Akava torjuu palkkojen alentamisen

Akava ei hyväksy maan hallituksen ajamia julkisen sektorin palkkojen leikkauksia, jotka tässä taloudellisessa tilanteessa vähentäisivät kysyntää, näivettäisivät kotimarkkinoita ja lisäisivät työttömyyttä. Akavan liittokokouksessa 28.5. puhunut Voitto Ranne ennakoi lakkoja ensi syksyksi, jos hallitus puuttuu kuntien ja valtion palkkoihin.

- Maan hallitus teki suuren virheen periaatepäätöksessään leikata julkisen sektorin henkilöstömenoja yli 10 prosentilla. Tästä voi syntyä kansallinen konflikti, joka on tuhoisaa maalle ja nykyisille hallituspuolueille, totesi puheenjohtaja Voitto Ranne. Hän katsoi, ettei palkkojen alennus juuri helpottaisi valtion ongelmia, mutta sen sijaan se syventäisi lamaa entisestään.

Akavan liittokokous otti tavoitteekseen, että ensi syksynä solmitaan nykyisen tulosopimuksen jatkoksi keskitetty sopimus. Sopimuksen tiellä on kuitenkin poikkeuksellisen suuria esteitä, joita maan hallituksen on madallettava valtion ensi vuoden budjettiesityksellään.

Liittokokouksessa arvosteltiin erityisesti palkansaajien tuloverotuksen ja veroluonteisten maksujen nostamista Euroopan korkeimmalle tasolle. Ylikireä tuloverotus on alentanut varsinkin akavalaisten käteen jäävää tuloa. Lapsiperheiden asemaa heikentää samanaikaisesti toteutettu tukijärjestelmien purku. Ankara verotus vähentää myös kotimaista kysyntää ja ylläpitää työttömyyttä. Akava ehdottaakin luopumista vuosille 1994-95 suunnitellusta pakkolainasta.

Liittokokous vaati, että nyt tulisi laatia maan hallituksen, opposition ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen taloudellinen selviytymisohjelma, jota kaikki osapuolet sitoutuvat toteuttamaan. Ohjelman keskeinen tavoite olisi työttömyyskierteen katkaiseminen.

Akavan roolit erilleen

Liittokokous päätti Akavan toimintojen selkiyttämisestä siten, että eri elimet Akavassa hoitavat keskusjärjestötehtäviä ja julkisen sektorin pääsopijatehtäviä. Nämä roolit ovat olleet Akavassa tähän saakka jossain määrin päällekkäisiä, mikä on vaikeuttanut neuvottelutoimintaa.

Jatkossa keskusjärjestö Akava keskittyy talous- ja tulopolitiikkaan sekä yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen edunvalvontaan. Kuntien, valtion ja seurakuntien neuvotteluja varten perustetaan uudet pääsopijaelimet ja myös yksityisen sektorin neuvottelutoimintaa kehitetään. Uudistus ei lisää byrokratiaa eikä henkilöstöä Akavassa.

Muutoksia orientoivan vaiheen

säännöksiin

Lääkäriliitto yhdessä mm. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen, Suomen Medisiinariliiton ja lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien kanssa on jo pitkään vaatinut muutoksia orientoivan vaiheen määräyksiin vaikeutuneen virka- ja sijaistilanteen vuoksi. Asia on nyt edennyt päätösvaiheeseen siten, että Tasavallan Presidentin esittelyssä 28.5.1993 vahvistettiin orientoivaa vaihetta koskeva muutos lääkärintoimen harjoittamisesta annettuun asetukseen.

Uusien säännösten mukaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen harkinnan perusteella:

- orientoivan vaiheen palvelua voidaan korvata ennen perustutkinnon suorittamista tehdyllä palvelulla enemmän kuin aiemmin hyväksytty kolme kuukautta

- orientoivan vaiheen palvelussa ei enää ole aiempaa jakoa terveyskeskuspalveluun ja palveluun erikoislääkärijohtoisessa sairaanhoitolaitoksessa (vähintään viisi kuukautta kummassakin), palvelu kummalla tahansa sektorilla kelpaa ilman aikarajoituksia.

Sen sijaan esillä ollutta mahdollisuutta hyväksyä yksityissektorilla suoritettua palvelua ei liity asetusmuutokseen.

Muutokset astuvat voimaan 15.6.1993 ja niitä sovelletaan takautuvasti ennen sitäkin suoritettuihin palveluihin.

Yksityiskohtaisista tulkinnoista vastaa ja niistä tiedottaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskus.