Tarton suomalaisopiskelijat eivät usko virolaisten lääkärien ryntäykseen

Virolaiset lääkärit tuskin pyrkivät joukolla Suomeen töihin, vaikka siihen Euroopan unionin jäsenyyden myötä tarjoutuukin mahdollisuus. Lääkäreiden virtaa pidättelevät kielivaikeudet sekä yksinkertaisesti se, että virolaiset ovat juurtuneita omaan kotimaahansa. Korkeamman palkan perässä Suomeen tulleet palaavat hekin todennäköisesti parin vuoden jälkeen takaisin Viroon. Tätä mieltä ovat Virossa Tarton yliopistossa lääketiedettä opiskelevat suomalaiset.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2004 Kommentteja

In memoriam Martti Lindqvist 20.2.1945-5.4.2004

Terveydenhuollon etiikan dosentti, teologi ja kirjailija Martti Lindqvist kuoli pääsiäisviikon maanantaina työmatkallaan Dar es Salaamissa Tansaniassa. Hän oli kuollessaan 59 vuoden ikäinen. Martti Lindqvist valmistui teologian kandidaatiksi 1966, teologian lisensiaatiksi 1972 ja väitteli teologian tohtoriksi 1976. Jo opiskeluvaiheessa 1970-luvulla Martti Lindqvist kirjoitti terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Näiden kirjoitusten vaikutuksesta hänet nimitettiin Tampereen yliopistoon terveydenhuollon etiikan dosentiksi v. 1976 ja Suomen Lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunnan pysyväksi asiantuntijaksi v. 1975, jona hän toimi vuoteen 1988 ollen viimeiset kuusi vuotta myös valiokunnan jäsen. Martti oli myös suosittu luennoitsija ja kurssien vetäjä lukuisilla Lääkäripäivillä. Hän toimi myös mm. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan eettisen toimikunnan puheenjohtajana 1977-1981 ja Lääkintöhallituksen asiantuntijana vuodesta 1985 Lääkintöhallituksen lakkauttamiseen saakka. Vuonna 1986 Martti Lindqvist jätti uran Helsingin yliopistossa ja muutti asumaan sukunsa yli vuosisadan omistamaan taloon Mäntyharjulle, toimien sieltä Helsingin ja Tampereen yliopistojen dosenttina sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana, Mäntyharjun kulkurina, kuten paikalliset häntä nimittivät. Vuonna 1998 perustetun valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) ensimmäisenä puheenjohtajana Martti Lindqvist toimi kuolemaansa saakka. Martti Lindqvist oli myös monen terveydenhuollon ammattihenkilön työnohjaaja ja sosio- ja psykodraamaterapeutti ja näiden kouluttaja. Hän järjesti jopa kotitalossaan Mäntyharjulla kursseja monille erityisryhmille, mm. HIV-positiivisille, transseksuaaleille ja läheisensä menettäneille. Hän tunsi erityistä huolta potilaista, jotka eivät pitäneet ääntä itsestään ja oikeuksistaan. Martti Lindqvistin työura on mittava ja monipuolinen. Erilaisissa yhteisöissä toimimisen lisäksi hän oli lukuisten lehtien kolumnisti ja suosittu haastateltava. Yli kahdenkymmenen vuoden aikana hän kirjoitti 22 kirjaa. Monissa näistä hän kirjoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä, terveydenhuollon eettisistä ja moraalisista kysymyksistä, työstä ihmisenä ihmisten parissa ja työssä jaksamisesta. Vuonna 1985 ilmestyi Ammattina ihminen, jossa Martti Lindqvist pohtii terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä, moraalia, arvoja ja velvoitteita, teemoja, jotka ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Kirjassaan Auttajan varjo (1990) hän pohtii hyvän ja pahan olemassaoloa terveydenhuollossa. Viimeiseksi jääneessä kirjassaan Toivosta ja epätoivosta, joka ilmestyi pari viikkoa ennen hänen kuolemaansa maaliskuussa 2004, hän esittää syvän huolensa terveydenhuollon ammattihenkilöiden uupumisesta työn alle, kyynistymisestä ja toivonsa menettämisestä. Martti keskittyi työssään ja kirjoissaan ennen kaikkea ihmiseen, hänen tunteisiinsa ja olemukseensa. Hän kirjoitti kirjoissaan paljon surusta, vihasta, häpeästä ja syyllisyydestä ja kuinka ne ohjaavat elämäämme. Yksi hänen keskeisiä teemojaan oli myös ihmisen yhteisöllisyys. Hän kirjoitti ihmisen tulevan ihmiseksi ainoastaan toisen ihmisen kautta, että ihminen on ihmiselle peili, että me löydämme itsemme toisistamme. Oman sairautensa kautta hän pohti keskeneräisyyttä, vajaakykyisyyttä ja potilaan asemaa, oikeuksia ja roolia. Hän kirjoitti paljon myös kuolemasta, kuoleman kohtaamisesta, kuolevan hyvästä hoidosta. Pohtiessaan elämää hän samalla eli sitä hyvin intensiivisesti ja lähellä läheisiään. Martilla oli myös poikkeuksellinen taito tulla lähelle ihmistä, kuunnella ja ymmärtää. Ilmiömäinen hän oli myös ryhmädynamiikan hallinnassa, kokousten puheenjohtajana ja vaikeissa terveydenhuollon eettisissä kysymyksissä ytimen ja synteesin löytäjänä. Martti Lindqvistillä olisi varmasti vielä ollut paljon tehtävää ja annettavaa sekä nykypolvelle että tuleville. Hän jätti pysyvän jäljen paitsi yhteiskuntaamme, myös niihin ihmisiin, jotka oppivat hänet tuntemaan. Lukemattomista muistokirjoituksista ja Mäntyharjun kirkon kupeeseen vappuaattona lasketusta kukkamerestä voi havaita, että Martti oli rakastettu ja kunnioitettu ihmisenä, auttajana ja ystävänä. Läheltä viimeisinä vuosina seuranneena havaitsi, että kulkurin vauhti alkoi vääjäämättä hidastua, hyvästä hoidosta huolimatta. Symbolista tai sattumaa, Martin tien pää löytyi ihmisyyden juurilla Afrikassa; saattohoidon pohtijalle yliopistosairaalan teho-osastolla.

Ilmoitusvelvollisuus jakaa liikennelääkärienkin mielipiteet Ajokyvyn arviointiin tarvitaan lisää valmennusta

Lääkärit tarvitsevat lisää koulutusta ja ohjausta voidakseen arvioida luotettavasti potilaidensa ajokykyä. Arviointi tulee erityisen ajankohtaiseksi syksyllä, kun tieliikennelain muutos velvoittaa lääkärin ilmoittamaan poliisille potilaan heikentyneestä ajokunnosta. Lain muutoksesta eivät ole yksimielisiä edes liikennelääketieteen erityispätevyyden saaneet lääkärit: osa on valmis käyttämään kaikki keinot liikenneturvallisuuden parantamiseksi, kun taas toisten mielestä ilmoituspakko murentaa potilassuhteen luottamuksellisuuden.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 19/2004 Kommentteja

Hallituksen kokous 22.4.2004: Erityispoliklinikka on kokeilun arvoinen

Erityispoliklinikka, jossa lääkäri ottaa potilaita vastaan sairaalassa normaalin virka-ajan ulkopuolella, on Suomen Lääkäriliiton hallituksen mielestä kokeilemisen arvoinen malli. Erityispoliklinikan potilailta voitaisiin periä muita kuin asiakasmaksulain määräämiä maksuja. Hoidon kustantaisi joko potilas itse, vakuutusyhtiö tai jokin muu taho. Lääkäriliitto korostaa kuitenkin, että erityispoliklinikalla ei voida korvata lopetettavaksi kaavailtua erikoismaksuluokkajärjestelmää.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18/2004 Kommentteja

Lääkäriliitto sitoutui alkoholihaittojen vähentämiseen

Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila allekirjoitti viime viikon keskiviikkona sopimuksen, jolla liitto sitoutuu sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämään Alkoholiohjelmaan. Kolmivuotinen ohjelma tähtää alkoholin aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Hankkeeseen osallistuu kuntia, kirkkoja, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöjä sekä elinkeinoelämän järjestöjä.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18/2004 Kommentteja

Erityispätevyyskoulutus tähtää monialaisuuteen Lasten ja nuorten terveydenhuolto on jatkuvien muutosten kourissa

Vielä 50 vuotta sitten koululääkäri hoiti suurimman osan ajastaan tarttuvista taudeista, aliravitsemuksesta tai huonosta hygieniasta kärsiviä oppilaita. Nyt koululaisia vaivaavat mielenterveyden häiriöt, allergiat ja päihdeongelmat. Neuvoloissa lääkärit kohtaavat yhä enemmän vanhemmuutensa hukanneita äitejä ja isiä. Toisaalta lapsia ja nuoria pystytään hoitamaan paremmin kuin koskaan aiemmin koululääketieteen historiassa. Lastenneuvola- ja koululääketieteen erityispätevyys valmentaa lääkäreitä lasten ja nuorten terveydenhuollon jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18/2004 Kommentteja

Uusi opas omalääkärijärjestelmästä

Lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräysten mukaisesti asetettiin omalääkärijärjestelmän selvitys- ja kehitystyöryhmä, jossa on ollut edustettuina Kunnallinen työmarkkinalaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Lääkäriliitto. Työskentely aloitettiin laatimalla uusi Omalääkäriopas. Työryhmä kuuli toimintansa alkuvaiheessa perusterveydenhuollon valtakunnallisia asiantuntijoita, joiden näkemyksiä hyödynnettiin oppaan uudistamisessa. Nyt valmistunut opaskirja antaa lukijalleen läpileikkauksen omalääkärijärjestelmän historiasta aina tulevaisuuden haasteisiin asti unohtamatta omalääkäreiden palkkausjärjestelmän esittelyä. Sitä voidaan käyttää ohjekirjasena omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa. Opas on tarkoitettu sekä johtavien lääkäreiden, muiden terveydenhuollon johtajien että kunnan päättäjien avuksi perusterveydenhuoltoa kehitettäessä. Myös käytännön omalääkäri ja hänen tiiminsä voivat hyödyntää opasta toiminnassaan.

Kaisa Nissinen-Paatsamala

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2004 Kommentteja

Liiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle: Sähköisten potilastietojen liikuttava joustavasti

Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto on yksi kansallisen terveysprojektin tärkeimmistä tavoitteista, mutta järjestelmän täytyy tukea lääkärin työtä ja potilaan hoitoa eikä vaikeuttaa niitä. Sähköisten potilastietojen on liikuttava joustavasti terveydenhuollon toimipisteestä toiseen, toteaa Lääkäriliitto sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2004 Kommentteja

Paikallisosastot ovat jäsenten linkki liittoon

Pietarsaaressa valmistaudutaan terveyskeskuksen ja sairaalan fuusioon ja Savonlinnassa etsitään rohtoa lääkärivajeeseen. Lääkäriliiton paikallisosastot eri puolilla maata painiskelevat päivittäin mitä vaihtelevinten kysymysten kanssa. Kaiken työn ja touhun punoo kuitenkin yhteen sama punainen lanka: pyrkimyksenä on välittää jäsenten tuntoja liittoon ja saada vastineeksi tietoa ja tukea.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2004 Kommentteja

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyksiä myönnetty 58 Kehitysyhteistyöhön kaivataan lisää nuoria lääkäreitä

Kansainvälisessä terveydenhuollossa riittää työsarkaa nuorille lääkäreille, jotka haluavat asiantuntijatehtäviin tai kenttätöihin ulkomaille. Lääkäriliitto on tähän mennessä myöntänyt kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyden 58 lääkärille. Pääosa heistä on hankkinut työkokemuksensa kehitysmaista. Aivan viime aikoina erityispätevyyksiä ovat saaneet myös Suomen lähialueilla toimineet lääkärit.

Katja Patronen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2004 Kommentteja

In memoriam Arto Vuorjoki 26.7.1932-23.3.2004

Hyvä ystävämme Arto Vuorjoki on kuollut. Hän syntyi Helsingissä Wegeliusten sukuun ja kävi koulunsa synnyinkaupungissaan. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin viidennestä yhteiskoulusta ja aloitti heti koulun jälkeen opiskelunsa Helsingin yliopistossa, josta valmistui lääkäriksi vuonna 1960. Arton isoisä, Uno Wegelius, oli viime vuosisadan alussa Oulun diakonissalaitoksen johtaja, ja Arton isä Yrjö Vuorjoki oli aikoinaan pohjoispohjalaisen osakunnan kuraattori. Vaikka Arto oli avojalkainen helsinkiläinen, hän piti itseään pohjalaisena sukunsa perinteiden mukaisesti ja hakeutui jo opiskelunsa alkuvaiheessa kesälomallaan vapaaehtoiseksi harjoittelijaksi eli niinkutsutuksi orjaksi Oulun lääninsairaalaan. Valmistuttuaan lääkäriksi hän aloitti erikoistumisensa naistentautien erikoislääkäriksi Oulun lääninsairaalassa, joka Arton valmistumisen jälkeen muuttui yliopistolliseksi koulutussairaalaksi. Arto olikin Oulun lääninsairaalassa apulaislääkärinä peräti vuoteen 1966 saakka, jolloin hän sai naistentautien ja synnytysopin erikoislääkärin pätevyyden. Näinä vuosina hän kehittyi taitavaksi operatööriksi ja harkitsevaksi lapsenpäästäjäksi. Yliopistollisen koulutussairaalan apulaislääkärin toimenkuvaan katsottiin jo tuolloin kuuluvan tieteellisen tutkimuksen tekeminen. Arto teki kuitenkin esimiehilleen tiettäväksi, että hän arvosti käytännön lääkärintyötä enemmän. Niinpä hän valmistuttuaan erikoislääkäriksi haki ja valittiin Oulun kaupungin synnytyssairaalan osaston ylilääkärin virkaan, jossa hän toimi aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Tosin Arton ylilääkärikauden aikana synnytykset siirtyivät OYS:aan ja hänen osastonsa muuttui naistentautien osastoksi. Sairaalatyön ohessa Arto hoiti monen vuoden ajan laajaa yksityisvastaanottoa oululaisessa Laboratorio Tutkossa.

Niilo-Pekka Huttunen Hans-Erik Ja Petra Klintrup

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030