Suomalaisen lääkärikunnan panostus eurooppalaiseen terveyspolitiikkaan parani pykälällä, kun Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve valittiin marraskuussa Euroopan lääkärien pysyvän komitean CPME:n vara-puheenjohtajaksi.

CPME (Comité Permanent des Médecins Européens) on eurooppalaisia lääkäreitä edustava kantaa ottava järjestö, jonka tavoitteena on parantaa lääketieteen ja terveydenhuollon laatua. CPME:ssä ovat edustettuna Euroopan kansalliset lääkäriliitot. Se tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten lääkärijärjestöjen ja EU:n toimielinten kanssa. Lääkärikunnan lausunnot EU:n aloitteista kulkevat CPME:n kautta.

Heikki Pälve on ollut CPME:n toiminnassa mukana vuodesta 2001. Marraskuisesta valinnasta lähtien järjestön varapuheenjohtajuus on rytmittänyt Pälveen työtä.

- Toiminta on käynnistynyt hyvin. Työvaliokunta, johon varapuheenjohtajisto kuuluu, kokoontuu kuukausittain. Hieman yli puolet on kuitenkin puhelinkokouksia. Seuraava koko päivän Brysselin-kokous on maaliskuussa. CPME:n yleiskokous on kahdesti vuodessa. Kokousten välillä käydään säännöllisesti kirjeenvaihtoa ja liitetiedostoja on kiitettävästi, Pälve kertoo.

EU-päätöksentekoon vaikuttaminen on tärkeää, sillä suuri osa lääkärien työtä ja terveyspolitiikkaa koskevista päätöksistä tehdään EU:ssa. Suhteiden päätöksentekoelimiin on oltava kunnossa.

- Euroopan laajuisen päätöksenteon merkitys kasvaa koko terveydenhuollossa, Pälve sanoo.

- CPME on Euroopan lääkärijärjestöistä EU-vaikuttajana merkittävin. Sen kautta on helpointa vaikuttaa unionin päätöksentekoon. CPME on yhteydessä tärkeisiin tahoihin terveydenhuollon asioissa, mutta myös Brysselin virkamiehet pyytävät CPME:ltä näkemyksiä, kertoo Pälve.

CPME ottaa kantaa sekä lääketieteellisiin että professioon liittyviin kysymyksiin.

EU määrittää suomalaisen lääkärin työn reunaehtoja

EU:ssa on meneillään monia terveydenhuoltoon liittyviä uudistuksia, jotka vaikuttavat jatkossa suomalaisen lääkärin työhön.

Lääkärien vapaan liikkuvuuden edistäminen EU:ssa on CPME:n keskeinen tavoite. Liikkumisen vapaus edellyttää uusia sääntöjä, joita CPME tahtoo päästä määrittelemään.

Liikkuvuus lisääntyy kahteen suuntaan: Oman työn harjoittaminen muualla helpottuu, samoin muualta tulevien lääkärien työskentely Suomessa. Myös potilaat voivat jatkossa valita hoitomaansa yhä vapaammin.

Liikkuvuuden lisääntymiseen liittyy tutkintojen tunnistamisdirektiivin uudistaminen.

- Sen toteutumisella on suorat vaikutukset suomalaisten lääkärien elämään, ja lääkärijärjestöt ovatkin päässeet vaikuttamaan siihen hyvin. Hyväksyttyjen erikoisalojen määrää onnistuttiin lisäämään ehdotetusta 15:sta, joten käytännössä kaikki suomalaiset lääkärit pääsevät liikkumaan EU:n alueella vapaasti, iloitsee Pälve.

Potilaiden rajat ylittävän terveydenhuollon direktiivi on jo hyväksytty. Sen vuoksi Suomen on ensi vuoden loppuun mennessä määriteltävä, mitkä terveydenhuollon palvelut kansallinen järjestelmä turvaa kansalaisille - puhutaan palvelukorista.

Viime aikoina CPME:ssa on toimittu myös työaikadirektiivin parissa.

- Tekeillä olevalla työaikadirektiivillä on suuri vaikutus suomalaisen lääkärin työhön, koska sillä määritetään päivystykseen liittyviä asioita. Direktiivi määrittää, kuinka paljon ylitöitä - päivystystä - lääkäri voi tehdä, ja koska korvaava lepoaika tulee antaa. Se käsittelee myös sairaalapäivystystä. Jos se lasketaan kokoaikaisesti työksi, ylityökatto saattaa ylittyä hyvinkin nopeasti. Tämä voi vaikeuttaa oleellisesti palveluiden tuottamista, Pälve huolehtii.

- Myös EU:n lääkeasioissa tapahtuu paljon kaiken aikaa. Nämä kaikki ovat isoja asioita ja vaikuttavat jokaisen lääkärin päivittäisen työn reunaehtoihin, kertoo Pälve.

Asiantuntijanäkemykset ovat kullanarvoisia

CPME tarvitsee työtään varten lääkärien asiantuntemusta. Viime aikoina järjestössä on kerätty näkemyksiä esimerkiksi terveyteen liittyvistä sosiaalisista vaikuttajista, mielenterveydestä sekä aktiiviseen ikääntymiseen ja sukupolvien väliseen solidaarisuuteen liittyvistä aiheista.

EU:n kanssa tehdään yhteistyötä muutenkin kuin asiantuntija-apuna. Parhaillaan ollaan järjestämässä yhteistä rokotuskonferenssia Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskuksen ECDC:n kanssa.

Pälve näkee lääkäreille enemmänkin kysyntää terveyspolitiikan taustavoimana.

- EU:n virkamiehillä on suuri tarve löytää asiantuntijoita esimerkiksi terveysteknologian arviointityöhön. Jos vain meiltä Suomesta sellainen löytyisi, niin vastuuta olisi tiedossa. Usein lääkärien työpäivä täyttyy potilas- ja tutkimustyöstä, joten tämänkaltainen kansallinen järjestötyö jää - kansainvälisestä puhumattakaan. Siksi eri alueilla on asiantuntijavajetta, jota CPME osaltaan pyrkii paikkaamaan.

Suomalainen lääkäri hyötyy joukkovoimasta

Pälve pitää tärkeänä, että suomalaiset lääkärit ovat mukana eurooppalaisessa päätöksenteossa, vaikka panos voi tuntua pieneltä. Olennaista on osallistua oikealla areenalla.

- Päätoimisia lobbareita on Brysselissä erään arvion mukaan 15 000, ja toinen mokoma vierailee siellä säännöllisesti. Merkittävät virkamiehet eivät anna aikaa yhden maan lääkäriedustajalle, mutta edustavan ryhmän edustajalle kyllä.

- Suomen Lääkäriliiton painoarvo CPME:n työssä on monta kertaa kokoamme suurempi. Yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kuulumme vaikutusvallaltamme isojen maiden joukkoon. Lääkäreillä on kyky ja kanavat tulla kuulluksi päätöksenteossa.

Pälveen lisäksi Lääkäriliittoa edustavat CPME:ssä puheenjohtaja Raija Niemelä, varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus ja hallituksen jäsenistä Tinja Lääveri. Muita suomalaisia työskentelee eri työryhmissä, jotka kokoontuvat pääsääntöisesti sähköpostitse. Lääkäriliitto on ollut mukana CPME:n toiminnassa vuodesta 1994.

- Eurooppalaisessa lääkärien yhteistyöelimessä mukana oleminen on ehdottomasti suomalaisten lääkärien edun mukaista. Poliittiset päätökset ovat aina kompromisseja, joten Suomen kanta ei voi jyrätä. Hyvällä valmistelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa lääkärien näkemykseen. Samoin on mahdollista estää meidän järjestelmäämme epäedullisesti vaikuttavien uudistusten läpimeno.