Akavan edustajakokous vahvisti linjat tulevalle toiminnalle
Akavan 13.-14.6. Helsingissä pidetyssä edustajakokouksessa päätettiin keskusjärjestön toiminnan yleisistä suuntaviivoista seuraavan neljän vuoden ajaksi. Akavan tavoitteena yhteiskuntapolitiikassa ja edunvalvonnassa ovat koulutuksen arvostuksen nostaminen, työnteon kannustaminen sekä kestävän taloudellisen kasvun aikaansaaminen.
Akava ei hyväksy sitä, että vastuullisin ja vaativin työ on Suomessa ankarimmin verotettua, vaan tavoitteena on ylimmän marginaaliveroprosentin laskeminen 50 %:een. Painopistettä tulee siirtää työnteon verottamisesta välillisen verotuksen suuntaan EU-maiden energia- ja ympäristöverotuksen kehitystä myötäillen.
Palkkauksen tulee olla kannustavaa ja sen tulee pohjautua tietoon, taitoon ja vastuuseen. Käyttöön otettavissa työnarviointijärjestelmissä tulee ottaa nämä tekijät huomioon samoin kuin tehtävien edellyttämä koulutus, asiantuntijuus ja työn tuloksellisuus.
Veropolitiikalla ja sosiaalisilla tulonsiirroilla ei saa estää työnteon kannattavuutta. Akava katsoo, että sosiaalisten tukijärjestelmien on oltava selkeästi sidoksissa ansiotasoon. Nykyisistä keinotekoisista ansiosidonnaisuuden leikkureista on päästävä eroon.
Akava haluaa Suomesta koulutuksen mallimaan. Meidän on hyödynnettävä tehokkaasti EU-rahastoista tarjolla olevat koulutusmäärärahat. Työn ja koulutuksen vuorotteluun on luotava mahdollisuuksia mm. verotuksellisin keinoin.
Akava ottaa talouspoliittisissa suuntalinjoissaan kantaa myös EU:n talous- ja rahaliittoon EMUun. Suomen mahdollinen luopuminen omasta valuutasta edellyttäisi työmarkkinoiden palkkapolitiikalta uusia keinoja reaaliansiokehityksen turvaamiseksi. Enää ei voisi ylläpitää inflaatiota ruokkivia palkkakierteitä muita aloja parempaa ansiokehitystä tavoiteltaessa.
Edustajakokouksen vahvistamassa ohjelmassa todetaan, että muodollisten kriteerien täyttyessäkin Suomella on oltava malttia arvioida, olemmeko todella valmiit EMU-jäsenyyden vaatiman talous-, palkka-, työmarkkina- ja rahapoliittisen liikkumavaran kaventamiseen. Mikäli EMUun liitytään, Akava edellyttää, että neuvottelu- ja sopimusjärjestelmät on uudistettu uutta tilannetta vastaaviksi.
Akavalle uusi puheenjohtaja
Edustajakokous valitsi Akavan uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 1995-1999 Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtajan, professori Mikko Viitasalon (kok). 52-vuotias Viitasalo on toiminut aiemmin mm. Helsingin yliopiston fysiikan dosenttina, tutkimustehtävissä puolustusvoimissa sekä Suomen Akatemian hallituksen varapuheenjohtajana tämän vuoden alusta lukien. Professoriliiton puheenjohtaja hän oli vuosina 1989-92.
Viitasalon lisäksi puheenjohtajakilvassa olivat mukana Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa, OAJ:n järjestöjohtaja Pentti Jänkälä ja Sosiaalityöntekijäin Liiton puheenjohtaja Eila Malmström.
