Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat tehneet suositukset työaikapankkien käyttöönotosta työpaikoille. Vaikka Akavan työmarkkinatutkimuksen mukaan noin puolella akavalaista on jo käytössä jonkinlainen ylityöpankki, yhteiset periaatteet on nyt ensimmäisen kerran neuvoteltu tulopoliittisen sopimuksen mukaisessa työryhmässä. Työryhmä jätti esityksensä 4.3. Siihen liittyy SAK:n eriävä mielipide.

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työryhmässä olivat edustettuna kaikki keskusjärjestöt, myös julkinen sektori. Keskusjärjestöt korostavat, että paikallisessa sopimisessa on noudatettava työlainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä. Työaikapankissa ei saa olla sopimusten vastaisia määräyksiä.

Kaikkien päästävä työaikapankkijärjestelmään

Akava pitää tärkeänä, että paikallisella tasolla sovittaessa kaikilla henkilöstöryhmillä ja kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työaikapankista sopimiseen ja osallistumiseen työaikajärjestelmistä riippumatta. Järjestelmän ulkopuolelle ei saa jättää ketään perusteettomasti.

Joka tapauksessa järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen. Jokainen voi itse päättää osallistumisesta työaikapankkiin ja päättää myös, mitä eriä sinne siirtää. Vapaiden käyttöön liittyy kuitenkin järjestelykysymyksiä, joiden pelisäännöt on sovittava etukäteen.

Joustavien työaikajärjestelmien tehtävänä on tukea työyhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista, työviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Akava korostaa pitkäaikaisten vapaiden mahdollisuutta työaikapankkia käytettäessä. Silloin myös edistetään työssä jaksamista. Akavalaisten työajat ovat usein ongelmallisia. Työaikapankin käyttöönotto edellyttääkin toimivaa palkka- ja työaikakirjanpitoa, joka laiminlyödään edelleen liian monessa yrityksessä.

Keskusjärjestöt ovat laatineet työaikapankki-yleisnimikkeen alle suositukset niistä osatekijöistä, jotka on paikallista työaikapankkia luotaessa otettava huomioon. Monessa kohdin keskusjärjestöt joutuivat vain listaamaan kohdat, jotka paikallisessa sopimuksessa on otettava käsiteltäväksi. Tämä johtuu erityisesti siitä, että sekä lainsäädännön että työ- ja virkaehtosopimusten perusteella tilanteet eri sektoreilla ja työpaikoilla vaihtelevat, jolloin yksityiskohtaiset ohjeet ovat mahdottomia.

Pankeista sovitaan paikallisesti

Työpaikkatasolla työaikapankin käyttöönotosta ja laajuudesta neuvotellaan ja sovitaan alalla sovellettavan työ- tai virkaehtosopimuksen, yhteistoimintamenettelyn ja paikallisen sopimisen menettelyjen mukaisesti. Tällä hetkellä lainsäädännössä ja eri sopimuksissa on jo olemassa erilaisia joustavia järjestelmiä, kuten säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin ja liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, eri työaikojen lyhennyserät, vuosiloma ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Suosituksen perusteella asiaa käsitellään kuntasektorilla sopijaosapuolten kesken ja tarvittaessa annetaan siitä soveltamisohjeita.

Työaikapankkityöryhmän raporttiin sisältyy lisäksi näkemykset siitä, miten työaikapankkia käsitellään verotuksessa. Siinä on myös esitykset palkkaturvalainsäädännön kehittämisestä siten, etteivät työaikapankkisaamiset sisälly palkkaturvaan vaan ovat erillisiä saatavia.

Työryhmä esittää lisäksi seurantaa käyttöönotettaville pankeille. Tarkoitus on seurata erityisesti sitä, miten työntekijä on voinut muuttaa talletuksiaan vapaaksi. Myös työaikalain tasoittumisjaksojen pituus otetaan tarkkailun kohteeksi.

Työaikapankkijärjestelmä on ollut Akavan pitkäaikainen tavoite. Järjestö on ajanut asiaa jo 1980-luvulta alkaen.