in memoriam: Jukka Nikoskelainen
23.3.1943-21.12.2013

Sisätautiopin professori Jukka Nikoskelainen kuoli 21.12.2013 aortan dissekaatioon. Hän oli syntynyt 23.3.1943 Kontiolahdella. Jukan isä oli everstiluutnantti Vilho Nikoskelainen, joka tuli tunnetuksi rohkeasta ja päättäväisestä toiminnastaan Ilomantsin siviiliväestön evakuoinnissa talvisodan kynnyksellä marraskuussa 1939. Everstiluutnantti Nikoskelainen kuoli 1950 ja farmaseuttiäiti muutti Turkuun, jossa Jukka varttui äitinsä ja kahden vanhemman sisarensa kanssa. Hän tuli ylioppilaaksi Turun klassillisesta lyseosta 1962, valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1969 ja väitteli virologian alalta 1973. Vuosina 1975-76 hän toimi tutkijana Stanfordin yliopiston infektiotautien yksikössä, ja sieltä alkoi kiinnostus infektiotauteihin.

Auli Toivanen, Jorma Viikari

Onko pelko pahempi kuin paukahdus?

Kyse ei ole aselain muutoksesta, josta siitäkin voisi monta juttua kirjoittaa. Kyse on paljon ajankohtaisemmasta terveydenhuollon asiasta, nimittäin valinnanvapaudesta hoitopaikan suhteen. 1.1.2014 alkaen potilaat ovat voineet valita mieleisensä hoitopaikan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Valintahan ei ole täysin vapaa, rajoituksia on hyvän suomalaisen hallintotavan mukaan asetettu. Kansalaisilla on todennäköisesti liian auvoinen kuva vapaasta valinnasta ja pettymyksiäkin ihmisille voi tulla. Potilaan on sitouduttava valitsemaansa hoitopaikkaan vuodeksi, halustaan siirtyä tietyn perusterveydenhuollon yksikön hoitoon on ilmoitettava kirjallisesti 3 viikkoa etukäteen ja matkakustannukset korvataan vain lähimpään vastaavaan hoitopaikkaan. Viimeksi mainittu lienee varsin rajoittava suurten etäisyyksien maassa.

Ulla Palmu

Lääkärin oikeuksia kavennetaan

Lääkäriliitto pitää maan hallituksen 23. tammikuuta antamaa lakiesitystä sähköisestä lääkemääräyksestä erittäin ongelmallisena. Mikäli laki tulee sellaisenaan voimaan, lääkärillä ei ole enää kaikissa tilanteissa mahdollisuutta määrätä lääkettä. Lääkäriliitto edellyttää, että paperi- ja puhelinreseptillä on jatkossakin mahdollista määrätä muita kuin PKV-lääkkeitä silloin, kun lääkäri ei ole tietojärjestelmien ulottuvilla.

Anne-Maj Aunula

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/2014 Kommentteja

E-resepti puhuttaa

Suomessa on 24 000 lääkäriä, joista 20 000 on työikäisiä. Kaikilla on oltava mahdollisuus hoitaa potilaita ja määrätä lääkkeitä. Olemme nyt siirtymässä e-reseptijärjestelmään, josta voitaisiin poiketa vain jos tietoliikennejärjestelmä ei toimi. Työikäisistä lääkäreistä 65 % on työssä julkisissa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa, jotka ovat sähköisessä lääkemääräysjärjestelmässä jo. Heistä noin 4 000 toimii sivutoimisesti yksityisessä terveydenhuollossa. Päätoimisesti yksityisessä terveydenhuollossa toimii 18 % lääkäreistä. Isot yksityiset lääkärikeskukset siirtyvät sähköisen lääkemääräyksen käyttöön 1.4.2014 mennessä. Yksityislääkäreistä joka viides toimii pienissä alle 500 reseptiä vuodessa määräävissä yksiköissä, joiden tulee myös liittyä e-reseptijärjestelmään mahdollisesti vuoden 2016 alkuun mennessä. He tarvitsevat sähköisen lääkemääräyksen tekemiseen kevyemmän web-sovelluksen, joka toimisi joko erillisenä tai osana potilastietojärjestelmää. Lääkärit määräävät reseptilääkkeitä myös työpaikkansa ulkopuolella ja potilaille, jotka eivät ole työpaikan potilastietokannassa. Lisäksi useammalla tuhannella lääkärillä ei ole potilastietojärjestelmää työtehtävissään tai he ovat jääneet eläkkeelle. Kaikilla näillä lääkäreillä tulisi olla erillinen web-pohjainen järjestelmä käytössään. Niitä on alettukin kehittää ja ensimmäistä odotetaan markkinoille jo ennen kesää 2014.

Marjut Laurikka-Routti

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 3/2014 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030