Lehti 3: Liitto toi­mii 3/2020 vsk 75 s. 138 - 140

Ennuste neuvottelukierrokselle: tuulista ja haastavaa

Kunnallinen Lääkäri­sopimus on voimassa 31.3. saakka. Juuri käynnistyneistä neuvotteluista ennakoidaan vaikeita kuntien taloustilanteen ja laajojen muutos­tarpeiden vuoksi. Lääkäriliitto tavoittelee hyvää kokonais­ratkaisua.

Laura Manninen
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Lääkäriliiton neuvottelijat ovat Jukka Vänskä, Heli Hartman-Mattila, Heikki Pärnänen ja Laura Lindholm.

– Jos yhdellä sanalla pitää kuvata käsillä olevaa neuvottelukierrosta, se on haastava. Toinen sopiva sana olisi vaikea. Näin työlästä kierrosta en muista tai tiedä olleen, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Syitä harvinaiseen mutkikkuuteen löytyy useita.

– Kuntien talous on varsin heikoissa kantimissa eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Myös yleinen työmarkkinatilanne, esimerkiksi kiky-sopimuksen aiheuttama jälkipuinti, heittää oman varjonsa, kuvaa Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.

Kunta-alan pääpöydässä ratkotaankin suuria kysymyksiä. Pääsopimus irtisanottiin jo syksyllä, sillä Tehy ja SuPer haluavat oman sote-alan sopimuksen ja huomattavia palkankorotuksia hoitajille.

– Yksityissektorin ensimmäiset sopimukset päättyivät lokakuussa, mutta päänavaus venyi poikkeuksellisesti tammikuulle. Käykö sama kuntapuolella?, pohtii Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

Momentum uudistuksille

Myös Lääkärisopimuksessa neuvoteltavien asioiden kirjo on tällä kertaa poikkeuksellisen laaja.

– Tarvitaan suuria rakenteellisia muutoksia, jotka koskevat työaikamääräyksiä, palkkausta ja mahdollisesti päivystyksestä maksettavia korvauksia. Nyt puhutaan samaan aikaan useasta keskeisestä asiasta, Pärnänen avaa.

Toisaalta neuvoteltavien asioiden laajuus on myös erinomainen paikka vaikuttaa asioihin, joita Lääkäriliitto on pitkään tavoitellut.

– On osittain sattumaa, että moni asia osuu samaan hetkeen. Vaikka se tekee neuvottelemisesta mutkikasta, olen samalla innoissani, toteaa Lääkäriliiton lakimies Heli Hartman-Mattila.

Neuvottelukierros käynnistyi virallisesti tammikuun puolivälissä, mutta osapuolet ovat tavanneet tiivisti koko syksyn. Pohjustavia selvityksiä ja pilotointeja on tehty useamman vuoden ajan.

Yhteisymmärrystä suuremman muutoksen tarpeellisuudelle löytyy.

– Meille tärkeimpiä tavoitteita ovat erikoislääkäreiden palkkakehityksen turvaaminen, työaikaluvun kokonaisuudistus sekä työhyvinvoinnin ja työolojen parannukset, Lindholm luettelee.

Lääkäriliitto haluaa virkaehtosopimuksenkin keinoin kehittää työoloja sellaisiksi, että lääkärit voivat sitoutua kunta-alan työpaikkoihin.

Kaikki on auki kunnes kaikki on sovittu

Tällä kierroksella työaika saattaa nousta jopa palkkausta kiperämmäksi kysymykseksi. Työnantajan toiveissa on säännöllisen työajan levittäminen iltoihin, minkä korvaamisesta neuvotellaan. Ratkaisuaan odottaa myös päivystyksen järjestäminen uuden työaikalain myötä.

– Mikä on enimmäismäärä yhtäjaksoiselle työskentelylle, sallitaanko pitkiä työrupeamia vai ei? Lääkärikunnalla on tähän hyvin erilaisia suhtautumistapoja, Vänskä pohtii.

Työturvallisuus- ja potilasturvallisuusnäkökulmat pakottavat arvioimaan pitkien päivystysrupeamien ja vuorokausilevon suhteita. Lisäksi päivystysmuotoja, niiden aktiivisutta ja korvaustasoja joudutaan pohtimaan.

– Lääkäreiden työskentely on niin erilaista kuin muiden ammattiryhmien, ettei uudessa työaikalaissa ole osattu miettiä kaikkea. Tavoitteenamme on, että saamme säälliset työajat, joiden kanssa pystyy elämään normaalia elämää sen lisäksi että potilaat hoidetaan, Hartman-Mattila toteaa.

Kaikki on yhä auki ja kaikesta keskustellaan.

– Kuten aina, loppuratkaisusta tullee aito kompromissi, jossa kumpikin osapuoli joutuu joustamaan alkuperäisistä tavoitteistaan, Vänskä kuvailee.

Kokonaisratkaisua haetaan katsomalla tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.

– Maailma on muuttunut ja samoin jäsenkuntamme ajatukset. Yritämme viitoittaa tietä tulevaan niin palkkauksessa, työajassa kuin työssäjaksamisessa, Lindholm summaa.

Me neuvottelemme Lääkärisopimuksen

Laura Lindholm

neuvottelujohtaja, lakimies

Mikä on roolisi neuvottelijana?

Yritän pitää pakan kasassa ja nivoa asiat yhteen. Tiivistän ja päätän neuvottelutaktiikan. On tärkeää tietää liikkumavara ja asiat, joissa voi tulla vastaan ja joista ei voi tinkiä piirunkaan vertaa.

Kauanko olet ollut mukana neuvottelemassa?

Olen ollut kuvioissa vuodesta 2002. Tulin Lääkäriliittoon Kuntatyönantajilta vuonna 2011, eli olen ollut neuvottelemassa Lääkärisopimusta myös työnantajapuolella. Meillä on toki näkemyseroja, mutta ei jatkuvaa erimielisyyttä. Yritämme saada kaikkien kannalta hyvän lopputuloksen.

Miten valmistaudut tiiviiseen neuvottelurupeamaan?

Pidin pitkän joululoman. Kevättalvella neuvottelu on hektistä ja muut asiat pitää jättää syrjään. Niin kauan kuin mahdollista yritän nukkua hyvin ja käydä ulkoilemassa. Muu varautuminen on pohjatyön tekemistä.

Heikki Pärnänen

politiikkatoimialan johtaja, lääkäri

Mikä on roolisi neuvottelijana?

Tuon neuvotteluun lääkärin työn ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän osaamista. Erityisesti valmisteluvaiheessa keskustelu on avointa ja jopa ideoivaa: miten lääkärit kokevat, miten lääkärin työn voisi järjestää tarkoituksenmukaisesti.

Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä?

Päivystyskorvausjärjestelmän uudistamisesta, jonka rakentamisessa olin keskeisessä roolissa. Aiempi malli oli melkoinen sillisalaatti.

Miten rentoudut pitkän neuvottelukierroksen aikana?

Laitan ruokaa joka lauantai. Tykkään erityisesti tehdä erilaisia risottoja, ja kerran olen onnistunut melko hyvin. Ruoanlaitto on kivaa, koska siinä syntyy heti valmista toisin kuin päivätyössäni.

Jukka Vänskä

tutkimuspäällikkö, VTM

Mikä on roolisi neuvottelijana?

Vastaan kustannuslaskennasta, numeroista ja luvuista. Lasken, mitä erilaiset sopimusratkaisut tulisivat maksamaan. Tuon myös tutkimustietoa neuvotteluprosessin eri vaiheisiin. Meidän on esimerkiksi tärkeää tietää, miten lääkärit ajattelevat eri kysymyksistä.

Ovatko neuvottelut muuttuneet urasi aikana?

Neuvotteluprosessi on tullut tietoperusteisemmaksi 15 vuoden aikana. Tutkimus- ja muuhun tietoon pohjautuen Lääkäriliitto pystyykin olemaan aloitteellisempi kuin aikaisemmin. Tuomme aiempaa aktiivisemmin omia ratkaisuehdotuksiamme pöytään.

Sopimusjärjestelmässä iso muutos on ollut siirtyminen keskusjärjestöjen välisistä sopimuksista enemmän liittotasolle.

Mikä on työn parasta antia?

Tiivis yhteistyö neuvottelutiimissämme. Onnistumiset tulevat yhdessä tekemisestä, mistä saan oikeasti mielihyvää. Onnistuminen ei ikinä tapahdu vain yhden ihmisen ansiosta.

Heli Hartman-Mattila

lakimies

Mikä on roolisi neuvottelijana?

Valmistelen juridiset taustat kuntoon. Tehtävänäni ja suurena kiinnostuksen kohteenani on lakien, tässä tapauksessa erityisesti uuden työaikalain, todellisten tarkoitusten selvittäminen muun muassa lainvalmisteluaineistosta ja aiemmasta oikeuskäytännöstä. Kirjoitan Lääkäriliiton tekstiluonnoksia tulevaan Lääkärisopimukseen.

Mikä on vahvuutesi neuvotteluissa?

Ajattelen olevani jonkin verran innovatiivinen. Minulla on tes-osaamista myös aiemmista liittotyöpaikoistani, muun muassa Tehystä sekä puhtaasti yksityissektorilta lentoliikenteestä. Olen nähnyt taustaa muistakin sopimuksista ja sitä kautta mieleen voi tulla toisenlaisia tapoja ratkaista asioita.

Mitä eväitä otat mukaan Kuntatalolle?

Minulla on usein mukanani omena. Sen lisäksi käyn tiheästi kahvilla. "As long as there is coffee in the world, how bad could things be."

Neuvottelu-ABC

Kunnallinen Lääkärisopimus Kunnallisessa Lääkärisopimuksessa on sovittu suurelta osin esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja eläinlääkintätehtävissä työskentelevien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien virka- ja työsuhteen ehdoista. Lääkärisopimuksessa on myös sovittu, miltä osin noudatetaan lisäksi Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).

Lue myös

Kuka neuvottelee? Lääkärisopimuksen osalta neuvotteluja käyvät KT Kuntatyönantajat ja Lääkärikartellin neuvottelijat. Kunkin Lääkärikartellin jäsenjärjestön eli Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton neuvottelijat osallistuvat neuvotteluihin.

Mikä on Lääkärikartelli? Lääkärikartelli on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien yhteinen neuvottelujärjestö, joka hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa. Lääkärikartelli ry perustettiin 1990-luvulla. Lääkärikartelli on Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon jäsen.

Mikä on Juko? Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän. Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä se on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.

Kuka päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä? Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton päätöksentekijät hyväksyvät neuvottelutulokset omalta osaltaan. Lääkärisopimuksen hyväksyy tai hylkää Lääkärikartelli ry:n hallitus. Jukon hallitus vahvistaa päätöksellään myös Lääkärisopimuksen hyväksymisen ja sopimus allekirjoitetaan Jukon nimissä.

Miten Lääkäriliiton toimielimet osallistuvat? Viisi edunvalvontavaliokuntaa tuo alueellista näkemystä neuvottelukysymyksistä päätöksentekoon. Toisinaan näkemykset poikkeavat toisistaan paljon eri alueilla. Valiokuntien puheenjohtajat istuvat edunvalvontajaoksessa, joka valmistelee esityksiä Lääkäriliiton hallitukselle. Hallitus linjaa, mikä on neuvottelijoiden mandaatti. Valmis neuvottelutulos alistetaan yleensä valtuuskunnan käsittelyyn. Tämän jälkeen hallitus hyväksyy tai hylkää neuvottelutuloksen.

Mitä tarkoittaa sopimuksen kustannusvaikutus? Virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten muutosten todellisia kustannuksia työnantajalle. Laadullisia muutoksia voivat olla esimerkiksi työaikaa tai vuosilomaa koskeviin määräyksiin tehtävät muutokset. Niistä ja palkankorotuksista muodostuu kustannusten kokonaisvaikutus.

Mitä eroa on palkankorotuksella ja sen kustannusvaikutuksella?

Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan joko tarkasta palkankorotuksesta tiettyihin palkanosiin tai korotuserän kustannusvaikutuksesta. Lääkäreillä yleiskorotuksen kustannusvaikutus voi olla matalampi kuin itse palkankorotus. Tämä johtuu siitä, että yleiskorotus ei yleensä korota suoriteperusteisia palkanosia, kuten toimenpide- ja käyntipalkkioita.

› Seuraa ajankohtaista neuvottelutilannetta Lääkäriliiton sivulla www.laakariliitto.fi/laakarisopimus.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030