Akavan puheenjohtaja Risto Piekka: Lääkärilakko ratkaistava ennen kesälomia - lakkoa pitkittänyt työnantajan asenne
- Olen todella huolissani lääkärilakon pitkittymisestä. Huoltani lisää tulossa oleva lomakausi, jolloin sairaaloissa joudutaan sulkemaan lukuisia osastoja. Kukaan ei pysty arvioimaan pitkän lakon, kesälomien ja kuntatyönantajien päättämien kesäseisokkien yhteisvaikutuksia. Pitkittyvä lakko voi myös vaarantaa koko neuvottelujärjestelmän, kommentoi puheenjohtaja Risto Piekka lääkärilakkoa Akavan liittokokouksen tiedotustilaisuudessa.
Piekan mukaan lakkoa on pitkittänyt ennen kaikkea työnantajien asenne.
- Lakon pitkittymiselle on haettu erilaisia syitä esimerkiksi seuraavaan neuvottelukierrokseen varautumisesta ja lakon organisoimistavasta. Joka tapauksessa realismia on, että työnantajalta on puuttunut halu lopettaa työtaistelu mahdollisimman nopeasti.
Hänen mukaansa työmarkkinarealismia on, että sopu pitää löytää.
- Se taas on kompromissi. Tiedän, että valtakunnansovittelija tekee kaikkensa sovun löytämiseksi. Lääkärit eivät lakkoile huvin vuoksi, Piekka totesi.
Hän toivoi, että osapuolten väliset neuvottelut lakon lopettamiseksi alkaisivat uudelleen vilpittömänä pyrkimyksenä löytää molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi.
- Sen syntymisen edellytyksenä on mielestäni myös työnantajille ja viime kädessä poliittisille päätöksentekijöille kuuluvan yhteiskunnallisen vastuun kantaminen lääkärityövoiman turvatusta saannista julkisella sektorilla.
Puheenjohtaja Piekka korosti liittokokouspuheessaan voimallisesti työnantajan vastuuta julkisen alan palkkavääristymien korjaamisessa.
- Tämänhetkisellä julkisen sektorin henkilöstöpolitiikalla yhteiskunnan asettamia hyvinvointitavoitteita ei voida saavuttaa palkkauksellisen kilpailukyvyn puutteen takia. Toivon sydämestäni, että kaikki työmarkkinaosapuolet ja poliittiset päättäjät vihdoinkin tajuaisivat tämän tosiasian.
- Nopeutta liittotasolla tarvitaan myös julkisen alan koulutettujen ryhmien palkkavääristymien korjaamisessa, jotta aika ajoin ei tarvitsisi turvautua joko työtaisteluihin tai vaatia esimerkiksi komiteoita selvittämään palkkauksen jälkeenjääneisyyttä, sanoi Piekka.
Hänen mielestään sopimusjärjestelmissä on jotain vikaa, jos noin 10 vuoden välein esimerkiksi valtion sopimusalueella asetetaan komitea, toimikunta taikka vastaava miettimään ja tekemään parannusehdotuksia.
- Kuntasektorilla vastaavin vuosivälein joudutaan mittaviin työtaisteluihin.
Koulutettujen mitta alkaa olla täysi
- Viime vuodet ovat osoittaneet sen, että koulutetut työntekijät halutaan jättää muita huonommalle ansiokehitykselle. Kyseessä on erityisesti julkisen sektorin ongelma. Puheita ja lupauksia on kuultu riittämiin. On tullut tekojen aika, totesi liittokokouksessa Akava-JS puheenjohtaja Erkki Kangasniemi.
Julkisen sektorin neuvottelujärjestö Akava-JS on pääsopijajärjestö kunnan, valtion ja kirkon neuvottelupöydässä. Se neuvottelee noin 200 000 koulutetun toimihenkilön sopimuksista.
- Lääkärilakko on seurausta siitä, ettei kuntatyönantaja ole ymmärtänyt korjata ongelmia ajoissa - ilman pakkoa - neuvottelupöydässä. Seuraava neuvottelukierros on julkisella sektorilla todella hankala, ellei kuntatyönantaja tarkista asennettaan. Voin jo nyt vakuuttaa, että emme tule tyytymään nykytilanteeseen, korosti Kangasniemi.
Hän totesi, että valtiotyönantaja on ymmärtänyt koulutettujen työntekijöiden viestin ja ryhtynyt palkkaa parantaviin toimiin.
- Ns. Valpas-ratkaisu oli oikeansuuntainen avaus. Kunta-alalla yksittäiset kunnat alkavat hermostua valtakunnantason neuvottelupöydän saamattomuuteen. Ne miettivät omia keinojaan pätevän ja osaavan henkilöstön saamiseksi. Mm. Helsingissä on pohdittu opettajien houkuttelemista ylimääräisillä palkkaeduilla ja muilla toimenpiteillä. Tilanne johtaa tähän, koska koulutettuja työntekijöitä ei enää muuten saada, arvioi Kangasniemi.
