1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Aluevaalit ovat terveysvaalit
Liitto toi­mii 41/2021 vsk 76 s. 2342 - 2343

Aluevaalit ovat terveysvaalit

Suomessa järjestetään tammikuussa ­ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan valtuustot uusille ­hyvinvointialueille. Niiden tulos vaikuttaa siihen, miten ­terveydenhuolto jatkossa toimii.

Suomessa järjestetään ensimmäiset aluevaalit sunnuntaina 23.1.2022. Aluevaaleissa valitaan valtuustot, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa 21 uudella hyvinvointialueella. Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä, koska siellä kaupunki vastaa jatkossakin sosiaali- ja terveyspalveluista.

Aluevaltuustot aloittavat nelivuotiset toimikautensa maaliskuussa 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.

– Lääkäriliiton näkökulmasta aluevaalit ovat ennen kaikkea terveysvaalit. Poliitikot ja uusien hyvinvointialueiden virkamiesjohto päättävät, miten terveydenhuolto jatkossa toimii, Lääkäriliiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen toteaa.

– Lääkäriliiton keskeinen tavoite on ollut terveydenhuollon integraatio, eli että sama järjestäjä vastaa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Valta, vastuu ja rahat ovat uusilla hyvinvointialueilla yhdellä toimijalla. Tämä on sote-uudistuksen tärkein asia, jota liitto on ajanut jo pitkään.

Palvelujärjestelmä on mietittävä uudelleen

– Lääkäriliiton tärkein aluevaalitavoite on, että hyvinvointialueiden toimintaa käynnistettäessä huolehditaan palvelujen integraatiosta. Mahdollisuudet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon on hyödynnettävä ja palvelujärjestelmä on mietittävä uudelleen kokonaisuutena, Pärnänen painottaa.

Kun hyvinvointialueen palvelut ja hoitoketjut kootaan yhteen saumattomaksi kokonaisuudeksi, potilas saa oikeanlaiset palvelut oikeaan aikaan ja oikealla terveydenhuollon tasolla. Integraatio on sote-uudistuksen myötä mahdollista kaikkialla muualla Suomessa paitsi Uudellamaalla, jonka erillisratkaisu ei valitettavasti tue tätä.

Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että hyvinvointialueiden henkilöstö otetaan mukaan muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

– Kaikkien ammattihenkilöiden osaaminen on huomioitava. Työntekijät tietävät parhaiten työnsä sisällön ja tarkoituksenmukaiset tavat toimia. Osallistaminen myös motivoi henkilöstöä.

Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava

Terveyskeskusten palvelut ovat viimeisen parin vuosikymmenen aikana vakavasti rapautuneet. Esimerkiksi terveyskeskusten lääkärikäyntien vuosittainen määrä on laskenut 10,4 miljoonasta käynnistä 5,9 miljoonaan käyntiin vuosina 2000–2019. Tämä ei ole selitettävissä väestön palvelutarpeen vähentymisellä, vaan palveluiden heikentymisellä.

– Kun uusia palvelustrategioita luodaan, perusterveydenhuollon asemaa on vahvistettava. Rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan resurssien vahvistamista, Pärnänen korostaa.

Perusterveydenhuollon osaamista tulee vahvistaa lisäämällä yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Tavoitteena tulee olla pitkät potilas-lääkärisuhteet ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen vähintäänkin pitkäaikaissairaille potilaille.

Hyvinvointialueiden tulee taata potilaiden pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa. Lähipalvelujen tulee olla helposti saatavilla myös haja-asutusalueilla. Lähipalveluksi on määriteltävä sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu, jota useat asukkaat tarvitsevat toistuvasti. Lähipalveluiden tulee sijaita kohtuullisen matkan päässä, tai ne tulee viedä palveluntarvitsijalle kotiin virtuaalisesti tai fyysisesti.

Liitto puolustaa heikoimmassa asemassa olevia

Lääkäriliiton mielestä yleislääkärin vastaanottokäyntien asiakasmaksuista on luovuttava.

– Osa perusterveydenhuollon vahvistamista on poistaa kynnykset sen käytöltä. Osalle ihmisistä asiakasmaksut ovat kynnys, Pärnänen muistuttaa.

Lääkärin etiikan mukaan potilaita tulisi hoitaa riippumatta heidän yhteiskunnallisesta asemastaan. Tämä periaate ei täysin toteudu Suomessa.

– Paperittomat henkilöt voivat asua Suomessa pitkiäkin aikoja. Paperittomat ovat oikeutettuja vain päivystyspalveluihin, ja heiltä evätään välttämättömiäkin palveluita, jopa lapsilta ja odottavilta äideiltä. Lääkäriliiton pitkäaikainen tavoite on ollut, että tämä epäkohta saadaan korjattua.

Lue myös

Lääkäriliitto on kiinnittänyt paljon huomiota myös saattohoidon ongelmiin. Saattohoidon tavoitteena on hoitaa elämän loppuvaiheessa olevaa parantumattomasti sairasta potilasta niin, että hänen jäljellä olevan elämänsä laatu on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2017 saattohoidon järjestämistä koskevan suosituksen. Hyvinvointialueiden tulee sitoutua järjestämään saattohoitopalvelut vähintään suosituksen tasoisesti.

Lääkärien asiantuntemusta tarvitaan valtuustoissa

Pärnäsen, kuten monen muunkin, suurin aluevaaleihin liittyvä huoli on, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Toimivan demokratian edellytys on, että kansalaiset osallistuvat aktiivisesti.

– Ihmiset voivat mieltää, että aluevaalit ovat jonkinlaiset välivaalit. Kuitenkin ne ovat hyvin tärkeät vaalit. Aluevaltuustoissa päätetään palveluista, jotka koskevat kaikkia kansalaisia vauvasta vaariin.

Lääkärien asiantuntemusta tarvitaan hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Lääkäriliitto toivoo, että mahdollisimman moni lääkäri ryhtyy aluevaaleissa ehdokkaaksi ja tulee myös valituksi. Liitto tukee ehdokkaiksi ryhtyneitä lääkäreitä tarjoamalla näkyvyyttä Lääkärilehdessä sekä mahdollisuuden saada hyvinvointialueensa lääkärien osoitetiedot maksutta kertaluontoista postitusta varten. Tästä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin syksyllä.

Kirjoittajat
Sari Kosonen
Faktat

Lääkäriliiton aluevaalitavoitteet

1. Hallinnon integraation mahdollisuudet tulee hyödyntää

2. Henkilöstö otettava mukaan muutosten toteuttamiseen

3. Perusterveydenhuollon resursseja vahvistettava nykyisestä

4. Yleislääkärille päästävä viikossa

5. Lähipalvelut turvattava myös harvaanasutuilla alueilla

6. Yleislääkärin vastaanottokäyntien asiakasmaksuista luovuttava

7. Hyvinvointialueen järjestettävä palvelut myös paperittomille

8. Riittävät saattohoidon palvelut taattava kaikilla hyvinvointialueilla

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.