Valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti terveyskeskuslääkäri Eeva Ketolan esittämän ponnen, jonka mukaan väestövastuusopimuksen korotukset tulee painottaa palkan perusosaan ja väestöosaan.

- Aloitteeseen on useita syitä. NLY:n tekemän selvityksen mukaan kuormittuneisuus erityisesti väestövastuulääkäreiden keskuudessa on suurta. Väestöpohjia pitää saada pienemmäksi, jotta vastaanottokäyntien ja toimenpiteiden määrä saataisiin hallintaan. Nämä työsuojelun kannalta välttämättömät muutokset johtavat kuitenkin ansiotason alenemiseen, ellei perusosaa ja väestöosaa nosteta.

Väestöosan korotus on sikälikin perusteltua, että kyse on lääkäriä kaikkein eniten kuormittavasta, palveluja paljon käyttävästä potilasryhmästä. Tärkeänä pontimena palkan kiinteiden osien nostolle on myös huoli lääkärien sairaus- ja muiden lomien aikaisista ansioista, jotka määräytyvät perus- ja väestöosan mukaan. Nykyisellään pitkäaikainen sairaus- tai vanhempainloma alentaa reilusti väestövastuulääkärin toimeentuloa.

Seuraavaa sopimusta koskevissa neuvotteluissa Kunnallinen työmarkkinalaitos on ilmaissut haluavansa karsia terveyskeskuslääkärien toimenpideluetteloa siten, että palkkiot maksettaisiin vain vaativimmista toimenpiteistä. Ketolan mielestä tämä on täysin väärä linja.

-Toimenpideluetteloa pitäisi mieluummin laajentaa siten, että mukaan saataisiin nykyistä enemmän preventiivisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi elintapainterventiot tai oppimishäiriöisten lasten ongelmien selvittely vaativat lääkäriltä paljon työtä ja aikaa, mutta tavallisen sairausvastaanoton pitäminen on palkkauksellisesti monin verroin tuottoisampaa. Palkkausjärjestelmän pitäisi kannustaa lääkäreitä ennaltaehkäisevään työhön jo kansanterveyden kannalta, huomauttaa Ketola.

-Väestövastuusopimus painottuu nykyisellään liikaa vastaanottotoimintaan, minkä takia esimerkiksi neuvolatyö ei ole lääkärille tuottavaa työtä. Neuvolatoiminnan ja muiden lakisääteisten velvoitteiden huomioon ottaminen palkkauksessa vaikuttaisi myönteisesti myös niiden arvostukseen ja työn laatuun.

Väestövastuulääkäreille ei ole määrätty työaikaa, mutta Ketola katsoo, että työsuojelusyistä heillekin pitäisi saada työaikakatto. Lääkäreillä tulisi olla oikeus vaikuttaa niin oman vastuuväestönsä kokoon kuin muihinkin oman työhönsä ja sen kuormittavuuteen liittyviin tekijöihin.

Väestöpohjien pienentäminen ei Ketolan mielestä kaadu ainakaan lääkäripulaan, eikä hän näe todellista pulaa olevankaan.

-Lääkäreitä on, mutta yhä useampi on lähtenyt julkisesta terveydenhuollosta ja siirtynyt yksityissektorille, tutkimus- ja muihin töihin tai osa-aikaeläkkeelle. Kuntatyönantajan olisi syytä katsoa peiliin ja pohtia, miksi näin on käynyt.

Seuraavaa sopimusta koskevissa neuvotteluissa Kunnallinen työmarkkinalaitos on toistaiseksi tarjonnut lähinnä huononnuksia, kuten kokemus-, pätevyys- ja määrävuosikorotuksista ja ttv-lisistä luopumista ja niiden korvaamista harkinnanvaraisilla lisillä.

- Kokemukset työnantajan harkinnanvaraisista lisistä ovat varsinkin suurissa kaupungeissa todella huonot eikä palkkoja saada millään nostetuksi liukuman alarajoilta. Tällaisilla ehdotuksilla kuntatyönantaja haluaa ilmeisesti karkottaa loputkin lääkärit pois julkisesta terveydenhuollosta.