Lehti 16: Liitto toi­mii 16/1992 vsk 47 s. 1599

Hallituksen päätöksiä

Marit Henriksson

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 8.5.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Johtosäännöt

Terveydenhuollossa on meneillään laajamittainen johtosääntöjen uudistus, joka johtuu yleisestä tulosjohtamiseen siirtymisestä sekä siitä, että useissa kunnissa valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä. Hallitukselle esitetyn tilannekatsauksen mukaan tulosjohtamiseen siirtyminen on vireillä tai toteutettu lähes jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Terveydenhuollon hallintomallit ovat kaikkiaan erilaistumassa, kun keskitettyjä ohjesääntöjä ei enää ole. Hallitus päätti antaa terveyspoliittiselle valiokunnalle tehtäväksi tarkistaa ajan tasalle liiton kannanotot sosiaali- ja terveystoimen yhdistämiseen sekä erikoissairaanhoidon johtamiseen.

Ammatinharjoittamis-toimikunnan mietintö

Hallitus antoi lausunnon terveydenhuollon ammatinharjoittamistoimikunnan mietinnöstä. Toimikunta ehdotti terveydenhuollon ammattiryhmien jaottelemista kolmeen ryhmään: laillistettaviin, rekisteröitäviin ja rekisteröinnin ulkopuolelle jääviin, sekä laillistuksen ulottamista nykyistä huomattavasti useampiin ammattiryhmiin. Lausunnossaan liitto toteaa, että laillistuksen piiriin tulisi ottaa ainoastaan ne ammattiryhmät, joille säädetään laajempia erityistehtäviä tai velvollisuuksia. Toimikunnan esittämä tehtäväkohtainen laillistus vesittää peruslinjan eikä ole käytännön kannalta tarpeellinen. Rekisteröinti luo ammattihenkilöiden valvonnalle riittävän pohjan. Lisäksi liitto katsoo, että lääkäreitä koskevaan säännöstöön tulisi liittää mukaan luonnehdinta lääkärin työstä, jotta rajankäynti luvattomaan lääkärintoimen harjoittamiseen selkiytyisi.

Lääkärien työmarkkinat yhdentyvässä Euroopassa

Työvoimapoliittinen valiokunta oli laatinut hallitukselle selvityksen Euroopan yhdentymiskehityksen seurannaisvaikutuksista terveydenhuollon työvoimatilanteeseen. Suomalaisten lääkärien koulutus ja pätevyys on tähänkin saakka tunnustettu Euroopassa. Tärkein EY-direktiivien aiheuttama muutos suomalaiseen koulutusjärjestelmään on perusterveydenhuollon kaksivuotisen lisäkoulutuksen järjestäminen. Useissa Euroopan maissa vallitsevan lääkärityöttömyyden takia ei suomalaislääkärien muuton ETA-maihin arvioida tulevaisuudessa kasvavan merkittävästi. Toisaalta tanskalaiset kokemukset osoittavat, ettei Euroopasta ole odotettavissa suuria lääkärimääriä Pohjoismaihin.

UEMS:in erikoisalakohtaiset lautakunnat

Lue myös

Eurooppalainen sairaalalääkärien yhdistys UEMS suunnittelee erikoisalakohtaisten lautakuntien perustamista. Liiton valtakunnalliset alaosastot ja erikoislääkäriyhdistykset olivat antaneet UEMS:in suunnittelemista lautakunnista lausuntonsa, joita käsiteltiin hallituksessa. Yhteenveto lausunnoista oli, että Suomen tulee osallistua UEMS:in erikoisalakohtaisten lautakuntien toimintaan ja kiinnittää erityistä huomiota eurooppalaisen erikoislääkärikoulutuksen tason varmistamiseen sekä siihen, että suomalainen erikoislääkärijärjestelmä säilyy eurooppalaisen rinnalla.

Terveydenhuollon laadunvarmennus

Hallitus sai raportin liiton huhtikuun lopulla järjestämästä laadunvarmennusseminaarista, johon oli kutsuttu terveydenhuollon järjestöjen, viranomaisten ja laitosten edustajia. Lääkäriliitto pyrkii toimimaan aloitteellisesti yhteistyössä näiden tahojen kanssa laadunvarmistusosakeyhtiön perustami- seksi. Tavoitteena on terveydenhuollon laatukriteerien kehittäminen sekä niitä koskevan tiedon kerääminen ja laadun parantaminen.

Ehdotus mielenterveys-valiokunnaksi

Suomen Psykiatrit ja Lastenpsykiatrit -alaosasto oli tehnyt hallitukselle aloitteen mielenterveysvaliokunnan tai -jaoksen asettamisesta valmistelemaan liiton mielenterveyspoliittisia kannanottoja ja edunvalvontaa. Hallitus ei kuitenkaan pitänyt erikoisalakohtaisen valiokunnan perustamista aiheellisena, vaan katsoi, että esitetyt tehtävät kuuluvat liiton alaosaston toimenkuvaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030