Akavan sopimustoiminta siirtyy AJS:lle
Akavan 26.5.94 pidetyssä liittokokouksessa päätettiin, että pääsopijaoikeudet siirretään uudelle Akavan Julkisen Sektorin Neuvottelujärjestölle AJS:lle. Näinollen keskusjärjestö Akavan tehtäviksi jäävät jatkossa yhteiskunta- ja tulopolitiikka sekä kansainväliset asiat. AJS aiotaan perustaa tämän kesän aikana ja siihen odotetaan jäseniksi kaikkia akavalaisia liittoja, joilla on valtion, kuntien tai seurakuntien palveluksessa olevia jäseniä.
AJS:n perustaminen on tulos pitkään jatkuneesta ja ristiriitaisestakin organisaatiouudistuksesta, jonka tavoitteena oli Akavan keskusjärjestötoimintojen erottaminen pääsopijajärjestön tehtävistä. Keskeisenä periaatteena oli neuvottelutoiminnan siirtäminen lähemmäksi niitä, joita sopimukset koskevat. Samalla pyrittiin myös rationalisoimaan Akavan toimistoa ja vähentämään sen kustannuksia. Luottamusmiesjärjestelmä säilyy ennallaan.
AJS on tarkoitus perustaa tämän kesän aikana, jolloin se saisi sopimusoikeudet ensi vuoden alusta lukien. Lääkäriliiton valtuuskunnan päätöksen mukaan liitto voi liittyä AJS:ään sillä ehdolla, että se vahvistaa liiton itsenäistä sopimusoikeutta ja että liiton jäsenmaksurasite Akavalle ja AJS:lle ei yhteensä ylitä 100 mk vuodessa jäsentä kohden.
Käytyä neuvottelukierrosta kritisoitiin
Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Kati Myllymäki arvosteli Akavan liittokokouksessa kovin sanoin kuluneen talven neuvottelukierrosta ja keskusjärjestön toimintaa sen aikana. Myllymäki katsoi Akavan keskeisten tavoitteiden jääneen toteutumatta viime syksyn neuvotteluissa. Veronkevennysvaatimuksista huolimatta verotus kiristyi entisestään, virkaehtosopimus oli kelvoton ja kaiken huipuksi kunnissa ja kuntayhtymissä jouduttiin jälleen käymään vaikea säästöneuvottelujen kierros. Paikallisia neuvotteluja haittasivat vielä Akavan johdon ja toimiston antamat ristiriitaiset ohjeet.
Myllymäki vaati Akavalta toimia luottamusmiesjärjestelmän tukemiseksi sekä paikallisten palkanalennusvaatimusten torjumiseksi. Neuvottelutoimintaa säätelevää pääsopimusta tulee parantaa tai irtisanoa koko sopimus. Akavalta Myllymäki edellytti jatkossa enemmän koheesiota, jotta johto ja kenttä toimisivat samansuuntaisesti.
Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne kuittasi Myllymäen kritiikin vetoamalla resurssipulaan ja totesi, että Akavalle ja AJS:lle asetetut tiukat budjettipuitteet saattavat heikentää edunvalvonnan mahdollisuuksia entisestään. Hän tähdensi kuitenkin, ettei Akava ole konkurssin tiellä, vaan keskusjärjestön talous on edelleen vakaa.
Pöyristyttävä verotus
Keskituloisen akavalaisen lisätulostaan maksama rajavero on kolmessa vuodessa noussut 54:stä 62:een prosenttiin. Enimmillään verot ja niiden luonteiset maksut haukkaavat ansiotulojen lisäyksestä 69 prosenttia, kun taas pääomatuloista menee 25 % veroa. Puheenjohtaja Ranne piti pöyristyttävänä ansio- ja pääomaverotulojen välistä verokuilua Suomessa.
Hän totesi työttömyyden vähentämisen kannalta ratkaisevaksi ongelmaksi, että työ ja nimenomaan osaavin, vastuullisin työ on hinnoiteltu mielettömän kalliiksi pääoman hintaan verrattuna. Akavan liittokokous päätti jälleen kerran esittää julkilausuman verotuksen pikaisesta keventämisestä. Nyt tarvitaan ansiotuloverojen alennusta ostovoiman lisäämiseksi ja talouden sysäämiseksi kasvuun. Suomen verotus on eurooppalaistettava: palkansaajan on saatava lisätuloistaan vähintään puolet käteen.
