Vielä 20 vuotta sitten ensihoito oli ambulanssimiesten hommaa, ja lääkärit kiinnostuivat potilaasta vasta tämän saavuttua sairaalan porttien sisälle. Näin kärjistäen kuvailee ensihoidon aiempaa asemaa osaston ylilääkäri Tom Silfvast Helsingin yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon klinikalta.

Ensihoidon arvostus on kohonnut erityisesti hoidon tehokkuuden todentavien tieteellisten tutkimusten myötä.

- Vähitellen on alettu ymmärtää, että hätätiloihin erikoistuneen lääkärin ja oikeiden välineiden saamisella nopeasti vakavimmin sairaiden potilaiden luokse on merkitystä. Kaikki sydänpysähdyspotilaat eivät selviä sairaalaan asti, mutta joitakin voidaan pelastaa paikan päällä annetulla hoidolla, Silfvast sanoo.

Ensihoidon historiassa tärkeä merkkipaalu oli Yhdysvalloissa 1960-luvulla nykyiseen muotoonsa kehitetty puhallus-paineluelvytys. Samalla vuosikymmenellä lääkäri kuljetettiin ensimmäisen kerran potilaan luokse Irlannissa.

Suomessa lääkärin antama ensihoito otti ensi askeliaan varsin varhain: Helsingin sydänambulanssi eli nykyinen ensihoitoyksikkö liikkui kaupungissa jo noin 30 vuotta sitten.

Autoilevia lääkäriyksiköitä on tullut useita lisää, ja 12 vuotta sitten käynnistyi Medihelin perustamisesta lääkärikopteritoiminta. Lääkäriä kuljettavia helikoptereita lentää tätä nykyä neljä.

Tekniikassa otettu aimo harppauksia

Entinen ensihoidon käsite on laajentunut kattamaan anestesiologian ja tehohoidon ohella varsinaisen paikan päällä annettavan ensihoidon ja potilaan kivun hoidon.

- Lääkäreillä on ja on ollut keskeinen rooli opettajina ja konsultteina, kun sairaankuljettajista on koulutettu ensihoidon taitajia, Silfvast kertoo.

Tekniikan ja lääkkeiden kehitys ovat osaltaan mullistaneet toimenpidevoittoista ensihoitoa.

- Edistys on ollut hurjaa, kun laitteista on tullut kannettavia ja akku- tai paristokäyttöisiä. Samoin on lääkkeiden laita, sydänveritulpan liuotushoito aloitetaan tänä päivänä jo kotisohvalla.

Langattoman viestinnän ansiota on sekin, että lääkäri voi tilata potilaan sydänfilmin matkapuhelimeensa. Puhelimella lääkäri voi myös selata lääkeoppaasta tarvitsemansa tiedot - vaikkapa keskellä metsää.

Laista puuttuvat hoidon raamit

Silfvastin mukaan ensihoidon hoitoketjut täytyy hioa huippuunsa, jotta ketjun jokainen lenkki hätäkeskuspäivystäjästä ja sairaankuljettajasta sairaalan henkilöstöön pelaisi mahdollisimman hyvin yhteen.

Ensihoidon erityispätevyyden on saanut reilut 50 lääkäriä, joista valtaosa on anestesiologeja. Alan jalansija opetuksessa tukevoitui keväällä, kun Helsingin yliopistoon perustettiin ensimmäiset kaksi ensihoitolääketieteen dosentuuria.

Silfvast haluaisi edelleen tiivistää lääkärien osaamista punomalla ensihoitoa yhteen päivystyslääketieteen kanssa.

- Alat ovat toiminnallisesti lähellä toisiaan, sillä molempien tarkoituksena on arvioida ja turvata potilaan peruselintoiminnot. Tästä syystä tuntuu järkevältä lähentää sairaalan ulkopuolista ja sisäpuolista hoitoa.

Ensihoidon koulutuksen määränpäänä on valmentaa lääkäreitä hoitamaan potilaita oloissa, jotka ovat puutteelliset eivätkä ole muutoinkaan sairaalatilojen tapaan hallittavissa.

- Haluamme kouluttaa lääkäreitä, jotka hallitsevat hätätilan hoidon, oli potilaan tausta mikä tahansa.

Silfvast peräänkuuluttaa lainsäätäjiltä tiukempaa otetta ensihoidon järjestämiseen: Suomessa ei muista maista poiketen määrätä säädöksillä, missä ajassa ja minkä tasoista ensihoitoa potilaan on saatava.