Vielä 50 vuotta sitten koululääkäri hoiti suurimman osan ajastaan tarttuvista taudeista, aliravitsemuksesta tai huonosta hygieniasta kärsiviä oppilaita. Nyt koululaisia vaivaavat mielenterveyden häiriöt, allergiat ja päihdeongelmat. Neuvoloissa lääkärit kohtaavat yhä enemmän vanhemmuutensa hukanneita äitejä ja isiä. Toisaalta lapsia ja nuoria pystytään hoitamaan paremmin kuin koskaan aiemmin koululääketieteen historiassa. Lastenneuvola- ja koululääketieteen erityispätevyys valmentaa lääkäreitä lasten ja nuorten terveydenhuollon jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on kasvattaa moniottelijoita: lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet lasten ja nuorten terveydenhuoltoon kokonaisvaltaisesti.

Koulutusta ovat kehittäneet yhdessä yleislääkärit, lastenlääkärit, lastenneurologit ja lastenpsykiatrit.

- Perusterveydenhuollossa on jo niin monta osa-aluetta, ettei kukaan pysty hallitsemaan kaikkea, mutta koulutus antaa lääkärille työkaluja, kertoo Lapuan terveyskeskuksen lääkäri Juhani Laakso.

Lastenneuvola- ja koululääketieteen erityispätevyyden on saanut 27 lääkäriä sen jälkeen, kun ohjelma kaksi vuotta sitten perustettiin. Koulutukselle on Laakson mukaan ollut selkeä tilaus.

- Neuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöhön ei ole opinnoissa mahdollista suuntautua erikseen, vaikka neljännes väestöstämme on lapsia ja nuoria. Heidän parissaan työskentelee suuri joukko lääkäreitä.

Lapsia ja nuoria hoitavat lääkärit toimivat kiinteässä yhteistyössä vanhempien, psykologien, terveydenhoitajien, puheterapeuttien, kuraattorien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa. Lääkäri on yleensä myös koulun tai neuvolan linkki erikoissairaanhoitoon. Näistä syistä koulutuksessa panostetaan tiimityötaitoihin.

Lapset perineet aikuisten sairaudet

Tämän päivän lapset ja nuoret kärsivät yhtä lailla fyysisistä sairauksista kuin aiemmatkin ikäpolvet. Kouluruokailun, oppilashuollon ja hyvinvoinnin kasvun ansiosta ongelmia eivät kuitenkaan enää aiheuta infektiot, ravinnon puute tai huono hygienia.

Lapsilla on tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, allergiaa, suolistosairauksia sekä perinteisiä pitkäaikaissairauksia kuten epilepsiaa, diabetesta ja reumaa. Viime vuosina ovat yleistyneet lasten ja kouluikäisten mielenterveyden häiriöt, masennus, käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet ja päihteiden käyttö. Myös syömishäiriöt ovat tavallisia.

- Lapset ja nuoret ovat ikään kuin perineet aikuisten sairauksia, kun puberteetti on varhaistunut ja itsenäistymisikä myöhentynyt, Laakso sanoo.

Seurustelu ja seksi ovat kouluterveydenhuollossa aina ajankohtaisia aiheita. Nuorten seksuaaliterveyden kehitys kulki pitkään myönteiseen suuntaan, mutta viime vuosina teiniraskauksien, sukupuolitautien ja raskaudenkeskeytysten määrät ovat jälleen kääntyneet nousuun.

Median mullistukset heijastuvat kouluihin

Mediakentän ja viestinnän nopeat muutokset heijastuvat myös lasten ja nuorten terveydenhuoltoon.

- Nuoret ovat taitavia tietokoneiden kanssa, mutta tietoverkkojen tarjonta on varsin kontrolloimatonta. Osa nuorista saattaa itsensä vaaraan hakiessaan varomattomasti kontakteja eri kanavilta.

Runsas internetin käyttö saattaa näkyä yleistyvinä riippuvuuksina ja kommunikaatiovaikeuksina.

- Yläasteikäiset voivat roikkua verkossa yökaudet, mikä aiheuttaa jatkuvaa väsymystä, keskittymisvaikeuksia, hermostuneisuutta ja oppimiskyvyn heikkenemistä. Kodeissakin ehkä välit kärjistyvät, jos muu perhe haluaisi rauhoittua aikaisemmin yöunille.

Neuvolat paikkaavat tukiverkon aukkoja

Neuvoloissa lääkärin työn painopiste on Laakson mukaan yhä lapsen kehityksen seurannassa. Entistä enemmän tarvitaan kuitenkin vanhemmuuden tukemista, sillä nuorilla äideillä ja isillä ei välttämättä ole enää sukupolvien ketjua apunaan.

Joka kymmenenneltä neuvolaikäiseltä puuttuvat riittävät kasvun ja kehityksen eväät: vanhemmilla on päihdeongelmia, mielenterveyden häiriöitä tai koti on turvaton perheen hajoamisen tai väkivallan vuoksi. Lääkärit törmäävät jatkuvasti lapsen sosiaalisen ja älyllisen kehityksen puutteisiin ja muihin oppimishäiriöitä ennakoiviin ongelmiin.

- Vaikeuksiin kannattaa puuttua varhain, koska lapsella on kapasiteettia korjata ongelmia kuntoutuksen avulla, Laakso huomauttaa.

Valtaosa nuorista voi erittäin hyvin

Laakson mukaansa julkisessa keskustelussa unohtuu usein, että 70 prosenttia lapsista ja nuorista on kaikin tavoin erinomaisen hyvinvoivia.

Moniin pitkäaikaissairauksiinkin on nykyisin olemassa hoito, jonka avulla lapset pysyvät vähäoireisina tai oireettomina ja säilyttävät toimintakykynsä.

- Materiaalinen hyvinvointi tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Nykynuoret ovatkin jo varhaisella iällä paljon taitavampia kuin vanhempansa niin opiskelussa, taiteessa kuin liikunnassakin.