Työttömyyden kasvu näkyy lääkärikyselyssä

Lääkärien määrä kasvoi maaliskuusta 1991 vastaavaan aikaan tänä vuonna lähes 500:lla, mutta työhön sijoittuneiden lääkäreiden määrä vain noin 250:lla. Työpaikat löytyivät pääosin terveyskeskuksista, joissa olleet avoimet virat ja sijaisuudet on nyt täytetty. Kaikkiaan 340 lääkäriä ilmoittaa olleensa vuoden aikana vähintään 5 vuorokautta yhtäjaksoisesti työttömänä. Tiedot ilmenevät Lääkäriliiton vuosittain tekemästä lääkärikyselystä.

Lääkäreitä oli kyselyn ajankohtana 18.3.92 yhteensä 14 899, joista 1 111 oli yli 63-vuotiaita. Lääkärien vuosittainen työpaikkojen määrän lisäys on yleensä ollut suurinta sairaalasektorilla, mutta tällä kertaa sairaalatyöpaikkojen määrä väheni lähes 50:llä. Maaliskuun jälkeen on virkojen ja sijaisuuksien väheneminen sairaaloissa jatkunut entistä jyrkempänä.

Myös työterveyshuollon aiempien vuosien voimakas kasvu on pysähtynyt; työpaikkoja oli nyt kaksi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Päätoimisten yksityislääkärien määrä kasvoi edelleen hieman, mutta selvästi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Merkittävin kasvu tapahtui terveyskeskuksissa, joista työpaikan sai lähes 200 lääkäriä. Uusia virkoja ei terveyskeskuksiin perustettu, mutta avoinna olleet paikat täyttyivät.

Lääkäripulan poistuminen näkyy myös alueittaisissa lääkärimäärissä. Lääkäreitä tuli suhteellisesti eniten lisää niille alueille, jotka aiemmin kärsivät lääkärivajeesta: Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Lääkärien lukumäärä Helsingissä putosi samanaikaisesti kymmenellä.

Kerroin ennallaan

Poissa ammatista oli yhteensä 984 työikäistä lääkäriä. Yli puolet heistä oli ulkomailla, mutta lisäksi joukossa oli mm. työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeellä sekä äitiyslomalla olevia.

Päävirastaan oli tutkimuspäivänä poissa yhteensä 1 708 lääkäriä. Syynä poissaoloon olivat useimmiten vuosiloma, äitiysloma, aktiivivapaa, opiskelu tai tutkimus.

Lääkäriliitto seuraa jatkuvasti ns. kerrointa, joka ilmaisee kuinka monta lääkäriä tarvitaan virkaa kohden, kun otetaan sijaistarve huomioon. Kerrointa käytetään arvioitaessa tulevaa lääkärikysyntää. Maaliskuun 1992 tilanteen mukaan laskettu kerroin on pysynyt aiempien vuosien tasolla eli yhtä sairaalalääkärin virkaa kohden tarvittiin keskimäärin 1,10 ja terveyskeskuslääkärin virkaa kohden 1,09 lääkäriä. Sijaisuuksien jäädyttäminen on yleistynyt maaliskuun jälkeen, joten on mahdollista että ensi vuoden jäsenkyselyssä kertoimien arvot putoavat.

Terveyskeskus-lääkäreistä enemmistö naisia

Lääkärikunnasta on naisia yhteensä 43 %, mutta terveyskeskuslääkäreistä naisia 55 %. Myös mielenterveys- ym. avohoitotoimistoissa työskentelevistä lääkäreistä yli puolet on naisia. Pienin (29 %) naislääkärien osuus on opetus- ja tutkimustehtävissä. Sairaalalääkäreistä naisia on 39 %.

Sairaalahierarkiassa naislääkäri sijoittuvat useimmiten apulais- tai osastonlääkärin virkoihin, mikä selittyy osittain naislääkärien nuorella ikärakenteella. Ylilääkäreistä on naisia vain 17 %. Terveyskeskusten ylilääkäreistä naisia on 25 %.

Lääkäreistä 2 712 eli 18 % on suorittanut tohtorin tutkinnon. 26 % mieslääkäreistä ja 9 % naislääkäreistä on väitellyt. Tieteelliseen jatkokoulutukseen on lisäksi ilmoittautunut tai väitöskirjaansa valmistelee yhteensä lähes 1 300 lääkäriä.

Yksityislääkäreitä pienemmille paikkakunnille

Kaikkiaan yksityislääkäritoimintaa harjoitti maaliskuussa 5 561 lääkäriä, joista 1 053 oli päätoimista ja 4 508 sivutoimista. Päätoimisten yksityislääkärien määrä oli kasvanut vuoden aikana noin 30:llä, kun taas sivutoimisten määrä väheni parilla sadalla.

Erikoistumattomien lääkärien osuus yksityissektorilla supistui.

Eniten päätoimisia yksityispraktikkoja toimi silmätautien (154), gynekologian (112), psykiatrian (101) ja yleislääketieteen (98) alalla.

Helsingissä yksityispraktikkojen määrä väheni hieman, mutta samanaikaisesti avattiin uusia vastaanottoja keskussairaalapaikkakuntien ulkopuolella.

Erikoistuminen

Kaikkiaan erikoislääkärin oikeuksia oli vuoden 1992 alkuun mennessä myönnetty 8 928, joista 7 840 oli työikäisillä. Jäsenkyselyn mukaan maaliskuussa 1992 oli erikoistumassa yhteensä 2 234 lääkäriä, mikä oli yli sata vähemmän kuin edellisenä vuotena. Säästötoimet alkoivat ilmeisesti jo keväällä näkyä erikoistumisvirkoihin pääsyn vaikeutumisena.

Erikoislääkärituotos näyttää kuitenkin jatkuvan varsin voimakkaana ainakin vielä vuonna 1993, jonka aikana lähes 500 kyselyyn vastannutta arvioi saavansa oikeudet. Esimerkiksi uusia psykiatreja valmistuu jäsenkyselyn mukaan ensi vuonna peräti 60, joten psykiatripula on nopeasti korjaantumassa. Anestesiologeja valmistuu 20-30 vuodessa, mikä ennakoi jo työttömyyttä alalle.

Säästötoimet tuntuivat työssä

Jäsenkyselyssä tiedusteltiin, oliko toimipisteen oleellisia potilaspalveluita karsittu säästämisen takia. 21 % lääkäreistä vastasi näin tapahtuneen, eniten karsintaa oli tehty terveyskeskuksissa (26 %). Yli puolet vastanneista (59 %) katsoi kuitenkin, että säästötoimenpiteet oli kohdennettu väestön palvelujen kannalta täysin tai melko oikein.

Säästötoimet merkitsivät paitsi palvelujen karsintaa myös työtahdin kiristymistä. 31 % lääkäreistä vastasi säästötoimien lisänneen henkilökohtaista työmääräänsä jonkin verran; 8 %:lla työmäärä oli lisääntynyt merkittävästi.

Lääkärikysely tehdään seuraavan kerran maaliskuussa 1993. Laman ja säästötoimien aiheuttamat toimintojen supistukset olivat jo nähtävissä tämän vuoden maaliskuussa, mutta tilanne on sen jälkeen vaikeutunut selvästi. Kyselypäivänä oli työttömänä 57 lääkäriä; ensi vuonna heitä arvioidaan olevan moninkertainen määrä.

Lähde: Suomen Lääkäriliitto, tut-kimusjaos: Lääkärikysely 1992.

Keskusteluryhmä:

Lääkärin alkoholiongelma

Omasta alkoholiongelmastaan kärsiville tai sitä epäileville lääkäreille järjestetään keskustelutilaisuuksia joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 13.00 Helsingissä osoitteessa Mäkelänkatu 2 A, 8. krs.

Keskustelua alustaa omasta alkoholiongelmastaan toipunut lääkäri. Keskusteluryhmä on suljettu ja ehdottoman luottamuksellinen. Osanottajien nimettömyyttä suojellaan. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit.

Lisätietoja puh. (90) 3930 744 (Lääkäriliiton koulutusosasto). Tiedustelut voi tehdä nimettömänä.

Lääkärien itseapuryhmä

Lääkärit ovat perustaneet AA:n periaatteita noudattavan itseapuryhmän, joka kokoontuu joka lauantai klo 16.00 osoitteessa Bulevardi 16 B, kellarikerros.

Ryhmän toiminta perustuu nimettömyyteen, luottamuksellisuuteen ja kollegiaalisuuteen AA-filosofian mukaisesti. Myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat tervetulleita ryhmään.