Liitto toi­mii 6/1992 vsk 47 s. 538

Ruotsin lääkäriliitolta työsuojelupoliittinen ohjelma

Samalla kun lääkäri huolehtii potilaidensa terveydestä, saattaa hänen oma terveytensä vaarantua kiireisen työtahdin, liiallisen päivystyksen sekä muiden työhön liittyvien fyysisten ja psyykkisten riskitekijöiden takia. Ruotsin lääkäriliitto on kartoittanut lääkärien työssä ja työympäristössä olevat ongelmat sekä laatinut niiden pohjalta työsuojelupoliittisen ohjelman. Tutkimuksessa esiin tulleet riskitekijät ovat tuttuja myös suomalaisille lääkäreille.

Ruotsin lääkäriliiton vuonna 1987 tekemä laaja selvitys lääkärien työympäristöstä osoitti, että tilanne on monessa suhteessa huonontunut kymmenen vuotta aiemmin tehtyyn kartoitukseen verrattuna. Työmäärä on lisääntynyt, mikä johtanut erityisesti aktiivityön osuuden kasvuun päivystys- ja varallaoloaikana.

Työ aiheuttaa aiempaa enemmän kiirettä ja stressiä. Potilaat ja heidän omaisensa asettavat yhä suurempia vaatimuksia hoidolle, mikä on aiheuttanut lääkäreissä riittämättömyyden tunteita. Lääkärit kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat kaventuneet, samalla kun potilaiden ja viranomaisten odotukset ovat käyneet yhä epärealistisemmiksi. Ristiriitaa pahentaa terveydenhuollon voimavarojen suhteellinen supistuminen.

Useissa ruotsalaisissa tutkimuksissa - kuten suomalaisissakin - on todettu lääkärintyön olevan fyysisesti ja psyykkisesti stressaavaa, lisäävän itsemurhariskiä sekä sydäninfarktin ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa.

Kohtuutonta työsidonnaisuutta ja päivystysrasitusta on pyritty rajoittamaan virkaehtosopimuksen säännöksillä, mutta sen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös työn organisointiin, työskentely- ja päivystystilojen suunnitteluun sekä erilaisten riskitekijöiden torjuntaan. Ruotsin lääkäriliiton työsuojelupoliittisesta ohjelmasta on laadittu havainnollinen opas, miten fyysistä ja psyykkistä työympäristöä tulisi kehittää.

Yksilöllisyyttä työaikajärjestelyihin

Lääkärien keskimääräinen kokonaistyösidonnaisuus on Ruotsissa kuten Suomessakin noin 50 tuntia viikossa. Ruotsin lääkäriliitto vaatii työaikajärjestelyihin lisää yksilöllisyyttä, siten että lyhyempää työaikaa haluavilla olisi todellinen mahdollisuus siihen. Kohtuuttomista päivystysrupeamista on päästävä eroon, kaikki tiedossa olevat työtehtävät tulee ajoittaa perustyöaikana suoritettaviksi ja ylityöstä on maksettava korvaus. Nykyisin kuusi kymmenestä ruotsalaislääkäristä joutuu tekemään ylityötä, joka jää suurelta osin korvaamatta. Sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tulee perustaa riittävästi vakansseja, jotta työaikoja voidaan lyhentää, aktiivivapaat ja sairauslomat olisi mahdollisuus pitää ajallaan sekä käyttää työaikaa myös täydennyskoulutukseen, tutkimukseen ja ammattiyhdistystoimintaan.

Selvityksen mukaan useimmat lääkärit katsovat, ettei heillä ole riittävästi mahdollisuuksia seurata lääketieteen kehitystä. Täydennyskoulutus hankitaan yleensä omalla ajalla ja kustannuksella. Myös tutkimustyö on yleensä tehtävä vapaa-aikana. Kaikki lääkärit tarvitsevat nykyisin lisäksi hallinnollista koulutusta. Kaikkeen tähän tulisi olla mahdollisuus työajalla ja työnantajan kustannuksella.

Ruotsin lääkäriliitto katsoo, että raskaana olevat lääkärit tulisi viimeisen kolmen raskauskuukauden aikana vapauttaa etu- ja takapäivystyksestä. Yötyön pitäisi olla vapaaehtoista myös 55 vuotta täyttäneille, ja tätäkin ikärajaa tulisi pyrkiä alentamaan. Päivystystarpeen supistamiseksi ehdotetaan yhteistyötä lähispesialiteettien sekä avo- ja sairaalahoidon kesken.

Vaikka lääkärit joutuvat viettämään paljon aikaa työpaikallaan, on heidän työskentely- ja oleskelutiloissaan monia puutteita. 60 % ruotsalaislääkäreistä on tyytymättömiä päivystyshuoneisiinsa. Ne ovat varustukseltaan ja sijainniltaan usein täysin soveltumattomia lepoa varten. Ruotsin lääkäriliitto onkin laatinut luettelon niistä seikoista, jotka päivystyshuoneen suunnittelussa ja sisustamisessa tulisi ottaa huomioon.

Joka kolmannelta lääkäriltä puuttuu selvityksen mukaan oma työhuone ja yhtä usea joutuu työskentelemään ilman kirjoituskonetta. Monilta puuttuu jopa sanelukone ja puhelin. Lääkärien työhuoneita käytetään tilanpuutteen takia yleisesti pukeutumishuoneina, varastoina tai vastaanottotiloina. Tulevaisuuden tavoitteena onkin jokaiselle lääkärille asianmukaisesti varustettu oma työhuone.

Lue myös

Terveydenhuoltohenkilöstön terveyttä uhkaavat monet mikrobiologiset, kemialliset, radiologiset ja farmakologiset riskitekijät, joita vastaan suojautumista tulee kehittää. Työ tietyillä erikoisaloilla on myös fyysisesti raskasta - esimerkiksi ortopedia vastaa tässä suhteessa keskiraskasta teollisuustyötä. Väkivallan vaara näyttää ruotsalaisessa terveydenhuollossa hälyttävän suurelta: lähes 40 % lääkäreistä ilmoittaa joutuneensa työssään joskus väkivallan kohteeksi.

Psyykkisinä rasitustekijöinä kartoituksessa tulivat esiin paitsi työn kiireisyys myös määräaikaiset työsuhteet ja niiden aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta. Henkistä painetta aiheuttavat lisäksi työhön liittyvät ristiriitaiset vaatimukset. Potilaiden etu törmää nykyisin yhä useammin talousjohdon asettamiin rajoituksiin. Lääkärit joutuvat kantamaan vastuun potilaiden hoidosta, mutta kokevat vaikutusmahdollisuutensa puutteellisiksi. Ruotsin lääkäriliitto vaatii lääkärien vaikutusmahdollisuuksien parantamista niin potilastyössä kuin terveydenhuollon suunnittelussa.

Loppuunpalamisen ehkäisemiseksi kaivataan myös työnohjausta ja psykososiaalisia tukipalveluja.

Työsuojelupoliittinen ohjelma on tarkoitettu kannustimeksi paikallisille lääkäriyhdistyksille, luottamus- ja työsuojelutehtävissä toimiville sekä rivilääkäreille, jotta he ryhtyisivät aktiivisiin toimiin työympäristönsä ja -olosuhteidensa kehittämiseksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030