Valtuuskunnan vaalissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös sähköisesti, mutta se ei nostanut jäsenten äänestysaktiivisuutta. Eniten sähköinen äänestys lisäsi alle 30-vuotiaiden miesten äänestysvilkkautta.

Lääkäriliiton korkein päättävä elin, 60-jäseninen valtuuskunta, valittiin vaaleilla loppuvuodesta 2012. Lähtökohdat vaalille olivat kolmen vuoden takaisiin vaaleihin verrattuna poikkeavat, sillä edellisessä vaalissa vakuuttavan esiinmarssin tehnyt Seniorien vaaliliitto jäi kokonaan vaalin ulkopuolelle myöhässä jätetyn ehdokaslistan takia. Vuonna 2009 Seniorit keräsivät yli 1 100 ääntä (viisi valtuuskuntapaikkaa), jotka nyt jakaantuivat uudestaan muiden vaaliliittojen kesken. Oman lisämausteensa vuoden 2012 vaaleille toi se, että nyt jäsenistölle tarjottiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös sähköisesti. Tavoitteena oli, että perinteisen vaalitavan rinnalla sähköinen äänestäminen osaltaan kasvattaisi jäsenistön äänestysaktiivisuutta.

Vaalien voittajaksi selvisi Suomen erikoislääkäriyhdistys SELY, jonka paikkamäärä uudessa valtuuskunnassa nousi neljällä paikalla (yhteensä 27 paikkaa). Toinen vaalivoittaja oli Suomen yleislääkärit ja työterveyslääkärit -vaalirengas, jonka paikkaluku kasvoi kahdella paikalla. Uudessa valtuuskunnassa istuu 13 heidän edustajaansa. Sen sijaan Nuorten lääkärin yhdistys menetti yhden valtuuskuntapaikan (20 paikkaa).

Vuoden 2012 vaalissa oli 24 288 äänioikeutettua jäsentä, joista opiskelijajäseniä oli 1 618. Äänestysaktiivisuus on pysytellyt parissa viime vaalissa suunnilleen samalla tasolla eli hieman alle 50 %:ssa. Vuonna 2012 vaalissa annettiin 11 406 ääntä (äänestysprosentti 47), mikä on lähes 400 ääntä enemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin. Äänioikeutettujen määrä on kasvanut suhteellisesti vielä enemmän, joten äänestysprosentti laski hieman edellisestä vaalista. Tarkastuslaskennassa jouduttiin hylkäämään neljä ääntä, joten lopullisessa vaalissa oli mukana kaikkiaan 11 402 ääntä. Näistä Suomen erikoislääkäriyhdistyksen vaalirengas sai 5 096, NLY!-vaalirengas 3 871 ja Yleislääkärit ja työterveyslääkärit -vaalirengas 2 435 ääntä.

Parhaimmillaan 66 % jäsenistä uurnilla

Korkeimmillaan äänestysaktiivisuus on ollut vuonna 1982, jolloin yli 66 % jäsenistä äänesti valtuuskunnan vaalissa. Merkittävin muutos äänestysaktiivisuudessa tapahtui lääkärilakon jälkimainingeissa vuoden 2003 vaalissa, jolloin äänestysaktiivisuus romahti lähes yhdeksän prosenttiyksikköä edelliseen vaaliin verrattuna (kuvio 1).

Lääkäriliitto on seurannut jäsenkunnan äänestyskäyttäytymistä systemaattisesti kaikissa 2000-luvun vaaleissa. Tämä artikkeli jatkaa tätä perinnettä. Artikkelissa vertaillaan eri jäsenryhmien välisiä äänestysaktiivisuuden eroja. Äänestysaktiivisuutta tarkastellaan äänestäneiden osuutena kaikista äänioikeutetuista. Vertailukohdan äänestyskäyttäytymisessä tapahtuneille muutoksilla tarjoavat aikaisemmat 2000-luvulla käydyt valtuuskunnan vaalit. Viimeisimmän vaalin osalta tarkastellaan myös sähköisen äänestämisen yleisyyttä.

Analysoitava aineisto koottiin yhdistämällä henkilötunnuksen avulla vaaliluetteloihin tietoja liiton jäsenrekisteristä. Vaaliluettelosta saatiin tiedot äänioikeutetuista, äänestämisestä ja käytetystä äänestysmenetelmästä. Jäsenrekisteristä saatiin tiedot jäsenen jäsenyysstatuksesta (opiskelijat ja lääkärijäsenet), iästä, sukupuolesta, erikoisalasta, työskentelysektorista ja asuinalueesta. Aineiston muodostamisen jälkeen aineistosta poistettiin henkilöiden tunnistetiedot.

Naiset miehiä aktiivisempia äänestäjiä

Naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin (taulukko 1). Tilanne on ollut samansuuntainen kaikissa vuoden 2000 aikana pidetyissä vaaleissa. Suurimmillaan miesten ja naisten välinen ero äänestysaktiivisuudessa oli vuoden 2000 vaalissa, minkä jälkeen ero on kaventunut hieman. Opiskelijajäsenet äänestivät viime vaalissa hieman lääkärijäseniä aktiivisemmin. Vuoden 2012 vaali oli 2000-luvun vaaleista ensimmäinen, jossa opiskelijoiden äänestysaktiivisuus oli korkeampi kuin lääkärijäsenillä.

Vuoden 2012 vaalissa naisten korkeammat äänestysprosentit olivat nähtävissä lähes kaikissa ikäryhmissä. Etenkin 30-49-vuotiaiden jäsenten joukossa sukupuolten välinen ero oli merkittävä, 7-8 prosenttiyksikköä.

Ainoastaan vanhimmassa, yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä, miesten äänestysaktiivisuus oli hieman korkeampi kuin naisilla. Keskimäärin aktiivisimmat jäsenet löytyvät 60-69-vuotiaiden ryhmästä. Tässä ikäryhmässä lähes 55 % naisista ja 53 % miehistä käytti äänioikeuttaan. Passiivisimpia olivat 30-49-vuotiaat miesjäsenet, joista vain noin 38 % äänesti (kuvio 2). Äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa ryhmissä, mutta vuosituhannen alun vaaleihin verrattuna eniten on pudonnut nuorten äänestysinnokkuus. Nuorin ikäluokka, alle 30-vuotiaat, äänestää edelleen keskimääräistä aktiivisemmin, mutta muutos vuoteen 2000 on ollut melkoinen. Tuolloin yli 67 % alle 30-vuotiaista käytti äänioikeuttaan.

Sukupuolten välinen ero äänestysaktiivisuudessa on nähtävissä myös eri työskentelysektoreilla. Naiset ovat miehiä aktiivisempia äänestäjiä kaikilla sektoreilla. Suurimmillaan ero on valtiosektorilla ja työterveysasemilla, noin 10 prosenttiyksikköä. Äänestysaktiivisuus oli matalin yksityisten lääkäriasemien lääkäreillä (kuvio 3).

Erikoisalojen ja alueiden väliset erot ovat suuria

Erikoislääkärit äänestävät erikoistumattomia lääkäreitä aktiivisemmin. Keskimäärin erikoislääkäreistä yli puolet (51 %) äänesti vuoden 2012 vaalissa. Taulukossa 1 tarkastellaan äänestysaktiivisuutta suurimmilla aloilla. Perinteisesti anestesiologit ovat olleet aktiivisimpien alojen joukossa, niin nytkin. Hieman anestesiologejakin aktiivisempia olivat tällä kertaa yleislääketieteen erikoislääkärit, joiden äänestysaktiivisuus nousi jo toista kertaa peräkkäin. Myös psykiatrian erikoislääkäreillä äänestysaktiivisuus kasvoi edellisestä vaalista. Toinen 2000-luvun vaaleista tuttu piirre on ollut kirurgisten alojen muita aloja matalampi äänestysaktiivisuus. Vuoden 2012 vaalissa vain noin 41 % äänioikeutetuista kirurgeista äänesti. Samalla tasolla oli myös silmälääkärien äänestysaktiivisuus, joka on pudonnut systemaattisesti kaikissa 2000-luvun vaalissa.

Äänestysaktiivisuudessa on myös merkittäviä alueellisia eroja. Vilkkaimmat äänestäjät löytyivät Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireistä noin 57 %:n äänestyslukemilla. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on ollut kärkisijoilla äänestysvilkkaudessa kaikissa viime vaaleissa. Myös Kainuun, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä äänestysprosentti kipusi yli 50:een. Vaikka Keski-Pohjanmaalla äänestettiin muuhun maahan verrattuna vilkkaasti, äänestysprosentti putosi siellä kaikista eniten, noin 10 prosenttiyksikköä. Heikoiten äänestettiin Vaasassa.

Sähköinen äänestäminen aktivoi nuoria miesjäseniä

Kaikista vaalissa annetuista äänistä reilu kolmannes eli 4 131 ääntä annettiin sähköisesti. Näin ollen verkossa äänesti 17 % äänioikeutetuista. Sähköinen äänestäminen on voimakkaasti yhteydessä jäsenen ikään, ja sähköistä äänestämistä suosivat erityisesti nuoret ikäluokat. Tarkastelluista ikäryhmistä alle 30-vuotiaat oli ainoa ryhmä, jossa sähköisiä ääniä annettiin enemmän kuin postiääniä (kuvio 4). Mahdollisuus äänestää sähköisesti tuntui aktivoineen erityisesti alle 30-vuotiaita miehiä, ja tässä ryhmässä äänestysaktiivisuus kohosikin neljä prosenttiyksikköä edelliseen vaaliin verrattuna. Alle 30-vuotiaiden miesten äänistä noin 72 % annettiin sähköisesti.

Lopuksi

Aktiivinen osallistuminen valtuuskunnan vaaleissa takaa edustuksellisen demokratian toteutumisen liiton päätöksenteossa. Vaikka äänestysaktiivisuus on pudonnut selvästi huippuvuosien tasosta, muihin ammattijärjestöihin verrattuna lääkärien äänestysaktiivisuus on edelleen varsin korkealla tasolla. Kolmessa edellisessä vaalissa äänestysprosentti tuntuu vakiintuneen hieman 50 %:n alapuolelle. Äänestysaktiivisuuden hienoista laskua viimeisimmässä vaalissa voidaan pitää pienenä pettymyksenä. Varsinkin kun tarjolla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus myös sähköiseen äänestämiseen. Nyt siihen mahdollisuuteen tarttui yllättävän harva jäsen. Toisaalta sähköisen äänestämisen helppoudesta ja toimivuudesta saatiin paljon positiivista palautetta.

Uuden strategian mukaisesti Lääkäriliitto panostaa voimakkaasti tulevina vuosina omien verkkopalvelujensa kehittämiseen. Jatkossa jäsenten on entistä helpompi asioida verkossa. Sen myötä myös sähköinen äänestäminen yleistynee tulevissa vaaleissa.

Äänestysaktiivisuuden tarkastelu eri jäsenryhmissä paljasti sekä huolestuttavia että lohdullisia piirteitä. Huolestuttavaa on se, että liitto tuntuu selvästi menettävän kiinnostavuuttaan jäsenten arjessa 30 ikävuoden jälkeen. Erityisen selvästi tämä näkyy miesjäsenillä. Lääkäriliitossa onkin alettu pohtimaan niitä keinoja, joilla liitto voi aikaisempaa aktiivisemmin tukea lääkäreitä esimerkiksi erikoisalan valintaan, erikoistumiskoulutukseen, työssä jaksamiseen tai muissa työuran alkuun liittyvissä kysymyksissä. Positiivisena piirteenä vaalissa voidaan pitää äänestysvilkkauden nousua monilla alueilla. Tämän taustalla saattaa olla onnistunut paikallinen ehdokasasettelu tai ehdokkaiden aiempaa aktiivisempi vaalityö.