Liitto toi­mii 31/1992 vsk 47 s. 2948

Lääkäriliitto tuomitsee verojen kiristämisen

Talous tulee pyrkiä saamaan kuntoon julkisia menoja supistamalla, ei verorasitusta lisäämällä, vaatii Lääkäriliitto. Hallituksen tuloverotusta kiristävä linja ja ns. pakkolaina ovat ehdottoman tuomittavia ja kansantaloudelle tuhoisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tulee säilyttää, mutta käyttäjien omavastuuta voidaan maksujen muodossa lisätä. Lääkäriliiton hallitus antoi 15.10. lausuntonsa budjettipäällikkö Sailaksen ohjelmasta sekä maan hallituksen edellisenä päivänä tekemästä periaatepäätöksestä julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Budjettipäällikkö Raimo Sailaksen ehdotuksen tavoitteena on julkisen talouden alijäämän supistaminen ja velkaantumisen kasvun katkaiseminen. Ohjelmassa esitetyt keinot samoin kuin hallituksen jo päättämät toimenpiteet vähentävät valtion menoja noin 16 miljardilla markalla vuonna 1994 ja 20 miljardilla markalla vuonna 1995. Lääkäriliitto pitää tätä perustavoitetta oikean suuntaisena.

Veronkorotukset syventävät lamaa

Julkista taloutta tulisi Lääkäriliiton mielestä tasapainottaa pääasiassa menoja karsimalla. Liitto arvostelee ankarasti sitä, että hallituksen toimenpiteet painottuvat kuitenkin tuloverotuksen kiristämiseen. Veronkorotukset vähentävät kulutuskysyntää, mikä vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen elinkeinoelämään ja työllisyyteen.

Hallituksen päätökset rajoittaa tuloverotuksen vähennysoikeuksia lisäävät veroprogressiota ja vaikeuttavat erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden ja lapsiperheiden asemaa. Pakkolaina jyrkentää veroprogressiota entisestään. Lääkäriliitto katsoo, että lamasta selviytyminen edellyttäisi pikemminkin tuloverotuksen tason ja progression laskemista.

Hallituksen yksipuoliset päätökset kiristää verotusta vievät liiton mielestä pohjan tulopoliittisilta neuvotteluilta. Liitto oli aiemmin pitänyt verotuksesta sopimista keskeisenä elementtinä tuporatkaisussa. Hallituksen toimenpiteet merkitsevät lääkärien ostovoiman laskua yli 10 %:lla ensi vuonna. Liitto toteaa lääkärikunnan olevan valmis kantamaan oman osuutensa laman aiheuttamasta elintason laskusta, mutta veroratkaisut sysäävät lääkärien harteille kohtuuttoman suuren taakan.

Hallintomenoissa säästettävä

Maan hallitus esittää, että kunnille asettettua 4 %:n karsintatavoitetta henkilöstö- ja muissa kulutusmenoissa jatketaan myös vuosina 1994 ja 1995. Lääkäriliitto katsoo, että kunnissa tulisi pyrkiä rakenteellisiin muutoksiin toimintojen tehostamiseksi ja pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi. Tämä edellyttää, että esimerkiksi terveydenhuollossa vähennetään tuottamattoman henkilöstön osuutta ja keskitetään voimavarat laitosten päätehtävään, potilaiden tutkimukseen ja hoitoon.

Kaikkien kunnallisten hallintomenojen säästöön päästäisiin kuntia yhdistämällä. Siksi liitto ehdottaakin, että kuntarakenteen uudistaminen tulisi nyt ottaa käsiteltäväksi.

Hallitus ehdottaa yliopistollisten keskussairaaloiden valtion-osuusjärjestelmän uudistamista ja niiden valtionosuuden vähentämistä. Lääkäriliitto korostaa yliopistosairaaloiden tehtävää lääketieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä erityistason hoidon turvaamisessa, mihin niille tulee turvata riittävät voimavarat.

Liiton mielestä nykytilanteessa ei saa heikentää myöskään korkeakoulujen opetus- ja tutkimustoiminnan edellytyksiä. Koulutusta ja tutkimusta on pidettävä pikemminkin investointina kuin menoeränä. Lääkäriksi koulutettavien määrää tulee kuitenkin nopeasti supistaa kasvavan lääkärityöttömyyden torjumiseksi.

Lue myös

Terveyskeskusmaksua kannatetaan

Liitto katsoo, että kuntien mahdollisuuksia aktiivisesti kehittää maksupolitiikkaansa tulee helpottaa. Liitto kannattaa terveyskeskusmaksun käyttöönottoa vuonna 1993, mutta ei ota kantaa sen suuruuteen. Maksun tulisi olla kaikille samansuuruinen. Samassa yhteydessä tulisi kuitenkin liiton mielestä luopua jo nyt päätetyistä tutkimus- ja laboratoriomaksuista.

Täyden eläkkeen pudottamista 50 %:iin palkasta liitto pitää nykytilanteessakin liian rajuna toimenpiteenä, eikä siitä sitä paitsi koituisi lyhyellä tähtäimellä säästövaikutuksia, jotka auttaisivat nykyisessä talouskriisissä. Hallitus on tehnyt ehdotuksensa yksipuolisesti ja sivuuttanut täysin sen laajan valmistelutyön, jota eläkejärjestelmien kehittämiseksi on tehty.

Myös sairausvakuutuksen lääkekorvausten uudistamista koskevista periaatteistaan hallitus on päättänyt piittaamatta asiantuntijoiden näkemyksistä. 1.4.93 lukien korvaukset aiotaan asteittain ryhtyä maksamaan halvimman rinnakkaisvalmisteen perusteella.

Kirjoittajat

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030