Viime aikojen raportit valtionsektorin tilanteesta herättävät järkytystä ja huolta. Lymyileekö jossain mafia varsinkin suomalaisen akatemian tuhoamiseksi? Onko salaliitto mennyt liian pitkälle - joko vanhaa kunnon tiedettä vainotaan infoähkyn ja tosi-tv:n maailmassa?

Niin sanottu solidaarinen palkkapolitiikka on vuosi vuodelta tehokkaasti estänyt korkeasti koulutettujen ansionkehitystä. Solidaarinen korotus tarkoittaa samansuuruisen korotuksen maksamista kaikille tilinauhasta riippumatta. Samalla progressiivinen verotus on tasapäistänyt koulutettujen nettopalkan. Lopputulos on vino ja rivo: mitä korkeammalle kouluttaudut, sen raskaampi vastuu ja sitä mitättömämpi hyöty.

Tuoreet tiedot korkeasti koulutettujen ostovoimasta eivät poissulje salaliittoteoriaa. Palkansaajien tutkimuskeskuksen selvityksessä suomalaisten kotitalouksien käyttötulot jäivät alle EU-maitten keskitason huomioitaessa hintataso ja perhekoot. Henkeä kohti alhaisemmat ne olivat vain Portugalissa ja Kreikassa. Suomalaisten ostovoimaa alensivat korkeat hinnat ja kireä verotus etenkin korkeasti koulutetuilla. Korkeakoulutettujen suomalaisten keskipalkat löytyivät EU-maitten alimmalta tasolta näitten huomioimisen jälkeen.

Yliopistomaailmassa myös muut ongelmat synkentävät näkymää. Yliopistojen opiskelijamäärät ovat runsaan kymmenen vuoden aikana kasvaneet yli 40 %, mutta opetushenkilökunnan määrä on pysynyt lähes samana. Lääketieteelliset tiedekunnat ovat vastaanottaneet sisäänottojen hyökyaallon, mutta opettajien määrät ovat käytännössä samat tai matalammat kuin jo aiemminkin vallinneen resurssipulan aikana. Tutkintoja ja opintoviikkoja kuitenkin tuotetaan samalla aikaisempaa enemmän - on pakko, sillä toiminnan rahoitus riippuu tuloksesta.

Kohentuneen tuloksen konkreettinen hyöty työntekijöille on ollut laihaa työnantajan toimista huolimatta: Valtiovarainministeriö patisti viime lokakuussa kaikkia valtion virastoja edes vakinaistamaan määräaikaista työvoimaansa. Aikaa prosessiin annettiin tämän kuun loppuun saakka. Nelosen uutisten selvityksen mukaan korkeakoulut ovat jättäneet noudattamatta ministeriön kehotusta. Määräaikaisia työsuhteita ylläpidetään eniten korkeakouluissa, joissa jopa kaksi kolmasosaa työvoimasta kärvistelee ilman vakituista työsuhdetta. Yliopistoissa on yhteensä 19000 pätkätyöntekijää. Tähän mennessä vain noin 650 on vakinaistettu. Vakinaistamisia odotettiin tehtävän tuhansia. Kosmeettisten muutosten ei odoteta enää jatkuvan, vaan todennäköisempänä pidetään määräyksen hautaamista jatkossa vähin äänin.

Onko siis mitään tehtävissä? Näitä tietoja pohtiva ei valoa näe, mutta tulevaisuuden näkymät saattavatkin ennustaa valtiotyönantajalle huonoja uutisia. Koulutetun työvoiman tarve lisääntyy suurten ikäluokkien eläköityessä. Työntekijän toive ankkuroituukin siihen, että jossain vaiheessa alkaa rekrytointikilpailu, joka muuttaisi työnantajan prioriteetteja myös valtionsektorilla.

Koska suomalaisia ja etenkin nuoria lääkäreitä kritisoidaan ainaisesta valituksesta, tuotakoon esiin myös toinen potentiaalinen valopilkku. Valtionhallinnossa on meneillään palkkausjärjestelmien uudistamishanke. Vuosikausia yskähdellen edennyt projekti on saavuttanut 36 virastossa noin 43 500 henkilöä eli 37 % valtion henkilöstöstä. Työn alla ovat edelleen mm. yliopistot, oikeuslaitoksen pääosa, osa puolustusvoimista (ml. lääkärit ja insinöörit), vankeinhoitolaitos, verohallitus, ympäristöhallinto, jne. Uudistuksen takarajaksi on asetettu meneillään oleva sopimuskausi, eli kuluva vuosi.

Mikäli uudistus onnistuu, sen seuraukset ovat seuraavat. Valtion vanhat A- ja C-palkkataulukot poistuvat käytöstä. Tilalle tulevat kuhunkin toimialaan tai virastoon omimmiksi katsotut palkkausjärjestelmät. Niissä palkka koostuu kahdesta osasta kutsumanimiltään Vaati- ja Henki-osat. Vaati on tehtävän vaativuuden tuottama osuus, jonka perusteet sovitaan yhdessä. Henki taas on henkilökohtainen osa, jota kasvattavat pätevöityminen ja työntekijän hyvät ominaisuudet. Kun näitten osuvuus tarkastetaan vuosittain palkkaneuvotteluihin koulutetun esimiehen kanssa, pitäisi itse kunkin palkkakehityksen olla taattu. Näin valtiotyönantajakaan ei voisi enää esittää tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä.