7 kysymystä potilasvakuutuksesta
Miten määräytyy potilasvakuutuksen ottamis-velvollisuus eri tilanteissa? Millaisia tilanteita Lääkäriliiton jäsenilleen ottama potilasvakuutus kattaa?
Kysymyksiin vastaa yhteyspäällikkö Marjatta Vannekoski Potilasvakuutuskeskuksesta. Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Sen muodostavat potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavat vakuutusyhtiöt.
Mikä potilasvakuutus on?
Potilasvakuutuksesta korvataan potilasvahinkolain mukaisesti terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle Suomessa aiheutunut henkilövahinko. Korvattavia vahinkoja voivat olla hoito-, infektio-, tapaturma- ja laitevahingot, hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingot, lääkkeen toimittamisvahingot sekä kohtuuttomat vahingot. Saatuaan vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskus pyytää hoitolaitokselta tai terveydenhuollon ammattihenkilöltä selvityksen ilmoitetusta vahingosta. Selvitys on annettava riippumatta siitä, mikä on potilasta hoitaneen tahon käsitys vahingon korvaamisesta. Selvitykseen on liitettävä jäljennökset potilasasiakirjoista.
Potilasvakuutuskeskus ratkaisee saamiensa selvitysten perusteella, onko kysymyksessä potilasvahinkolain perusteella korvattava vahinko. Hoitohenkilökunnan potilaan hoidosta ja vahingon syntyyn vaikuttaneista syistä antamilla tiedoilla on olennainen merkitys päätöksen lopputulokseen.
Jos vahinko on tapahtunut yksityisessä terveydenhuollossa, on selvityksessä annettava myös potilasvakuutuksen ottamista koskevat tiedot.
Kenellä on potilasvakuutuksen ottamisvelvollisuus, kun lääkäri toimii työ- tai virkasuhteisena lääkärinä?
Vakuuttamisvelvollinen on työnantaja, jonka palveluksessa lääkäri työskentelee.
Kenellä on potilasvakuutuksen ottamisvelvollisuus, kun lääkäri toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana?
Jos lääkäri on Lääkäriliiton jäsen ja toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana tai toiminimellä, kattaa liiton ottama potilasvakuutus hänen toimintansa. Edellytyksenä on, että hän toimii yksin ilman palkattua työvoimaa. Jos lääkäri ei ole Lääkäriliiton jäsen, hänen on otettava potilasvakuutus ammatinharjoittajana. Vakuutuksen myöntää vakuutusyhtiö, joka on Potilasvakuutuskeskuksen jäsen.
Kenellä on potilasvakuutuksen ottamisvelvollisuus, kun lääkäri toimii yhtiömuodossa (avoin tai kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö)?
Jos lääkäri harjoittaa toimintaansa yhtiömuotoisesti, hänen on otettava potilasvakuutus yhtiönsä nimellä. Vakuutuksen myöntää vakuutusyhtiö, joka on Potilasvakuutuskeskuksen jäsen. Myös sopimukset palvelujen ostajan kanssa tulisi tehdä yhtiön nimellä. Esimerkiksi jos lääkäri toimii nimellä Liisan Lääkäripalvelut Oy, sopimuskin tulisi tehdä samalla nimellä.
Kuka vastaa potilasvakuutuksen ottamisesta ostopalvelutilanteessa, kun esimerkiksi julkinen toimija ostaa palvelun yhtiöltä tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta?
Jos lääkäri toimii ns. keikkalääkärinä eli on työsuhteessa työvoimavuokrausta harjoittavaan yritykseen, on yritys vakuuttamisvelvollinen. Jos lääkäri toimii ja myy palvelunsa oman yhtiönsä nimissä, potilasvakuututtaminen on hoidettava lääkärin yhtiön nimellä. Jos lääkäri ei ole liiton jäsen ja tekee palvelusopimuksen itsenäisenä ammatinharjoittajana, on hänen itse huolehdittava potilasvakuutuksen ottamisesta. Itsenäisenä ammatinharjoittajana työskentelevä Lääkäriliiton jäsen kuuluu liiton ottaman vakuutuksen piiriin.
Vakuuttamattomuustapauksissa perittävät sanktiot?
Potilasvahinkolain mukaan potilasvakuutuksen ottamisen laiminlyöneellä on velvollisuus suorittaa koko laiminlyönnin ajalta korotettua, enintään 10-kertaista vakuutusmaksua. Maksun perii Potilasvakuutuskeskus. Voimassaolevan käytännön mukaan vakuutusmaksun korotuskerroin on 3, jos vahinkoa ei ole sattunut. Vahingon sattuessa peritään 6-kertainen vakuutusmaksu, joka kuitenkin maksetaan vain vahingonsattumisvuodelta, muilta vuosilta korotuskerroin on 3. Vakuuttamattomuusajan perintä tulee kyseeseen muun muassa silloin, jos lääkäri harjoittaa toimintaansa yhtiömuodossa, mutta yhtiön nimellä ei ole otettu potilasvakuutusta.
Muuta huomioitavaa?
Vakuutusta tehdessä on selkeästi ilmoitettava toimintaa harjoittavan yhtiön toimintaluokitus eli tekeekö yhtiö leikkauksia vai ei tai lääkärin ammattinimike eli suorittaako lääkäri leikkauksia vai ei.
Potilasvakuutuskeskukselle annettavaan asianosaisen selvitykseen tulisi merkitä, onko selvityksen antaja eli hoitoa antanut lääkäri itsenäinen ammatinharjoittaja vai toimiiko hän yhtiömuodossa. Jos lääkäri toimii yhtiömuodossa, on hänen ruksattava kohta "Työ- tai palkkiosuhteessa" ja merkittävä kohtaan yhtiönsä nimi. Itsenäisenä ammatinharjoittajana tai toiminimellä toimiva ruksaa kohdan "Itsenäisenä ammatinharjoittajana". Jos hän on Lääkäriliiton jäsen, hoitopaikan pitää täyttää lisäksi erillinen liitelomake.
Lääkäriliitto ja potilasvakuutus
Potilasvahinkolain mukaan kaikilla terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla tulee olla potilasvakuutus, joka korvaa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sattuneet henkilövahingot.
Lääkäriliitto on ottanut jäsenilleen potilasvakuutuksen vakuutusyhtiö Pohjolasta. Vakuutus on liiton jäsenille ilmainen jäsenetu. Lääkärin ollessa palkansaajana julkisen tai yksityisen sektorin palveluksessa työnantaja huolehtii vakuuttamisesta.
Lääkäriliiton ottama potilasvakuutus koskee käytännössä itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia liiton jäseniä. Lääkäriä pidetään itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos palkkio hänen antamastaan hoidosta suoritetaan hänelle itselleen ja hän on itse vastuussa palkkiotulojensa selvittämisestä ja niistä maksettavien verojen suorittamisesta. Yritysmuotoista (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) toimintaa liiton ottama vakuutus ei kata, vaan sitä varten täytyy ottaa erillinen potilasvakuutus. Jos siis palkkiot maksetaan lääkärin osittain tai kokonaan omistamalle yhtiölle, täytyy toimintaa varten ottaa erillinen potilasvakuutus. Jos ammatinharjoittajalla on palkattua työvoimaa, tarvitaan myös heitä varten potilasvakuutus.
Lisätietoja vakuutuksista löytyy Lääkäriliiton jäsensivuilta kohdasta Oppaat > Vakuutusopas.
