja sivutoimilupakysymyksestä

Keväällä 2002 valtioneuvoston periaatepäätöksessä todettiin, että EML:stä luovutaan, kun lääkäreille löydetään korvaava kannustinjärjestelmä. EML-järjestelmä koskee noin tuhatta lääkäriä ja taloudellisesti kyse on noin 10 miljoonan euron lisäansioista, jotka on saavutettu perustyöaikana. Julkisessa keskustelussa EML-järjestelmää on arvosteltu mm. jonon ohituskaistaksi. Jos näin on ollut, ovat kyseiset tapaukset varmasti pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Suunniteltu erityispoliklinikkatoiminta ei ole EML:ää korvaava järjestelmä.

Timo Juvakoski

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21-22/2004 Kommentteja

Liiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: Erikoismaksuluokan lakkautus lisäisi lääkärien eriarvoisuutta

Lääkärit uhkaavat joutua keskenään eriarvoiseen asemaan, jos hallituksen esitys erikoismaksuluokan lakkautuksesta toteutuu. Esityksen mukaan uusia eml-lupia ei enää myönnettäisi ensi vuoden helmikuun jälkeen. Tämä merkitsisi, että eml-luvan saaneet erikoislääkärit menettäisivät työpaikkaa vaihtaessaan oikeutensa ottaa vastaan erikoismaksuluokan potilaita. Myöskään uudet erikoislääkärit eivät voisi eml-lupaa saada.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21-22/2004 Kommentteja

Liiton lausunto TEO:n toimialan laajentamisesta: Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa hankalaa nivoa yhteen

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen roolia on kaavailtu laajennettavaksi niin, että laitokselle kuuluisivat jatkossa sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon yksiköiden valvonta ja laadun varmistus. Lääkäriliitto katsoo lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle, ettei valvontaa ole mahdollista kaikilta osin yhdistää. Yhdistämistä vaikeuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon toisistaan poikkeavat hallinto- ja toimintakulttuurit sekä valvontatarpeet ja -järjestelmät.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21-22/2004 Kommentteja

Kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille valmistui uusi opas Kehitysmaissa työskentelee jo kymmeniä suomalaislääkäreitä

Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa työskentelee parhaillaan lääkärin tehtävissä nelisenkymmentä suomalaista. Kenttätöissä olevien lisäksi suomalaislääkäreitä toimii kansainvälisten organisaatioiden hallinnossa. Lääkäriliitto julkaisi viime viikolla uuden oppaan kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille lääkäreille.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21-22/2004 Kommentteja

Maailma muuttuu

Kunnallisella sektorilla työskentelevän lääkärin palvelussuhteen ehdot näyttävät olevan muuttumassa. Eduskunta sai käsiteltäväkseen 30.4.2004 kansallisen terveysprojektin toimeenpanoa koskevan lakipaketin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutosesityksessä todetaan, että erikoismaksuluokkaoikeuksia ei myönnetä enää 1.3.2005 jälkeen, ja että vielä voimassa olevat erikoismaksuluokkaoikeudet lakkaavat 29.2.2008. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus puolestaan hyväksyi 19.4.2004 yleiskirjeen Sivutoimi ja kilpaileva toiminta sekä viranhaltijoiden ja työsuhteisten työntekijöiden esteellisyyskysymykset. Asian taustalla on 1.11.2003 voimaan tullut kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain uudistus.

Pekka Anttila

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2004 Kommentteja

Alkaako taas kapina?

Hus on antanut ohjeistuksen sivutoimista, kilpailevasta toiminnasta ja henkilöstönsä esteellisyyskysymyksistä huhtikuun lopulla. Ohjeet on tehty yhdessä muiden yliopistosairaaloiden kanssa. Ohjeistus sisältää useita lauseita, joiden merkitykset vaikuttavat ikäviltä: ...sivutoimilupaa ei tarvitse myöntää, jos työnantajan kannalta se ei ole tarkoituksenmukaista, ...otettava huomioon, ettei yleinen luottamus viranhaltijan puolettomuuteen vaarannu, ...jos sivutoimi kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa, ...kilpaileva toiminta: mukana samoissa tarjouskilpailuissa. Lauseet eivät ole yksiselitteisiä.

Auli Malinen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2004 Kommentteja

Valtuuskunnan kokous 7.5.2004 Lääkärinvalaan lisättiin maininta elämän kunnioittamisesta

Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärin toimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Näin kuuluu tästä lähtien lääkärinvalan ensimmäinen lause. Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi uudistetut suomen- ja ruotsinkieliset valatekstit kevätkokouksessaan 7. toukokuuta. Maininta elämän kunnioittamisesta lisättiin valaan, jotta asian merkitys lääkärin perusarvona korostuisi.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2004 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030