Lääkäriliiton VES-seminaari: Nyt panostetaan peruspalkan nostoon!
Lääkäriliiton tavoitteita ja järjestöllisiä valmisteluja tälle neuvottelukierrokselle käsiteltiin liiton edunvalvontaelinten yhteisessä VES-seminaarissa 6.11.97. Kokoukseen saadut ennakkotiedot Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhteisestä palkkatutkimuksesta viittaavat siihen, että sairaaloiden päivystyskorvauset ovat kehittyneet vuoden 1995 alusta lähtien varsin suotuisasti, kun taas säännöllisen työajan palkankorotukset ovat lääkäreillä jääneet hieman muuta kuntasektoria alemmiksi. Kokouksen johtopäätös oli, että lääkärien peruspalkan nostaminen on nousemassa aiempaakin selvemmin liiton ehdottomaksi päätavoitteeksi tällä neuvottelukierroksella.
Lisäpontta peruspalkan korotusvaatimukseen tuo myös se seikka, että työaikalaki tulee jatkossa leikkaamaan osan päivystyskorvauksista eikä liitto voi hyväksyä lääkärien kokonaisansioiden laskua. Lain mukaiset ylityökatot ylittyvät vain melko pienellä osalla ammattikunnasta, mutta päivystyksen kustannukset johtavat siihen, että työnantajat pyrkivät rationalisoimaan päivystyspisteitä. Lääkärimäärän kasvu merkitsee myös päivystystyön vähenemistä yksilötasolla. Progressiivisessa korvausjärjestelmässä pienetkin päivystystuntien vähennykset merkitsevät tuntuvaa ansioiden laskua, mikä on korvattava säännöllisen työajan palkkaa nostamalla.
Ennakkotiedot palkkatutkimuksesta osoittivat kokonaispalkkahaitarin apulaislääkäristä ylilääkäriin olevan nykyisin yllättävän kapea, sillä heikointa peruspalkkaa nauttivat päivystävät yleensä eniten. Suuria ansiotasoeroja löytyy sen sijaan spesialiteettien väliltä päivystysmäärien mukaan. Se kolmannes sairaalalääkäreistä, joka ei päivystä, on jäänyt entistä syvempään palkkakuoppaan.
Tyytymättömiä palkkakehitykseensä olivat myös terveyskeskuslääkärit, sillä erityisesti väestövastuulääkärien ansiot ovat kuluneella sopimuskaudella kehittyneet muuta kuntasektoria heikommin. Terveyskeskuspäivystystä on edelleen rationalisoitu, joten myös päivystyskorvausten osuus perusterveydenhuollon lääkärien ansioista on supistunut.
Neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen kertoi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa käydyistä neuvotteluista lääkärien peruspalkkauksen parantamiseksi. KT:n kanssa on keskusteltu erilaisista tehtävään liittyvistä ja henkilökohtaisista palkanosista, kuten koulutusvelvollisuuslisästä, tulosvastuulisästä ja pätevyyteen liittyvistä korotuselementeistä. Lisäksi liitto on esittänyt lääkärien palkkahinnoittelun ylä- ja alarajan tuntuvaa nostamista.
Tukea Akavan tupotavoitteille
Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo toi Lääkäriliiton VES-seminaariin tuoreet terveiset tuponeuvotteluista. Hän kertoi Akavan joutuneen SAK:n ja STTK:n arvostelun kohteeksi, sillä nämä keskusjärjestöt haluavat kohdentaa sekä palkankorotukset että verohelpotukset matalapalkkaisille. Akava on vaatinut tuloerojen kasvattamista tällä sopimuskierroksella.
Akavan tavoitteena kaksivuotiselle sopimuskaudelle ovat yhteensä 5,5 %:n palkankorotukset sekä prosentuaaliset kevennykset tuloveroasteikkoon ja marginaaliverotukseen. Julkisen sektorin ansiokehitys on turvattava ja erityisiä tieto-taito-vastuukorotuksia vaaditaan korkeasti koulutetuille naisille, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta. Myös lääkärien palkka- ja työaikaratkaisun toteuttaminen kuuluu Akavan keskeisiin tavoitteisiin.
Viitasalo kertoi suhtautuvansa tupoprosessiin kriittisemmin kuin muut keskusjärjestöjen puheenjohtajat. Lähes 30 vuotta käytössä ollut tulopoliittinen järjestelmä on merkinnyt solidaarista palkkapolitiikkaa ja ansiotasoerojen kaventumista korkeasti koulutettujen ja kouluttamattomien ammattiryhmien välillä. SAK:n ja STTK:n tälle kierrokselle esittämät palkkatavoitteet eivät lupaa linjan muuttumista.
Lääkäriliiton seminaarissa Akavan tupotavoitteille annettiin selvä tuki, mutta toisaalta Viitasaloa rohkaistiin olemaan allekirjoittamatta sellaista tulopoliittista sopimusta, jossa nämä tavoitteet eivät toteudu.
