EU:n komissio haluaisi pudottaa erikoisalojen määrän 17:ään nykyisestä 52:sta. Erikoisalaksi kelpaisi jatkossa vain kaikissa EU-maissa edustettu ala.

Käytännössä muutos merkitsisi, että toisesta jäsenmaasta tulevalta erikoislääkäriltä voitaisiin edellyttää lisäopintoja tai -pätevyyksiä ennen toimiluvan myöntämistä.

- Suomalainen kardiologi saattaisi esimerkiksi joutua laajentamaan osaamistaan muille sisätautien aloille ennen kuin saisi luvan työskennellä toisessa maassa, kertoo Lääkäriliiton koulutusjohtaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hannu Halila.

Halila on toiminut lokakuusta 2002 lähtien Euroopan Erikoislääkäriliiton UEMS:n (Union Européenne des Médecins Spécialistes) puheenjohtajana.

Kardiologian lisäksi EU:n luokittelusta jäisivät Suomessa tunnustetuista aloista pois muun muassa työterveyshuolto, lastenpsykiatria, iho- ja sukupuolitaudit, geriatria sekä kliininen kemia ja kliininen mikrobiologia.

EU-parlamentin on tarkoitus äänestää komission ehdotuksesta tammikuun lopulla. Se saattaa kuitenkin lykätä vaikean päätöksen seuraavan parlamentin tehtäväksi.

- UEMS:n kanta on, että määrä pitäisi säilyttää ennallaan, jotta vältettäisiin erikoisalojen jakautuminen kahteen kastiin. Työvoiman vapaa liikkuvuus tarjoaa köyhempienkin jäsenmaiden lääkäreille mahdollisuuden hakea tietotaitoa ulkomailta.

Suomeen vain vähän tulijoita

Unionin laajenemisen vaikutuksia eri maiden lääkäritilanteeseen on Halilan mukaan vaikea arvioida etukäteen. Suomeen tuskin on luvassa suurta ulkomaisten lääkärien ryntäystä.

- Tulijoita on varmaankin lähinnä Virosta, eikä sieltäkään kovin massiivisesti. Erikoinen kielemme tekee sen, että vaikka lääkärinoikeudet täältä saisikin, töitä ei välttämättä heru.

Muualla Euroopassa lääkäreiden liikkuvuuteen liittyy todellisempia uhkia. Lääkärivajeesta kärsivien maiden pelätään alkavan ostaa nuoria, koulutettuja ja kielitaitoisia ammattilaisia taloudellisesti heikommista maista. UEMS:n kontolle jääkin Halilan mukaan jäsentensä valistaminen eettisistä pelisäännöistä.

Koulutus saatava riittävälle tasolle

Kymmenen uuden maan liittyminen EU:hun luo omat haasteensa myös erikoislääkäreiden koulutukselle. Koulutuksen taso on tulevissa jäsenmaissa varsin kirjava: esimerkiksi Kyproksen ja Maltan lääkärit ovat yhtä päteviä kuin virkaveljensä nykyisissä EU-maissa, kun taas Puolassa lääkärikoulutuksessa on yhä parantamisen varaa.

- Jäsenyyden myötä uudet maat sitoutuvat antamaan tietyt minimikriteerit täyttävää lääkärikoulutusta. UEMS:n tehtävänä on huolehtia koulutuksen tason riittävyydestä käytännössä.

Useimpien tulevien EU-maiden lääkäriliitot kuuluvat jo nyt UEMS:ään liitännäisjäseninä, jotta varsinainen mukaantulo sujuisi aikanaan mahdollisimman kivuttomasti. Liittojen kautta UEMS:ssä on jäsenenä yli miljoona eurooppalaista erikoislääkäriä.