Lääkäriliitto hyväksyi eurokoulutusta koskevat asetusluonnokset
ETA-sopimuksen mukaan lääkäreillä on 1.1.95 lukien oltava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus voidakseen toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Opetusministeriö on valmistellut lisäkoulutusta koskevan asetusehdotuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lisäkoulutusta samoin kuin erikoislääkärin tutkintoa koskevat asetusmuutokset ovat olleet lausunnolla Lääkäriliitossa, joka muutamia yksityiskohtia lukuunottamatta suhtautui niihin myönteisesti.
Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija perusterveydenhuollon lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa.
Palvelun suorittaminen kestää kokopäiväisenä kaksi vuotta. Perusterveydenhuollon lisäkoulutus on vapaaehtoinen, mutta sen ensimmäisen vuoden voidaan katsoa korvaavan nykyisen orientoivan vaiheen ja toisen vuoden erikoislääkärin tutkintoon kuuluvan yleiskoulutuksen. Kokonaiskoulutusaika pitenee siis käytännössä ainoastaan niillä lääkäreillä, jotka eivät aio erikoistua.
Lääkäriliitto on asetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut olevansa tyytyväinen sen peruslinjauksiin ja pitävänsä hyvänä sitä, että perusterveydenhuollon lisäkoulutus pyritään toteuttamaan joustavasti. Asetusluonnoksen mukaan lisäkouluksesta vähintään kuusi kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa tai muussa perusterveydenhuollon laitoksessa ja vähintään kuusi kuukautta sairaalassa. Enintään puoli vuotta palvelusta voidaan suorittaa myös muussa yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä. Lisäksi koulutukseen kuuluu vähintään 16 tuntia teoreettista opetusta.
Palvelun hyväksymisestä perusterveydenhuollon lisäkoulutukseksi päättävät lääketieteelliset tiedekunnat, jotka muutoinkin toimivat lisäkoulutuksesta vastaavina koulutusyksikköinä. Yhteistoimintaelimenä koulutusta koskevissa kysymyksissä on lääkärintoimen neuvottelukunta.
Asetusluonnoksen perusteluissa todetaan, ettei uudistuksella ole taloudellisia vaikutuksia. Tästä Lääkäriliitto on kuitenkin eri mieltä ja muistuttaa, että kaksivuotisen koulutuksen järjestäminen lääkäreille nykyisen yksivuotisen orientoivan vaiheen sijaan edellyttää satoja uusia julkisen sektorin työtilaisuuksia. Kuntien säästötoimet hidastavat jo nykyisin valmistuvien lääkärien mahdollisuuksia orientoivan vaiheen suorittamiseen. Lääkäriliitto korostaa viranomaisten tehtävänä olevan huolehtia siitä, ettei koulutusvirkojen puute viivytä nuorten lääkärien mahdollisuuksia päästä harjoittamaan ammattiaan.
Asetusluonnoksessa edellytetään, että perusterveydenhuollon lisäkoulutus suoritetaan toimimalla kokopäivävirassa. Lääkäriliitto katsoo, että palvelu tulisi voida suorittaa mahdollisimman laajasti myös osapäiväisenä tai -viikkoisena, jolloin tosin palveluaika vastaavasti pitenee.
Erikoislääkäri-koulutusta harmonisoidaan
ETA-sopimuksen johdosta joudutaan myös erikoislääkärin tutkinnosta annettua asetusta uudistamaan. Opetusministeriön laatiman asetusluonnoksen lähtökohtana on, että tässä vaiheessa suomalaista erikoislääkärikoulutusta pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän. Lääkäriliitto pitää tätä hyvänä väliaikaisratkaisuna, mutta pidemmällä tähtäimellä tarvitaan perusteellisempaa erikoistumiskoulutuksen harmonisointia. Liitto suosittelee työryhmän asettamista miettimään jatkouudistuksia ja seuraamaan eurooppalaista koulutuksen harmonisointiprosessia.
Nykyisissä pääspesialiteeteissa ja suppeilla erikoisaloilla siirrytään ensi vuoden alusta erikoislääkärin tutkintoon johtaviin kuusi- ja kahdeksanvuotisiin koulutusohjelmiin. Koulutus suppeille erikoisaloille järjestetään edelleen pääspesialiteetin pohjalta. Epäkohtana tässä on, että eräät Suomessa kahdeksan vuoden mittaiset koulutusohjelmat ovat EY:n alueella ja joissakin ETA-maissa merkittävästi lyhyempiä.
Erikoislääkärikoulutukseen ottamisen ehtona on asetusehdotuksen mukaan oikeus harjoittaa Suomessa lääkärin ammattia tai lupa toimia lääkärin tehtävissä. Lääkäriliitto korostaa tämän edellyttävän, että laillistamisen on tapahduttava heti lisensiaattitutkinnon jälkeen. Muu menettely johtaisi suomalaisen erikoislääkärikoulutuksen pidentymiseen entisestään.
