Erikoislääkäripula poistunut. Alaosastojen arviot lähivuosien koulutustarpeesta
Olemassa olevat erikoislääkärinvirat alkavat kaikkialla Suomessa olla pätevien viranhaltijain hoidossa eikä uusia virkoja perustettane lähitulevaisuudessa. Lääkäriliiton koulutusvaliokunta ja työvoimapoliittinen valiokunta toimeenpanivat maaliskuussa 1993 erikoisalojen edustajille kyselyn, jossa pyydettiin arviota alan koulutustarpeista vuoteen 2010 mennessä. Kysely lähetettiin erikoisalaa edustavalle liiton alaosastolle tai jollei tällaista ollut, kyseiselle erikoislääkäriyhdistykselle. Vastausten yhteenveto valmistui viime vuoden lopussa.
Vastaajien näkemykset olivat merkittävästi pessimistisemmät kuin kahta vuotta aiemmin, keväällä 1991 tehdyssä kyselyssä. Tällöin useimmat erikoisalat pitivät tarpeellisena koulutuskapasiteetin ja työvoiman lisäämistä.
Koulutettavien määrää tulee vastausten mukaan lisätä lähinnä työteveyshuollon, lastenpsykiatrian, geriatrian sekä yleislääketieteen erikoisaloilla. Viimeksi mainitulla olisi tulossa lisätarvetta vain, mikäli Yleislääketieteen alaosaston ehdottama tiukennus perusterveydenhuollon lääkäreiden pätevyysvaatimuksiin toteutuisi.
Yleislääketieteeseen erikoistuneita oli vuoden 1993 alussa noin 1 400. Alaosaston mukaan jokaisella perusterveydenhuollossa vakituisesti työskentelevällä lääkärillä tulisi olla yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys, jolloin tarve olisi 2 000-2 500 yleislääketieteen erikoislääkäriä. Nykyisellä runsaan sadan spesialistin nettotuotoksella määrä tulee täyteen vasta vuoden 2010 jälkeen.
Nykytilanteessa uusien yleislääketieteen erikoislääkärien on kuitenkin vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä. Myös erikoistumisvirkoja on tarpeeseen nähden vähän; sairaalapalvelun suorittaminen tuottaa vaikeuksia.
Nykyistä enemmän opettajavoimia ja koulutusvirkoja katsotaan tarvittavan myös työterveyshuollon erikoisalalle. Nykyisellä koulutustuotoksella on tämän vuosikymmenen lopulla odotettavissa pulaa alan spesialisteista, arvioi Suomen Työterveyslääkärit -alaosasto.
Lastenpsykiatreja tarvitaan nykyistä enemmän, ja alan koulutusvirkoja tulisi lisätä nykyisestään. Tämän erikoisalan koulutuksesta olisi Suomen Psykiatrit ja Lastenpsykiatrit -alaosaston mukaan hyötyä myös muille spesialisteille.
Geriatreja toimi keväällä 1993 terveydenhuollossa 25 ja erikoistumassa oli 29. Alan palvelutarve tulee Suomen Geriatrit -alaosaston mukaan kuitenkin kasvamaan, eikä nykyisellä koulutuskapasiteetilla päästä lähellekään yhdistyksen mukaan vuonna 2010 tarvittavaa 150 geriatrian erikoislääkärin määrää. Osa tarpeesta tulee tyydyttää sisätautilääkärien suppealla geriatrian erikoiskoulutuksella.
Jonkin verran lisätilaa uusille erikoislääkäreille arvioitiin lähivuosikymmenenä olevan iho- ja sukupuolitautien, keuhkosairauksien, kliinisen farmakologian, leukakirurgian ja patologian erikoisaloilla. Muista useilla on odotettavissa tai jo nyt olemassa ylituotantoa.
Kyselyä on osaltaan käytetty keskustelun pohjana Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:ssa, jonka erikoislääkäritarvetta käsittelevä mietintö valmistui tammikuussa.
Kyselyn yhteenvetoa Erikoislääkärien koulutustarvearvio vuoteen 2010 voi tilata Lääkäriliiton asiakaspalvelusta.
