Max Oker-Blom -tunnustuspalkinto annettiin HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénille. Valinnan tehneen tunnustuspalkintotyöryhmän mukaan Lindénin ansiot lääkärijohtajana ovat kiistattomat.

Lääkäriliiton neljäs Max Oker-Blom -palkinto jaettiin valtuuskunnan kevätkokouksessa 13.5. Palkinto on 10 000 euroa.

- Hyvin nöyrin ja kiitollisin mielin otan palkinnon vastaan. Palkinto tuli minulle täytenä yllätyksenä, positiivisella tavalla puun takaa, iloitsee Aki Lindén. Palkintosumman hän lahjoittaa kokonaisuudessaan kahteen eri hyväntekeväisyyskohteeseen: toinen on UNICEFin hanke, jossa koulutetaan tyttöjä Nepalissa ja toinen Solidaarisuusrahaston hanke, jonka avulla hoidetaan tyttöjen ympärileikkauksista johtuvia komplikaatioita Mosambikissa.

Tunnustuspalkintotyöryhmän puheenjohtaja Mikko Pietilän mukaan Lindénin valinta oli yksimielinen.

- Lindén on toiminut johtajana monissa erilaisissa tehtävissä. Hän on pragmaattinen ja ratkaisulähtöinen käytännön johtamisessa sekä innovatiivinen ja ennakkoluuloton suhtautumisessa terveydenhuollon järjestelmien uudistamiseen, Pietilä summaa Lindénin valintaan vaikuttaneita ominaisuuksia.

LL, valtiotieteiden maisteri Aki Lindén on lääkärijohtajana todellinen konkari. Hän on toiminut muun muassa Porin kaupungin perusterveydenhuollon johtavana ylilääkärinä vuosina 1987-1994, Länsi-Suomen lääninlääkärinä vuosina 1994-2000 ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana vuosina 2001-2010. HUS:n toimitusjohtajana Lindén on työskennellyt toukokuusta 2010 lähtien.

Taustastaan huolimatta Lindénistä ei ole välttämätöntä, että sairaanhoitopiirin johtajana on aina lääkäri, vaikka lääkärien määrä johtajina onkin viime aikoina selvästi kasvanut.

- Vertaisin tätä kaupunginjohtajan virkaan. Tämä on yleisjohtajan paikka, joka sopii yhtä lailla juristille tai hallintotieteilijälle kuin lääkärille. Johtajaylilääkärit ovat puolestaan vastuussa lääketieteestä.

Lindén pitää erittäin tärkeänä, että lääketieteellisissä tiedekunnissa opetetaan myös johtamista ja hallintoa, vaikka ymmärtääkin hyvin, että nykyisiä kurssimääriä on lähes mahdotonta paisuttaa entisestään.

- Missään nimessä johtamisopinnoiksi ei riitä se, mitä virallinen opinto-ohjelma tarjoaa. Koulutusta pitää hankkia erikseen perus- ja erikoistumiskoulutuksen ulkopuolelta.

Lindén katsoo, että lääkärikoulutus on kuin mikä tahansa ammattitutkinto insinöörin tai juristin koulutuksen tapaan: jos aikoo kehittyä johtajana, perusammattitutkinto ei riitä, vaan pitää opiskella hurjasti lisää.

Hyväksi johtajaksi ei synnytä

Lindén haluaa painottaa, että kukaan ei synny hyväksi johtajaksi eikä mikään perustutkinto riitä tekemään kenestäkään hyvää johtajaa.

- Pitää opiskella ja kehittää itseään koko ajan. Haluan korostaa opiskelun ja käytännön työn välisen reflektoinnin tärkeyttä. Jos esimerkiksi luet kirjaa johtamisesta, kannattaa miettiä samalla, mitä heijastusvaikutuksia sillä on omaan käytännön työhön. Tai löytyisikö kirjan avulla vastaus mieltäsi askarruttavaan kysymykseen tai pohtimaasi asiaan. Teorian ja käytännön pitää olla vuorovaikutuksessa keskenään.

Terveyskeskusten vastaanotto kriisissä

Terveydenhuoltoon liittyen Lindénillä on kaksi suurta huolta, joista toinen liittyy terveyskeskuksien vastaanottotoimintaan ja toinen erikoissairaanhoidon liialliseen pilkkomiseen.

Lindénin mukaan puhutaan aina siitä, miten terveyskeskukset ovat kriisissä.

- Eivät terveyskeskukset ole kriisissä, vaan terveyskeskuslääkärien vastaanottotoiminta, joka takkuilee enemmän tai vähemmän. Muut terveyskeskustoiminnot toimivat mielestäni ihan hyvin. Jos tämä yksi asia ei toimi ja sen mukana menee koko terveyskeskuksen maine, niin asia pitää saada pikaisesti kuntoon.

Lindénillä on tarjota resepti vastaanottotoiminnan parantamiseksi: eräänlainen sisäisen yrittäjyyden tai sovelletun ammatinharjoittajan -malli. Lääkärien palkkaus ja työjärjestelyt pitäisi muuttaa sellaisiksi, että esimerkiksi neuvola-, vanhainkoti- ja palaverityöskentely sisältyisi kiinteään kuukausipalkkaan. Sitä vastoin vastaanotosta lääkärille maksettaisiin tietty käyntipalkkio kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta.

- Mitä enemmän otat potilaita vastaan, sitä enemmän saat palkkaa. Väitän, että tällä yksinkertaisella mallilla terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsisi heti, ja terveyskeskukset toimisivat paremmin.

Erikoissairaanhoitoa ei saa pilkkoa

Erikoissairaanhoidon suhteen Lindéniä huolestuttaa se, että tulevissa terveydenhuollon uudistuksissa isoja erikoissairaanhoidon yksiköitä aletaan pilkkoa ja heikentää hallintoa.

- Yliopistosairaaloiden ja suurimpien keskussairaaloiden erikoissairaanhoito on tällä hetkellä terveydenhuollon toimivin osa. Nyt pohditaan, pitäisikö se integroida tuleville sote-alueille. Kannatan ajatusta, jos sote-alue on tarpeeksi iso, vaikkapa koko sairaanhoitopiirin kokoinen. Mutta jos sitä aletaan pilkkoa liian pieniin osiin, laatu ja kustannustehokkuus vaarantuvat. Itse olen valmis liputtamaan nimenomaan vahvojen ja isojen sairaalayksiköiden puolesta.