Akava: Valtion ensi vuoden budjetilla tuettava talouskasvua
Akavan työvaliokunta on esittänyt näkemyksiään valtion vuoden 2003 tulo- ja menoarviosta. Se toteaa, että Suomessa kasvuun viittaavat viestit ovat olleet toistaiseksi heikkoja, hajanaisia ja varsinkin kuva käänteen ajoittumisesta on epäselvä.
- Tuoreimmat talousennusteet ovat kuitenkin luoneet tarvittavaa optimismia ja tälle vuodelle odotetaan bruttokansantuotteen lievää nousua. Ensi vuonna kasvun arvioidaan jatkuvan. Valtion ensi vuoden budjetin pitää epävarman taloustilanteen vuoksi olla edelleenkin kysyntää elvyttävä ja talouskasvua tukeva.
Verotuksen kehittämisessä pääpainon tulee Akavan mukaan olla edelleen työn verotuksen keventämisessä.
- Kansainvälisen verokilpailukyvyn turvaaminen edellyttää palkkaverotuksen alentamista. Akavan tavoitteena on ylimmän marginaaliveron alentaminen 50 prosenttiin.
Akava korostaa samalla, että veronalennukset voidaan toteuttaa vaarantamatta hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluita, jotka tulee määrittää ja priorisoida. Myöskään hallituksen esittämää sairausvakuutusmaksun korotusta ei ole syytä toteuttaa ilman vastaavaa veronalennusta.
Akava toteaa, että koulutuksen ja tutkimuksen on edelleen oltava hallituksen toiminnan painopisteinä.
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahat tarvitsevat lisäystä sinänsä myönteisesti kehittyneisiin, mutta edelleen riittämättömiin raameihinsa. Myös muun opetuksen valtionosuuden jälkeenjääneisyys vaatii valtionosuuden perustana kunnille olevien yksikköhintojen korottamista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus ja saatavuus on turvattava kaikilla koulutustasoilla.
Lisäksi tutkimusrahoituksen kasvu-ura on pidettävä kaikilla tutkimusaloilla vakaana.
- Etenkin perustutkimuksen määrärahat on turvattava.
Akava toteaa, että työttömyysasteen juuttuminen 9 prosentin tienoille on edelleenkin aivan liian korkea.
- Työllisyyttä tulee siksi edistää painottamalla omatoimisuutta ja työllistymisen edellytysten parantamista. Kärki tulee suunnata nuorten ikäryhmien työttömyyden ehkäisyyn ja alentamiseen. Työelämän tarpeet on otettava entistä paremmin huomioon ammatillisessa koulutuksessa.
Akava on huolestunut kuntien palvelutasosta ja ammattitaitoisen henkilöstön säilymisestä julkisella sektorilla.
- Ongelmia on etenkin opetus- ja kasvatusalan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden saatavuudessa ja rahoituksessa sekä koulutetun henkilöstön palkkauksessa. Julkisen sektorin palkkapolitiikan yhtenä välttämättömänä osana Akava pitää palkkaratkaisujen täysimääräistä budjetointia.
Hyvinvointipalvelujen kehittäminen edellyttää Akavan mukaan terveydenhuollon resurssien lisäämistä kansallisen terveydenhuoltoprojektin linjausten mukaisesti.
- Hallituksen tulisi myös käynnistää mahdollisimman pikaisesti vastaavat lyhytkestoiset projektit koulutus- ja sosiaalitoimen alueilla.
Akava esittää parannuksia opiskelijoiden taloudelliseen asemaan.
- Harjoitteluajan palkkaus tulee käsitellä muiden tulojen lailla osana vapaata vuosituloa eikä tarkastella sitä kuukausittain.
Toiseksi Akava esittää opintotuen tason nostamista elinkustannuksia vastaavalle tasolle. Opintotuen aikaa tulisi myös pidentää yli 160 opintoviikon tutkinnoissa.
