Niin on miltä näyttää. Tätä viisautta voi yksittäinen luottamusmies soveltaa toimiessaan median kanssa. Kannattaa miettiä etukäteen, missä välineissä haluaa esiintyä. Kun haastattelusta on sovittu, siihen pitää valmistautua. Käytännön tilanteessa viestinsä saa perille selkeällä suomen kielellä.

- En muista, milloin olisin viimeksi nähnyt näin poliittisesti latautuneen työmarkkinakierroksen. Toimittajat vetävät jatkuvasti esille viime vaalien aikaiset lupaukset, ja pelissä ovat muutenkin suuret tunteet, viestintäkouluttaja

Matti Karhu

sanoo.

Suomen Lääkäriliiton luottamusmiehille viestintäkoulutusta elokuun lopussa pitänyt Karhu näkee ammattiyhdistys- ja työmarkkinatoiminnan alueena, jolla tiedotusvälineiden rooli on muutoinkin merkittävä.

- Edunvalvonta tapahtuu suurelta osin julkisuuden kautta. Neuvotteluprosessit ovat vain jäävuoren huippu. Vähintään yhtä merkittävää on jokapäiväinen aihepiiriin liittyvä jutunteko. Toimittajat ovat erittäin kiinnostuneita esimerkiksi työolosuhteista, Karhu sanoo.

Media pirstaloituu, tiedonvälitys nopeutuu

Ylellä, sanomalehti Uudessa Suomessa ja Kauppakamari-lehden päätoimittajana työskennellyt Karhu on nähnyt mediakentän pirstaloitumisen. Haastateltavan näkökulmasta yhteistyöstä median kanssa on tullut entistä haastavampaa.

- Meillä oli yhtenäinen mediakulttuuri. Nyt tuntuu, että jokaisella tiedotusvälineellä on oma toimintatapansa ja tulkintansa journalistisesta etiikasta.

Tiedonvälitystä on muuttanut myös sen nopeutuminen. Internetin ja muiden sähköisten medioiden yleistyminen on luonut kulttuurin, jossa tieto on saatava julkisuuteen välittömästi. Tällöin haastateltavilla on aiempaa vähemmän aikaa valmistautua kysymyksiin. Tämä on näkynyt myös meneillään olevan työmarkkinakerroksen uutisoinnissa.

- Kun keskeiset työmarkkinajohtajat viime viikon keskiviikkona saivat Kuntatyönantajalta ensimmäisen neuvotteluehdotuksen, toimittajat odottivat ovensuussa.

Tuire Santamäki-Vuorela

sanoi, ettei pysty kommentoimaan, koska ei ole ehtinyt lukea paperia läpi. Eräs toimittajista sanoi "mene sitten helvetissä lukemaan se".

Oma rooli ja viesti mietittävä

Karhu painottaa, että julkisuuden kanssa työskentelevän pitää miettiä, mikä on oma rooli suhteessa julkisuuteen, ja mikä taas toimittajan tehtävä siinä.

- Media ei ole kenenkään vihollinen, mutta ei myöskään kenenkään ystävä.

Haastattelutilanteessa toimittaja odottaa asiantuntijalta asioiden avaamista. Vaikeistakin kysymyksistä tulisi kyetä kertomaan kansankielellä. Pelkkä termien selittäminen ei riitä, vaan pitää taustoittaa.

- Toimittaja ajattelee kuka-mitä -missä-miksi -kaavalla. Siksi haastateltavalta odotetaan, että hän pystyy taustoittamaan, selittämään mistä jokin asia johtuu, Karhu sanoo.

Vaikka haastatteluun valmistautumiseen ei yleensä saa paljon aikaa, sitä kannattaa pyytää. On hyvä myös kysyä haastattelun teemaa, joka toimittajan tuleekin kertoa etukäteen.

- Jo puolessa tunnissa ehtii koota ajatuksensa, miettiä mitä todennäköisesti kysytään, ja mitä vastaa.

Kannattaa harkita, missä esiintyy

Haastateltavalla on oikeus tarkistaa jutusta omat lausumansa, mikäli se toimitusteknisesti on mahdollista, eli jollei aikataulu sitä estä.

Julkisuuden hallinta on oma lukunsa. Yrityksillä ja järjestöillä on julkisuudenhallintastrategiansa. Karhun mielestä julkisuutta on vaikea aukottomasti hallita mediakentän laajuuden vuoksi.

- Sen sijaan voi toimia asiallisesti ja kunniallisesti. Voi myös harkita, missä medioissa esiintyy. Kaikkiin pyyntöihin ei tarvitse suostua.

Karhu kehottaa miettimään, mitkä mediat ovat itselle tärkeitä, ja missä aiheensa saa läpi.

- Moni haikailee paikkaa Hesarin etusivulla. Sinne pääsee, etenkin jos rötöstelee. Paljon tuloksellisempaa olisi lähestyä esimerkiksi maakunta- ja paikallislehtiä. Ne ovat kiinnostuneita sellaisistakin levikkialueensa asioista, jotka eivät valtakunnallista mediaa liikauta.

Itsensä näkeminen nauhalta on opettavaista

Luottamusmiesten päivän mittaiseen mediakoulutukseen osallistui kahtena päivänä vajaat parikymmentä kiinnostunutta. Pääluottamusmies

Hannu Pertovaara

Tampereen yliopistollisesta sairaalasta oli yksi heistä.

- Siitä oli paljonkin hyötyä, eikä vain mahdolliseen lakkotilanteeseen. Oli erittäin opettavaista nähdä esiintymisensä nauhalta ja joutua sitä kommentoimaan.

Pertovaara on palkittu pakinoitsija, ja ollut työhönsä liittyen muun muassa paikallisradion ja Mediuutisten haastateltavana. Vaikka kosketusta aihepiiriin on, lisäoppi ei ollut pahitteeksi.

- Oli hyvä saada näkökulmaa siihen, millaisia odotuksia toimittajalla haastatteluun liittyy. Lisäksi tuli kullanarvoisia vinkkejä siihen, miten oman viestinsä voi saada läpi niin, että haastattelutilanne säilyy asiallisena.