Lääkärien työtilanne huonontunut nopeasti syksyn kuluessa
Elokuun lopussa työvoimatoimistojen kirjoissa oli yhteensä 206 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä. Syyskuun lopussa määrä oli kasvanut 263:een, näistä 50 erikoislääkäreitä.
Lääkärien työttömyyskassassa korvaushakemusten luku kaksinkertaistui elokuusta syyskuuhun. Syyskuun viimeisenä päivänä korvausta sai 92 lääkäriä ja käsiteltävinä oli 38 uutta hakemusta. Työtilanteen huononeminen näkyy työttömyyskassassa hitaammin kuin työvoimatoimistoissa. Päivärahaa anotaan usein vasta, kun työttömyyttä on kestänyt kuukauden tai kaksi. Kaikilla vastavalmistuneilla ei myöskään ole ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan oikeuttavia puolen vuoden mittaista kassan jäsenyyttä ja työkertymää ennen työttömyyden alkamista.
Päivärahaa oli tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä maksettu 211 lääkärille 416 työttömyyskaudelta. Keskimääräinen työttömyysaika oli puolitoista kuukautta. Puoli vuotta tai sitä pitempään oli työttöminä ollut yhtäjaksoisesti kymmenen lääkäriä.
Vaikeinta työpaikkojen löytäminen on ollut vastavalmistuneille ja orientoivan vaiheen lääkäreille. Toisaalta, kun sairaaloissa on jätetty pitkäaikaisia sijaisuuksia vaille haltijaa ja määräaikaisia virkoja jäädytetty, on yhä useammin katkennut kokeneidenkin lääkäreiden virkasuhteita. Yksityispuolella on työterveyslääkäreitä lomautettu ja joitakin työsopimuksia purettu. Noin kaksi kolmasosa työttömyyskorvausta saaneista on ollut alle 35-vuotiaita. Touko-syyskuun välillä uusista korvauksensaajista oli 25-29-vuotiaita 27 %, 30-34-vuotiaita 36 % ja yli 35-vuotiaita oli 37 %. Erikoistuneita oli runsas kymmenesosa. Naisille ja miehille työttömyyskaudet ovat jakautuneet melko tasaisesti.
Eniten lääkärien työttömyyttä on esiintynyt yliopistosairaaloiden paikkakunnilla, joilla suurissa sairaaloissa on paljon jäädytettyjä virkoja ja täyttämättömiä sijaisuuksia. Vain Kuopion sairaanhoitopiirissä lääkärien työllisyys on ollut tyydyttävä.
Tilanteen odotetaan yhä kiristyvän, kun uusia lääkäreitä valmistuu ja virkoja todennäköisesti jäädytetään lisää. Ensi talven näkymät selviävät marraskuussa, kun kunnat päättävät talousarvioistaan. Eduskunnassa on myös valmisteilla ns. säästölomautuslaki, joka mahdollistaisi lomautukset myös julkisista viroista. Hanketta kuitenkin vastustetaan yleisesti, ja asiantuntijat ovat pitäneet lakia perustuslain vastaisena. Akava vaatii, että lomautusten perusteista on voitava sopia työmarkkinajärjestöjen kesken.
Lääkärien työttömyyskassan kautta oli syyskuun loppuun mennessä maksettu korvauksia noin kaksi ja puoli miljoonaa markkaa. Liiton talousarviossa tähän tarkoitukseen varattu 400 000 markan määräraha ylittyy ainakin 200 000 markalla. Kassan jäsenmaksua joudutaan korottamaan ensi vuonna nykyisestä 40 markasta ainakin 150 markkaan.
Lääkäriliiton mukaan lääkärikoulutukseen otettavien määrä on pienennettävä jo ensi syyslukukaudelle nykyisestä 500:sta 350:een. Kestää kuitenkin useita vuosia ennen kuin tämä vähentää nykyistä lääkärien ylituotantoa.
Liitto seuraa myös eurooppalaisten työmarkkinoiden avautumista ja ulkomaalaisten lääkärien maahanmuuton vaikutuksia työvoimatilanteeseen. Myös valtionosuusuudistuksen ja säästöpäätösten vaikutuksia terveyspalvelujen tasoon sekä lääkäreiden työ- ja koulutusmahdollisuuksiin tarkkaillaan.
