Esteettiset plastiikkakirurgit haluavat alansa koulutuksen Suomeen
Kymmenen vuoden odotus palkittiin, kun Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry perustettiin huhtikuussa.
Yhdistykseen liittyi heti yli 20 jäsentä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että mukana ovat kaikki esteettisestä plastiikkakirurgiasta elantonsa Suomessa saavat lääkärit.
- Päämääränä oli saada heti kaikki mukaan, jotta voimme keskustella ja viedä asioita demokraattisesti eteenpäin. Aiomme kokoontua säännöllisesti, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja
Antti Koski
.Yhdistyksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on jakaa asiallista informaatiota esteettisestä plastiikkakirurgiasta.
- Luotettavan tiedon lisääminen on kaiken a ja o. Kuluttajan asema on saatava vahvemmaksi siten, että he tietävät tarkkaan mitä tekevät tullessaan esteettisen kirurgian toimenpiteeseen. Meillä on suunnitelmissa nettisivusto, jolla olisi asiallista informaatiota asiasta. Tällä hetkellä netissä on aivan liian paljon väärää tietoa ja suoranaista puppua, jatkaa yhdistyksen hallituksen jäsen
Asko Salmi
.Esteettisten kirurgien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosina.
- Jo vuonna 2000 mietimme oman yhdistyksen perustamista, mutta ajatus ei silloin saanut tarpeeksi tuulta siipien alle. Silloin jäseniä olisi ollut kymmenkunta. Nyt lääkäreiden määrä on noussut, samoin palveluja tarjoavien yritysten määrä. Uusien toimijoiden myötä tulee myös ongelmia, koska kaikilla toimijoilla ei ole alasta kokemusta ja näkemystä, puhumattakaan asianmukaisesta koulutuksesta.
Kuluttajat pallo hukassa
- Monet kuluttajat ja potilaat ovat pallo hukassa esteettisen plastiikkakirurgian kanssa, sillä heidän on vaikea erottaa, kuka on alan ammattilainen ja kuka on vain rahastamassa, sanoo Salmi.
- Tähän samaan ilmiöön kuuluu myös 'medical tourism', eli ihmiset matkustavat ties minne hoidattamaan itseään eikä heillä ole harmainta aavistustakaan kuka heidät leikkaa. Se on aivan kammottavaa tällainen hoitoketju: yksi tekee alkututkimuksen, toinen leikkaa ja kolmas tarkistaa lopputuloksen. Se on aivan sietämätön systeemi eikä missään nimessä hyvää hoitoa.
- Varsinkin USA:ssa tämä on iso ongelma, mutta myös Suomessa ensimmäiset merkit tällaisesta ovat näköpiirissä. Epäammattimaiseen toimintaan on vaikea puuttua silloin, kun se on Valviran valvonnan ulkopuolella. Yritystä ei ole välttämättä edes rekisteröity Suomeen. Ainoastaan kuluttajansuojalain avulla huonoon hoitoon voidaan puuttua. Ainakin mainoksien mukaan on ihmisiä, jotka tituleeraavat itseään esteettisiksi kirurgeiksi ilman pätevyyttä. Olisi kiva tietää, mistä he ovat koulutuksensa saaneet, Koski ihmettelee.
Tilanteeseen on tulossa helpotusta, sillä Euroopassa on alkanut prosessi, jonka avulla sertifioidaan plastiikkakirurgiset yritykset ja toimijat. Myös Suomi on mukana hankkeessa.
- Huhtikuussa Brysselissä oli asian tiimoilta ensimmäinen kokous. Kun on sertifioitu paikka, ihmiset tietävät, että siellä on hyvät laitteet, välineet ja lääkärit, joilla on alan koulutus.
Koulutusta halutaan lisää
Yhdistyksen toinen päämäärä on saada enemmän esteettisen plastiikkakirurgian koulutusta Suomeen. Koski ja Salmi pitävät suurena puutteena sitä, ettei yliopistosairaaloissa saa minkäänlaista esteettisen kirurgian koulutusta. Tämä on ongelmana kaikissa Pohjoismaissa.
- Plastiikkakirurgiksi kouluttautumisen jälkeen täytyy hakeutua yksityissektorille ja kouluttaa itse itsensä. Esteettinen plastiikkakirurgia on niin oma alansa verrattuna lääkiksessä opetettavaan rekostruktiiviseen plastiikkakirurgiaan, joka antaa toki perustiedot ja -taidot, mutta ulkomailla täytyy hankkia laajempi koulutus. Itse työskentelin aikoinaan puolitoista vuotta USA:ssa Pittsburghin yliopistossa, jossa on esteettisen plastiikkakirurgian yksikkö. Siellä ne, jotka saivat rekonstruktiivisen kirurgin koulutuksen, oppivat samalla myös esteettistä kirurgiaa. Harmi, ettei Suomessa ole tällaista systeemiä, Salmi sanoo.
- Kaikki suomalaiset esteettiset plastiikkakirurgit ovat käyneet ulkomailla saamassa oppinsa. Suomessa alaa on voinut oppia vanhempien kollegoiden kautta, kertoo Koski.
Yhdistyksen tavoitteena on, että esteettisen kirurgian taso pysyy Suomessa korkeana. Yhdistyksen säännöissä todetaan, että jäsenen pitää sitoutua kouluttamaan itseään ulkomailla vähintään viisi päivää kahden vuoden aikana.
- Meidän sairaalaan ovat nuoret, aktiiviset plastiikkakirurgian koulutuksessa olevat soittaneet ja kysyneet, voivatko he tulla katsomaan leikkauksia. Ja aina saa tulla, toteaa Salmi.
- Tampereella on aloitettu yhteistyö yhden yksityisklinikan ja TAYS:n plastiikkakirurgian klinikan kanssa. Plastiikkakirurgit ovat välillä leikkauksissa mukana, jotta he näkevät esteettistä kirurgiaa. Se on koettu tarpeelliseksi, Koski iloitsee.
Veitsi on voimakas ase
Yleinen mielenkiinto esteettistä kirurgiaa kohtaan on lisääntynyt selkeästi. Myös toimenpiteiden määrä on kasvanut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
- Esteettinen kirurgia ei ole enää tabu, josta ei kehdata keskustella, toteaa Koski.
- Kymmenen vuotta sitten mentiin pipo silmillä plastiikkakirurgille takaovesta, ettei kukaan vaan näe. Nyt asenne on muuttunut ihan täysin, Salmi selittää.
Silti Koski ja Salmi toteavat yhdestä suusta, että muiden lääkäreiden silmissä esteettisten plastiikkakirurgeiden maineen parantamisessa on vielä paljon tekemistä.
- En välitä arvostelusta. Esimerkiksi sairaalassa, jossa työskentelen, tehdään paljon tutkimustyötä. Katson, että tekemällä ja julkaisemalla tasokasta tieteellistä tutkimusta, pystymme nostamaan alan arvostusta ja tasoa kansalaisten ja kollegojen silmissä. Ensimmäinen suomalainen, esteettistä plastiikkakirurgiaa sivuava väitöskirja on myös parhaillaan tekeillä, Salmi sanoo.
Vaikka liikkeellä on paljon väärää tietoa esteettisestä kirurgiasta, on Koski sitä mieltä, että myös valistuneita asiakkaita riittää.
- Monilla asiakkailla on selkeä käsitys siitä, mitä he haluavat. Esteettisessä plastiikkakirurgiassa potilas on hyvin pitkälle mukana päätöksentekoprosessissa ja häntä täytyy kuunnella. Esteettisen plastiikkakirurgin täytyykin selittää tarkkaan etukäteen, mitä toimenpiteellä on mahdollista saavuttaa.
- Viikottain asiakkaat kysyvät minulta, kannattaako hänelle tehdä jokin tietty toimenpide, ja välillä joudun vastamaan, että mielestäni ei kannata, Salmi valottaa tilannetta.
- Esteettisen plastiikkakirurgin ammattietiikka pitää olla sellainen, että hän pystyy sanomaan mahdolliselle asiakkaalleen myös ei. Muuten leikkaa liikaa. Jos asiakkaan käsitys lopputuloksesta ei ole realistinen, hän ei ole tyytyväinen lopputulokseen. Ja silloin saa varmasti palautetta, miettii Koski.
- Veitsi on niin voimakas ase, että sen täytyy olla aina arsenaalissa viimeisenä. Kun veitsi on viiltänyt, sitä ei saa tekemättömäksi, Salmi muistuttaa.
Esteettisen plastiikkakirurgin ammattietiikka pitää olla sellainen, että hän pystyy sanomaan mahdolliselle asiakkaalleen myös ei.