Työttömyysturva kiinnosti
Lääkäriliitto järjesti lokakuun loppupuolella ensimmäisen työttömyysasioita koskevan jäsenillan, johon osallistui nelisenkymmentä nuorta lääkäriä. Tilaisuudessa esiteltiin lääkärien tulevia työllisyysnäkymiä kotimaassa ja Euroopassa sekä annettiin tietoa liiton työttömyyskorvauksesta ja työnvälityksestä. Työttömyysturvaa koskeva tieto koetaan yhä tarpeellisemmaksi jäsenistön keskuudessa.
Lääkärikö työttömyyskortistoon? -tilaisuuden järjesti Lääkäriliiton työvoimapoliittinen valiokunta. Valiokunnan puheenjohtaja Osmo Pammo totesi nykyisen lääkärityöttömyyden olevan seurausta liian suurista koulutusmääristä ja kertoi liiton jo pitkään vaatineen peruskoulutusvolyymin supistamista. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole tehneet oikeita johtopäätöksiä ja nyt ollaan tilanteessa, jossa lääkärinvirat on täynnä, uusia työtilaisuuksia ei ole näköpiirissä ja koulutusputkessa on 3 000 lääketieteen opiskelijaa.
Säästötoimien johdosta ei 5-vuotissuunnitelmaan sisältyviä virkoja ole tänä vuonna perustettu, sijaisten käyttöä on supistettu eikä esimerkiksi eläkkeelle lähteneiden lääkärien tilalle automaattisesti oteta uutta viranhaltijaa. Lääkärien eläkkeellejäänti on lähivuosina vielä varsin vähäistä; tänä vuonna eläkeiän saavuttaa tosin 110 lääkäriä. Samanaikaisesti uusia lääkäreitä valmistuu noin 500 vuodessa. Tänä syksynä koulutuksensa aloitti 505 lääketieteen opiskelijaa eikä ensi vuodellekaan ole liiton vaatimuksista huolimatta luvassa merkittävää koulutusvolyymin laskua.
- Mikäli taloudellinen kehitys jatkuu huonona, saattaa maassamme vuosituhannen vaiheessa olla useita tuhansia työttömiä lääkäreitä. Nopein keino saada lääkärityövoiman kysyntä ja tarjonta tasapainoon olisikin lopettaa lääkärien peruskoulutus kokonaan muutamaksi vuodeksi, huomautti liiton tutkija Riitta Luhtala.
Työllisyysnäkymiä ovat jonkin verran heikentäneet ulkomailta, lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta, Suomeen tulleet lääkärit. Ulkomaalaisten lääkärien määrä kasvoi parin viime vuoden aikana noin 120:stä 420:een. Nyt kasvu on kuitenkin työllisyystilanteen heikkenemisen seurauksena tyrehtynyt, sillä ilman työpaikkaa ulkomaalaiset lääkärit eivät saa lupaa toimia lääkärinä Suomessa.
Työttömyyttä myös erikoistuneilla
Työttömyys uhkaa nykyisin myös erikoislääkäreitä, vaikka heidän asemansa onkin parempi kuin erikoistumattomien, kertoi Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Juha Kiehelä. Kaikilla suurimmilla erikoisaloilla on kuitenkin jo työttömiä, eniten yleislääketieteen ja työterveydenhuollon aloilla. Liikakoulutusta arvioidaan olevan myös mm. anestesiologiassa, silmätaudeissa, neurokirurgiassa ja liikuntalääketieteessä.
Erikoislääkäriyhdistysten oman arvion perusteella töitä näyttäisi toistaiseksi olevan hyvin ainakin tarjolla lastenneurologian ja lastenpsykiatrian, oikeuslääketieteen, patologian, psykiatrian, syöpätautien ja yleislääketieteen aloilla. Tosin kysely tehtiin ennen syksyn säästöpäätöksiä, joten näkymät eivät välttämättä ole näilläkään aloilla enää yhtä valoisat.
Kiehelän ohjenuora nuorille lääkäreille oli, että erikoistua kyllä kannattaa. Työnsaannin kannalta turvallisimpia ovat laaja-alaiset spesialiteetit, joissa lääkäri "osaa vähän kaikkea" eikä ole sidottu vain oman alansa sairaalavirkaan. Toisaalta Kiehelä suositteli hankkimaan erityistaitoja, sillä töitä löytyy kyllä henkilöille, jotka osaavat jotain mitä muut eivät osaa.
Norjassa töitä tarjolla
ETA-sopimus avaa periaatteessa suomalaisille lääkäreille ovet Eurooppaan, mutta useimmissa Euroopan maissa on jo ennestään liikaa lääkäreitä, joten työnsaanti muualta voi olla vielä vaikeampaa kuin kotimaasta. Lääkärien työllisyystilannetta eri Euroopan maissa esitellyt Osmo Pammo tarjoili kohdemaiksi ensi sijassa Norjaa ja Iso-Britanniaa.
Norja on Pohjoismaista ainoa, jossa vielä esiintyy alueittaista lääkäripulaa lähinnä maan pohjois- ja länsiosissa. Iso-Britannian lääkäritiheys on muita teollisuusmaita pienempi, joten siellä riittää kysyntää lääkärinpalveluille. Tosin käytännössä viransaanti Englannista voi olla suomalaiselle lääkärille vaikeaa. Hollannin lääkärityöttömyys on alkanut tiukan sisäänottojen supistamisen jälkeen vähentyä, joten myös siellä saattaisi olla mahdollisuuksia työnsaantiin. Sen sijaan esimerkiksi Välimeren maissa on useita kymmeniä tuhansia lääkäreitä työttöminä.
Pammo ei uskonut, että ETA-sopimus toisi suurta lääkäritulvaa ulkomailta Suomeen, sillä lääkärien muuttoliike ei ole ollut EY-maissa tähänkään saakka laajamittaista vaan rajoittunut lähinnä naapurimaihin. Kieliongelmat sekä ilmasto- ja kulttuurierot hillitsevät varsin tehokkaasti muuttohaluja.
Työttömyyskassan toiminta moninkertaistunut
Lääkäriliitolla on ollut oma työttömyyskassa vuodesta 1980 lähtien ja liiton jäsenet kuuluvat automaattisesti sen jäsenyyteen. Kassan toiminta oli koko 80-luvun hyvin hiljaista: korvausta maksettiin vuosittain parille kymmenelle lääkärille, joiden työttömyyskaudet jäivät yleensä lyhyiksi.
- Viime vuonna korvaustapauksia tuli kuitenkin 72 ja tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä on korvausta maksettu jo 244 lääkärille, kertoi liiton työvoimasihteeri Anna-Liisa Seppälä.
Kassan jäseninä lääkärit ovat oikeutettuja ansioon suhteutettuun päivärahaan. Päivärahan suuruus lasketaan lähinnä työttömyyttä edeltäneen vähintään 26 työssäoloviikon ansioiden perusteella. Päivärahan suuruus on lääkäreillä noin 51 %:sta 35 %:iin palkasta, selvitti Seppälä (ks. taulukko).
Tilaisuudessa käyty keskustelu kosketteli suurimmaksi osaksi päivärahan saannin ehtoja sekä sen laskutapaa. Lääkärien työttömyyspäivärahan laskeminen onkin varsin monimutkaista, kun ansiot saattavat koostua useista erilaisista osista ja palvelussuhteet lyhyistä sijaisuuksista. Tästä huolimatta Lääkäriliiton työttömyyskassan toiminta ei ole pahemmin ruuhkautunut vaan korvausanomukset on ainakin toistaiseksi pystytty käsittelemään parissa viikossa. Lokakuussa korvauksia maksettiin ensi kerran yli sadalle lääkärille.
Korkein hallinto-oikeus vahvisti
urheilijalle tupakan myynninedistämisestä
annetun uhkasakon
Sosiaali- ja terveyshallitus kielsi viime vuoden lopulla Auto 2000 -lehteä ja kilpa-autoilija Jukka Jalosta jatkamasta ja uudistamasta Chesterfield-savukkeen myynninedistämistoimintaa 300 000 markan uhkasakon nojalla. Tämä oli ensimmäinen yksittäiseen urheilijaan tupakkamainonnasta kohdistettu uhkasakko.
Jukka Jalonen valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin piti sosiaali- ja terveyshallituksen päätöksen voimassa. Auto 2000 -lehti ei valittanut päätöksestä.
Auto 2000 -lehti oli julkaissut elokuussa 1991 artikkelin kilpa-autoilija Jalosen osallistumisesta Pariisi-Moskova-Peking-ralliin. Artikkelin merkittävänä osana oli kuvia Jalosesta ja hänen autostaan suurine Chesterfield-savukkeen mainoksineen. Sosiaali- ja terveyshallitus katsoi kuvien sisältävän tupakkalain vastaista Suomessa markkinoilla olevan savukkeen myynninedistämistä. Lisäksi Jalosen ja hänen omistamansa yrityksen katsottiin aktiivisesti vaikuttaneen tupakkamainonnan tulemiseen lehteen, sillä lehden päätoimittajan mukaan kuvat oli lehdelle toimittanut Jalonen itse.
Jukka Jalosella ei ollut sopimusta Suomessa Chesterfield-savuketta lisenssillä markkinoivan Amer-yhtymän kanssa, mutta Jalosen omistamalla kilpatallilla oli kansainvälisiä sponsorointisopimuksia, yksi niistä Chesterfield-savukemerkin englantilaisen haltijayhtiön kanssa.
