Hus on antanut ohjeistuksen sivutoimista, kilpailevasta toiminnasta ja henkilöstönsä esteellisyyskysymyksistä huhtikuun lopulla. Ohjeet on tehty yhdessä muiden yliopistosairaaloiden kanssa. Ohjeistus sisältää useita lauseita, joiden merkitykset vaikuttavat ikäviltä: ...sivutoimilupaa ei tarvitse myöntää, jos työnantajan kannalta se ei ole tarkoituksenmukaista, ...otettava huomioon, ettei yleinen luottamus viranhaltijan puolettomuuteen vaarannu, ...jos sivutoimi kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa, ...kilpaileva toiminta: mukana samoissa tarjouskilpailuissa. Lauseet eivät ole yksiselitteisiä.

Eduskunnalla on käsittelyssä asiakasmaksulainmuutos, jossa ehdotetaan, että EML-toiminta lakkaisi 29.2.2008 ja myöntäminen jo 1.3.2005. Korvaukseksi on suunnitteilla iltaisin ja viikonloppuisin pidettävä erityispoliklinikka. Tällä poliklinikalla lääkärit ovat kunnallisessa palvelussa. Poliklinikalla tarjottaisiin palveluita potilaille, kustannukset kokonaisuudessaan maksaisivat joko potilaat itse, vakuutusyhtiöt tai esim. työnantaja. Potilaat eivät saa Kelan korvausta maksuihin.

Näitä asioita ei voi olla yhdistämättä toisiinsa. Erikoissairaanhoidolla on omat lakisääteiset tehtävänsä. Niistä selviäminen vaatii ponnisteluja. Silti yliopistosairaalat haluavat kilpailla uusista potilasryhmistä. Se onnistunee pitämällä pätevät lääkärit totaalisesti sairaalan palveluksessa. Jos potentiaalisesti voisi hoitaa samoja potilaita erityispoliklinikalla kuin ammatinharjoittajana yksityisesti, saattaa kyse olla kilpailusta, jota kunnallinen työnantaja haluaa rajoittaa. Mikäli yksityisissä laitoksissa ei olisi huippulääkäreitä, olisi potilaiden pakko ostaa palvelut sairaalasta. Hinnoillahan sairaalat eivät voi kilpailla, koska yksityislääkärillä käydessään potilas saa osittain korvauksen sairausvakuutuksesta, mutta ei erityispoliklinikalla. Erityispoliklinikalla maksun tulee vastata todellisia kustannuksia. Nykyisen käytännön mukaan jopa pieni- ja keskituloiset ovat voineet valita hoitavan lääkärinsä käyttämällä EML:aa, jolloin hoito ei ole tullut kohtuuttoman kalliiksi. Jatkossa erityispoliklinikalla palvelut ostetaan riihikuivalla rahalla, joka lienee jo varakkaammille annettavaa palvelua. Jokunen potilas saattaa tosin ajatella, että nykyisen korkean verokannan vallitessa palvelut pitäisi saada sairaalasta normaalilla hinnalla hoitotakuun määrittämässä ajassa.

Erityispoliklinikkatoiminta ei korvaa EML-toimintaa. Sekä lääkärit että potilaat vaihtuvat. Tosin lääkärit voivat pitää erityispoliklinikkaa, ja tehdessään lähetteen operatiiviseen hoitoon he voivat samalla virkamiehinä vaikka laittaa potilaan jonoonkin. Raskasta operatiivista hoitoa ei erityispoliklinikoilla voi antaa. Mutta, voihan olla niinkin, että esim. kaihikirurgia (ja sitä myöten myös silmälääkärit) siirtyvät yksityislaitoksiin. Se kun tulee potilaalle halvemmaksi.

Jollekin lääkärille ja heidän potilailleen erityispoliklinikka voi sopia, eikä sitä joustavan työn ja tulojen kehittämisen mahdollisuutena ole tarpeen suoralta kädeltä torjua. Joillekin aloille se ei sovi. Palveluja ei voine myöskään tällä tavoin myydä toiselle kunnalliselle sairaalalle.

Työnantaja vaikuttaa ottaneen sen kannan, että pätevöityessäsi sairaalassa, tietotaitosi on sairaalan omaisuutta. Lääkäri kehittää ammattitaitoaan potilaan parhaaksi, ei vain hankkiakseen hyvät privaattitulot. Lääkärin taidot kulkevat lääkärin mukana. Yksityistä lääkärintoimintaa on suurimmaksi osaksi sen vuoksi, että kunnallinen terveyden- ja sairaanhoito eivät pysty tarjoamaan riittävästi palveluja. Erityispoliklinikkatoiminta tulee olemaan potilaalle kalliimpaa kuin yksityislääkärillä käynti. On lääkärin etiikan vastaista kieltää häntä tarjoamasta palveluja niitä tarvitseville. Vapaan ammatinharjoittamisen oikeus on lääkäreille pyhä asia. Toivottavasti se ei tule uhatuksi. Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liitto on valmis käynnistämään järjestölliset toimenpiteet, mikäli ammatinharjoittamisen vapautta loukataan. Sodassa on vain häviäjiä.