Liitto toi­mii 34/1992 vsk 47 s. 3248

Lääkäriliitto pyrkii tulospalkkaukseen

Lääkäriliiton tavoitteena on saada lääkärit kannustavaan palkkausjärjestelmään myös perustyöaikana. Tulospalkkaus tehostaisi terveydenhuollon toimintaa ja palkkaelementtejä säätelemällä voitaisiin joustavasti tuottaa tarvittavia palveluja. Samalla lääkäreillä olisi mahdollisuus itse työllään vaikuttaa ansiotasoonsa. Liiton hallitus on vastikään hyväksynyt erikoissairaanhoidon palkkaustyöryhmän raportin, jonka pohjalta sairaalalääkärien perustyöaikaista toimenpidepalkkausta ryhdytään nyt yhteistyössä eri erikoisalojen edustajien kanssa kehittämään.

Erikoissairaanhoidossa on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia, jotka ovat lisänneet paineita sairaaloiden toiminnan tehostamiseen. Lähes kaikissa sairaaloissa on siirrytty tulosjohtamiseen, joskaan kunnallisen alan palkkausjärjestelmät eivät vielä riittävästi tue tuloshakuista toimintaa. Taloudellinen lama on johtanut säästötoimiin, joiden seurauksena palvelut on tuotettava entistä niukemmin resurssein.

Vuoden vaihteessa voimaan tuleva uusi valtionosuusjärjestelmä aiheuttaa mullistuksia terveydenhuoltoon, mutta millaisia - se on osittain vielä arvailujen varassa. Varmaa kuitenkin on, että kiristyvä kilpailu julkisten ja yksityisten palvelujen tuottajien välillä pakottaa sairaalat entistä tehokkaampaan toimintaan. Sairaaloiden on pystyttävä joustavasti ja edullisesti tuottamaan niitä palveluja, joille on kysyntää. Nykyinen kiinteä palkkaus ei tue tällaista toimintaa.

Lääkäriliiton hallituksen helmikuussa -91 asettama LL Björn Eklundin johtama erikoissairaanhoidon palkkaustyöryhmä valmisteli myös sairaaloiden lisätyöjärjestelmää, minkä yhteydessä selviteltiin laajasti suoriteperusteisen palkkauksen soveltumista eri erikoisaloille. Operatiiviset alat suhtautuivat siihen selvästi konservatiivisia aloja myönteisemmin. Erityisesti nuoret lääkärit olivat huolissaan siitä, että uusi palkkausjärjestelmä saattaisi huonontaa koulutuksen sisältöä ja erikoistuvien lääkärien mahdollisuuksia oppia oman alansa tehtäviä ja toimenpiteitä.

Tuotokseen perustuvaa palkkausta on jo sovellettu menestyksellä perusterveydenhuoltoon. Lääkäripulakuntiin on sen ansiosta saatu lääkäreitä, joita palkkausjärjestelmä on motivoinut mittaviin työpanoksiin. Myös väestövastuusopimus on kannustanut lääkäreitä tehokkaaseen toimintaan, mikä on näkynyt terveydenhuollon kokonaiskustannusten supistumisena omalääkärijärjestelmään siirtyneissä kunnissa.

Kuntien palkkaus uudistuu

Kunnallisen palkkausjärjestelmän ongelmat on huomattu muuallakin kuin Lääkäriliitossa. Kuntasektorin paisuminen ja paheneva kustannuskriisi ovat saaneet myös työnantajan pyrkimään tehokkuutta palkitsevaan järjestelmään.

Kunnallisen alan palkkausta on sovittu kehitettävän siten, että se koostuu kolmesta osatekijästä: kiinteästä tehtäväkohtaisesta palkanosasta, muuttuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja toimintayksikön tuottavuuden nousuun perustuvasta tulospalkkiosta.

Tehtäväkohtainen palkanosa perustuu työtehtävien laatuun, vaativuuteen ja vastuullisuuteen sekä viranhaltijalta edellytettyyn kelpoisuuteen. Tavoitteena on muuttaa virka- ja työehtosopimuksen nykyinen palkkaluokittelu asteittain työn vaativuusluokitteluksi.

Henkilökohtainen palkanosa on kaavailtu maksettavaksi viranhaltijan ammattitaidon, työkokemuksen ja työn tulosten perusteella. Tämän osan elementit olisivat erilaisia eri hallinnonaloilla ja viranhaltijaryhmillä, ja ne voisivat vaihdella palkkaluokkiin sidotuista ja markkamääräisistä lisistä suoriteperusteisiin palkkatekijöihin.

Uusi palkkarakenne sairaalalääkäreille

Erikoissairaanhoidon työryhmä otti edellä mainitut yleiset kuntasektorin palkkaelementit myös sairaalalääkärien palkkausuudistuksen lähtökohdaksi. Työryhmä katsoi kuitenkin, että suoritepalkkaukseen siirtymisen on tapahduttava asteittain, ottamalla vähitellen uusia elementtejä käyttöön nykyisen palkkaustason lisäksi.

Tehtäväkohtainen palkanosa eli ns. peruspalkka voisi työryhmän mielestä olla perustyöaikaisesta kokonaisansiosta runsaat puolet, konservatiivisilla aloilla ja koulutuksessa olevilla lääkäreillä jonkin verran suurempi. Nimikekohtainen hinnoittelu tulisi rajoittaa mahdollisimman harvoihin nimikkeisiin, esimerkiksi ylilääkäri, erikoislääkäri ja lääkäri. Tehtäväkohtaiseen palkanosaan kuuluisivat erillisinä myös erillistehtävistä maksettavat lisät.

Henkilökohtainen palkanosa sisältäisi koulutuksen ja pätevyyden mukaisen palkkauksen, jonka perusteiden tulisi olla selvät ilman paikallista harkintaa. Mikäli nykyisen virkaehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanlisä, pätevyyslisä ja kannustuslisä säilyvät, kuuluisivat ne myös henkilökohtaiseen palkanosaan.

Tulospalkkauksesta tulisi kehittää lääkäreille oma järjestelmänsä, koska nykyisen virkaehtosopimuksen tulospalkkaus sopii heille huonosti. Tulospalkkio voisi koostua tulokseen sidotusta bonuksesta, suoriteperusteisesta osasta ja tehtävien vaativuuteen perustuvasta osasta.

Asetetun tavoitteen saavuttamisesta suoritettava bonus voitaisiin maksaa lääkärien lisäksi myös koko hoitotiimille. Molempia vaihtoehtoja tulee kehittää rinnan, jotta bonuksen käyttöönotolle saadaan myös muiden ammattiryhmien tuki.

Sairaalalääkärien lisätyökorvauksia varten laadittua vaativuusluokitusta voitaisiin Lääkäriliiton mielestä käyttää pohjana myös säännöllisen työajan palkkatekijöitä kehitettäessä. Se edellyttää kuitenkin, että tutkimusten, hoitojen ja toimenpiteiden vaativuusluokitus laaditaan nykyistä kattavammaksi. Myös nykyiset erikoismaksuluokkapalkkiot tulisi sovittaa yhteen muiden tulospalkkauselementtien kanssa.

Operatiiviset alat

Lisätyötä varten kehitetty toimenpidepohjainen palkkausjärjestelmä soveltuu hyvin operatiiville aloille myös perustyöajalla käytettäväksi. Pidemmällä aikavälillä tulisi kuitenkin miettiä myös korvauksen sitomista hoitoihin kokonaisuudessaan eikä vain sen osasuoritteisiin. Eräs ajateltavissa oleva malli on esimerkiksi hoidettu potilas eli ns. HOPO-tulosmittari.

Työryhmä suosittelee, että operatiivisten alojen perustyöaikaisia toimenpidepalkkioita kehitettäessä lähdetään liikkeelle niiltä aloilta ja niistä toiminnoista, joihin järjestelmä on helpoimmin sovellettavissa, esimerkiksi poliklinikoilta. Laajentaminen voisi tapahtua portaittain. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei tulospalkkaus aiheuta koulutuksessa oleville lääkäreille ongelmia tai ansiotason laskua.

Konservatiiviset alat

Toimenpidepalkkauksen kehittämiseen konservatiivisilla aloilla liittyy monia ongelmia. Suoritteiden mittaaminen on huomattavasti monimutkaisempaa kuin operatiivisilla aloilla. Siirtyminen yhä enemmän polikliiniseen toimintaan ja vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon väheneminen helpottavat kuitenkin mittausongelmia. Myös HOPO-malli sopii konservatiivisille aloille.

Tuotokseen perustuvan palkkauksen soveltaminen aloille, joilla sitä ei ole perinteisesti käytetty, edellyttää kokeilua ja tutkimista. Palkkaerojen kompensoimiseksi tulee kiinteän palkanosan näillä aloilla olla suurempi kuin toimenpidealoilla.

Palvelualat

Sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmän radiologian alan toimenpideluokitus on lähes sellaisenaan sovellettavissa perustyöajalle.

Lue myös

Laboratoriotutkimukset lasketaan suoritteiksi, joissa otetaan huomioon niiden vaatima lääkärin työaika ja pätevyys. Automaation kehittyessä tulee suoritteissa kiinnittää huomiota myös menetelmän valintaan, sillä se vaikuttaa olennaisesti kustannuksiin. Puhtaan suoriteperusteisen palkkauksen lisäksi laboratorioaloille sopisi hyvin myös bonuspalkkiojärjestelmä.

Kannustava palkkaus tehostaa toimintaa

Lääkäriliitto pitää tulospalkkaukseen siirtymistä tärkeänä terveydenhuollon toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton tulee kuitenkin tapahtua asteittain, kokeilemalla ja tutkimalla sekä yhteistyössä eri alojen erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Uudistuksen joka vaiheessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että korvaukset ohjaavat terveydenhuollon toimintaa tarkoituksenmukaiseen suuntaan eikä vääristymiä tapahdu sen enempää sairaalan kuin yksittäisen lääkärinkään tasolla.

Hyväksyessään sairaalalääkärien kannustavaa palkkausta koskevat periaatelinjaukset 5.11. Lääkäriliiton hallitus velvoitti erikoisalojen edustajia jatkamaan järjestelmän kehittämistä liiton edunvalvontavaliokunnan koordinoidessa toimintaa. Tavoitteena on, että perustyöaikainen tulospalkkaus voitaisiin asteittain ottaa käyttöön lähivuosina virkaehtosopimusten mahdollistamissa rajoissa.

Tilaa Nordisk Medicin ilmaiseksi!

Lääkäriliitto on päättänyt, että Nordisk Medicin -lehti lähetetään säästösyiden takia ensi vuodesta alkaen vain niille Suomen Lääkäriliiton jäsenille, jotka tilaavat lehden. Tilauskortti on tämän Lääkärilehden liitteenä. Kortti tulee täyttää ja lähettää välittömästi, jotta tilaus ehditään ottaa huomioon ensi vuoden painosmäärää arvioitaessa. Lehden tilaaminen on liiton jäsenille edelleen maksutonta.

Kaikissa Pohjoismaissa ilmestyvä Nordisk Medicin -lehti on tähän saakka lähetetty automaattisesti kaikille liiton jäsenille. Lukijatutkimusten mukaan noin 45 prosenttia suomalaislääkäreistä lukee lähes jokaista Nordisk Medicinin numeroa, kun taas 22 prosenttia ei lue lehteä lainkaan.

Lehden painatus ja jakelu liiton jäsenille sekä sen toimittamiseen osallistuminen on maksanut runsaat 400 000 markkaa vuodessa eli vajaat 30 markkaa jäsentä kohden. Nordisk Mediciniä on liiton valtuuskunnassa useamman kerran ehdotettu säästökohteeksi. Viime syyskokouksessaan valtuuskunta hyväksyi ponnen, jonka mukaan lehden julkaisemissopimuksesta irrottaudutaan heti, kun se liiton jo tekemät sitoumukset huomioon ottaen on mahdollista.

Kirjoittajat

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030