Erikoislääkärikoulutus uudistuu – miksi ja miten?
Lääkärifoorumissa pohdittiin erikoislääkärikoulutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita.
Johanna Rellman totesi, että erikoislääkärikoulutusta pitäisi lähivuosina lisätä. Hän oli huolissaan siitä, miten saadaan riittävästi kouluttajia erikoistuville. Uusia kannusteita tarvittaisiin.
Lääkäriliiton järjestyksessään toinen Lääkärifoorumi kokosi yhteen erikoislääkärikoulutuksen keskeisiä sidosryhmiä ja kehittäjiä kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Näitä ovat mm. uudenlaisen valintamenettelyn valmistelu ja tiedekuntien valtakunnallinen kehittämisyhteistyö.
Valintamenettelyä kehittävät lääketieteellistä opetusta tarjoavat yliopistot ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä yhteistyössä. Tiedekuntien yhdessä palkkaama koulutussuunnittelija Kristiina Tolvanen ja koulutusasiantuntija Johanna Rellman valmistelevat valtakunnallista uudistusta.
Yhtenäiset valintaperusteet erikoislääkärikoulutukseen
– Kandien mielestä nykyisistä epämääräisistä valinnoista pitää päästä läpinäkyvään ja oikeudenmukaiseen käytäntöön. Soveltuvuuden ja motivaation pitää olla tärkeimmät valintakriteerit. Kandit toivovat myös, ettei erikoisalavalintaa pidä joutua tekemään heti peruskoulutuksen jälkeen, vaan pitää olla mahdollisuus kokeilla eri aloja ja saada työkokemusta sitä ennen, kertoi Rellman.
Rellman on vuonna 2016 tehnyt selvityksen erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeesta vuoteen 2030. Hänen mukaansa erikoislääkärikoulutuksen uudistuksella on kaksi tavoitetta: koulutuksen laadun parantaminen ja koulutusmäärien ohjaaminen.
– Erikoislääkärien koulutustarve vuoteen 2030 mennessä on noin 600 erikoislääkäriä / vuosi. Erikoislääkäreitä tarvittaisiin lisää erityisesti fysiatriassa, keuhkosairauksissa, psykiatrian aloilla, laboratoriotutkimuksen aloilla ja yleislääketieteessä. Koulutusta tulisi puolestaan vähentää ortopediassa, plastiikkakirurgiassa ja silmätaudeilla.
– Kaikille yliopistoille pitäisi saada yhtenäiset valintaperusteet. Siksi yliopistot suunnittelevatkin tätä yhdessä.
Ehdotus valintamenettelystä valmistuu elokuussa
Kristiina Tolvanen kertoi, että erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn valmistelu lähti aktiivisesti käyntiin marraskuussa 2017. Ensimmäinen ehdotus uudesta menettelystä annettiin maaliskuussa, ja se on parhaillaan kommentointikierroksella.
– Suunnittelun pohjana on ajatus, että haku erikoislääkärikoulutukseen tapahtuisi maksimissaan kaksi kertaa vuodessa. Hakija voisi valita useita hakukohteita, mutta hänen pitäisi asettaa ne ensisijaisuusjärjestykseen.
– Kesäkuussa on kokous, jossa käsitellään ehdotusta koskevat kommentit. Elokuussa on tarkoitus viimeistellä lopullinen ehdotus, ja luovuttaa se dekaaneille ja koordinaatiojaostolle.
Ylilääkäri Katri Makkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä toi terveiset koordinaatiojaostolta, joka on laatinut erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman. Koordinaatiojaostossa on edustajia STM:stä, Valvirasta, yliopistoista, palvelujärjestelmästä ja ammattijärjestöistä mukaan lukien Lääkäriliitto.
– Tavoitteena on laadukas erikoistumiskoulutus, joka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin väestön, kouluttautujien ja kouluttajien tarpeet huomioiden, ja tukee samalla palvelujärjestelmän kehitystä.
– Uuden valintamenettelyn valmistelu on yliopistojen vastuulla. Tavoitteena on, että avoin ja tasapuolinen valintamenettely on käytössä vuosina 2019-2020.
Sote-järjestämislakiehdotuksessa kaikilla sote-palveluja tuottavilla yksiköillä on lähtökohtaisesti velvoite osallistua koulutukseen. Yliopistot tekevät edelleen koulutuspaikkasopimukset.
Yliopistojen ja palvelujärjestelmän välistä yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä lisätään. Koulutuksen toteutumisen ajantasaiseksi seuraamiseksi luodaan sähköinen seurantajärjestelmä ja lokikirja.
Lääkärifoorumi järjestettiin 24.5.2018. Tilaisuuden esitysaineistot ovat liiton verkkosivuilla osoitteessa www.laakariliitto.fi/liitto/laakarifoorumi
