Haipro on terveydenhuollon haittatapahtumien raportointiin tarkoitettu uusi ohjelmisto, jota käyttää jo 40 terveydenhuollon yksikköä. Virheistä ja läheltä piti -tilanteista ilmoittamalla työprosesseja voidaan kehittää.

Jos mokaa, ei kannata kertoa. Saa hävetä, ja kaveritkin saavat. Asenne on arkea suomalaisessa työelämässä. Terveydenhuollossa sen kustannukset ovat satoja miljoonia euroja vuodessa.

Tilannetta korjataan potilasturvallisuustyöllä. Yhtenä osana sitä kehitetään työkaluja, joiden avulla työssä tapahtuneista virheistä ja läheltä piti -tilanteista voidaan raportoida, tapahtunutta käsitellä ja toimintaa kehittää niin, ettei vastaava toistuisi.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT), Lääkelaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön runsaat kaksi vuotta kestäneen yhteistyön tuloksena syntynyt Haipro-raportointijärjestelmä on tällainen työkalu. Ohjelmiston kehitystyön toinen vaihe päättyi helmikuun lopussa.

Haipro on käytössä 40 terveydenhuollon yksikössä, ja siihen on keväästä 2006 lähtien tehty noin 7 700 ilmoitusta.

Näkökulma on systeemissä ja työprosesseissa, ei yksilöissä.

- Etsitään syitä, ei syyllisiä, professori

Pertti Mustajoki

tiivistää.

Helppokäyttöinen ja anonyymi

Mustajoki tunnetaan suomalaisen potilasturvallisuustyön matkasaarnaajana. Hänen aikanaan Peijaksen sairaalassa toteutettu Viisas oppii virheistä -projekti oli yksi Haipron kehitystyön kimmokkeista. Peijas kuului myös Haipron pilottiorganisaatioihin.

- Potilaiden hoidossa tapahtuu virheitä, joista osa vahingoittaa potilasta. Tämä sotii lääkärin perustehtävää, ihmisten auttamista vastaan niin pahoin, että on luonnollista, että asialle halutaan tehdä jotain.

- Työnkulussa on usein kohtia, joissa moni pätevä ammattihenkilö tekee samankaltaisen virheen.

Haipro on helppokäyttöinen. Lomakkeiden täyttämiseen voi laskea menevän lääkärin työaikaa 10 minuuttia kuussa.

- Ilmoitukset tehdään anonyymisti. Hyvän työkulttuurin merkki on, jos joku tekee omasta toiminnastaan ilmoituksen tunnistettavasti.

- Tärkeää on, että ilmoitukset käsitellään systemaattisesti. Meillä sen teki kullakin osastolla hoitaja-lääkäripari. He harkitsivat, voiko asialle tehdä mitään. Jos voi, pohdittiin, katsotaanko, kertyykö vastaavia tapauksia enemmänkin, vai reagoidaanko heti. Useimmiten se merkitsi asian puheeksi ottamista osastokokouksessa.

Yli puolet haittatapahtumista koski lääkkeitä.

- Henkilökunnalle oli järkytys, että tämänkaltaisia virheitä sattui niin paljon. Muutimme toimintatapoja, jotka näyttivät altistavan niille.

Peijaksessa esimerkiksi yhdenmukaistettiin suonensisäisten lääkityksen ohjeet, jotka vaihtelivat osastolta toiselle. Myös lääkejakelun käytäntöjä tarkistettiin.

- Joillakin osastoilla hoitajat annostelivat iltapäivällä valmiiksi illalla jaettavat lääkkeet. Todettiin, että järjestelmä kuormitti liiaksi muistia: lääkkeiden anto unohtui tai viivästyi liian usein.

Haittatapahtumia analysoitaessa sanottiin usein "tällaista on tapahtunut ennenkin".

- On tyypillistä, että asioita puidaan kahvipöydässä. Ongelmana on, että käsittely jää siihen.

Koulutus osa käyttöönottoa

Kymenlaakson sairaanhoitopiirillä on suomalaisittain pitkä historia potilasturvallisuustyössä. Sairaanhoitopiiri lähti vuonna 2003 mukaan Stakesin riskien hallinta -hankkeeseen, ja valitsi toiseksi keskeiseksi tavoitteekseen potilasturvallisuuden kehittämisen.

Haipron käyttö alkoi Kymenlaaksossa kokeiluluontoisesti kesäkuun alusta, ja kaikissa yksiköissä lokakuussa. Innostus ja siten myös tehtävien ilmoitusten määrä vaihtelee yksiköittäin. Aktiivisimpia ovat olleet psykiatria, keskus- ja aluesairaaloiden ensiavut, keskussairaalan teho-osasto, muutamat vuodeosastot ja sairaanhoidon palvelut.

- Siellä, missä raportointijärjestelmää käytetään paljon, kokemukset ovat myönteisiä. Toisissa yksiköissä potilasturvallisuuskulttuuri ei ole vielä samalla tasolla, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin johtajalääkäri

Ermo Haavisto

sanoo.

Haipron käyttöönottoa edelsi osastokokouksissa ja lääkäritapaamisissa annettu koulutus, josta osa koski potilasturvallisuusajattelua, osa ohjelman teknistä käyttöä. Lähiesimiehille, osastonhoitajille ja osastojen ylilääkäreille, pidettiin oma koulutuspäivänsä, joka antoi eväitä potilasturvallisuuskulttuurin rakentamiseen.

- Panostimme koulutukseen, vaikka meillä on jo vuosia kiinnitetty potilasturvallisuuteen erityistä huomiota.

Jos Haipro otetaan käyttöön organisaatiossa, jossa potilasturvallisuustyötä ei ole tehty, pitää aloittaa työkulttuurista.

- On kerrottava, millaisia mahdollisuuksia potilasturvallisuustyö antaa toiminnan kehittämiseen.

Kun muutos on käynnistetty, kannattaa ottaa pian käyttöön työkalu, joka sen käytännössä mahdollistaa.

- Kun Haiproa käytetään, huomataan, että asioihin voidaan vaikuttaa. Silloin innostus kasvaa.

Hyvä toimintatapa voidaan monistaa

Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Haiproon on kertynyt 448 ilmoitusta, joista viime vuonna tehtyjä on 254 ja tämänvuotisia 194. Ilmoituksista 85 koskee henkilökuntaan kohdistuvia väkivaltatilanteita.

Jos väkivaltatilanteita ei oteta huomioon, haittatapahtumia ja läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin 363, ja ilmoituksista 54 prosenttia liittyy lääkehoitoon. Noin 19 prosenttia koski tiedonkulkua tai tiedonhallintaa ja noin 8 prosenttia tapaturmia.

Toimintaa kehitettäessä haittatapahtumien määrää, laatua ja tehtyjä toimenpiteitä voidaan tarkastella joko osaston, sairaalan tai sairaanhoitopiirin tasolla. Haavisto on potilasturvallisuusvastaava, mutta sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö vastaa järjestelmän käytännön toimivuudesta.

- Haipron suurin etu on, että yksikön kehittämä hyvä toimintapa voidaan ottaa käyttöön organisaation muissa osissa, ja miksei muissakin organisaatioissa. Toivon, että valtakunnallista tietokantaa hyödynnetään niin, että hyvät käytännöt saadaan tehokkaaseen kiertoon.

- Toivomme, että myös sairaanhoitopiirin alueella olevat terveyskeskukset innostuisivat käyttämään Haiproa. Tällöin saisimme tietoa niistä haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista, joita sattuu potilaan siirtyessä terveyskeskuksesta sairaalaan ja päinvastoin. Erityisesti potilaan hoidon kannalta oleellisen tiedon siirtämisessä on ollut ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet vaaratilanteita.

Haittatapahtumat maksavat yli 500 miljoonaa vuodessa

Haipro on paitsi tehokas, halpa laatutyön väline. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä sen ohjelmistokustannukset ovat noin 2000 euroa vuodessa, ja nousevat jonkin verran, jos alueen terveyskeskukset saadaan mukaan.

Summa on haittatapahtumien hintalappuun verrattuna marginaalinen.

- Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että kustannus olisivat Suomessa 500-1000 miljoonaa euroa vuodessa, Haavisto sanoo.

Hän on tehnyt ministeriölle laskelman, joissa hoitokuolemien aiheuttamien henkisen pääoman menetysten hinta on Suomessa 590 miljoonaa euroa vuodessa.

Perustana ovat kansainväliset tilastot. Australiassa 12 yleisimmän estettävissä olevan, hoitoon liittyvän haittatapahtuman kustannukset ovat 2-3 prosenttia 120-paikkaisen sairaalan vuosibudjetista. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin 150 miljoonan euron budjetista vastaava osuus, on 3-4,5 miljoonaa euroa vuodessa.

On arvioitu, että hoitoon liittyvistä haittatapahtumista puolet on ehkäistävissä, joten Suomessa voitaisiin päästä 250-500 miljoonan vuosittaisiin säästöihin.

- Liikaa ei pidä innostua, sillä jos ryhdytään toimenpiteisiin haittatapahtumien ehkäisemiseksi, se maksaa, kuten kehitystyö aina.

Haavisto kuitenkin uskoo, että työhön kannattaa käydä.

- Potilasturvallisuuskulttuurissa on Suomessa paljon parantamisen varaa.

- Arkkiatri Risto Pelkonen on ilmaissut asian hyvin. Hänen mukaansa työssä tapahtuvaa erehtymistä ja virheitä pidetään tunarointina, joka on viime kädessä häpeäksi koko ammattikunnalle. Häpeän kulttuurissa parasta on vaieta.

HaiPro hankkeena

Ensimmäinen vaihe marraskuu 2005–maaliskuu 2007: HaiPro vaaratapahtumien malli kehitettiin Lääkelaitoksen ja VTT:n yhteistyönä. Pilottiorganisaatioita olivat Peijaksen sairaala, Tampereen Lääkärikeskus ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sydänkeskus.

Toinen vaihe maaliskuu 2007– helmikuu 2008: mallin käyttöönotto. VTT:n yhteistyökumppanina sosiaali- ja terveysministeriö. Järjestettiin muun muassa 30 alueellista koulutustilaisuutta.

Toteutuksesta vastasivat VTT:ssä projektipäällikkö Jari Knuuttila, erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto ja järjestelmäsuunnittelija Jarkko Wallenius.

HaiPron käyttöoikeuksia tulee myymään Jarkko Walleniuksen perusteilla oleva yritys.

Potilasturvallisuuskoulutus

Duodecimin internet-sivuille on tulossa kevään 2008 aikana Virheistä oppiminen - verkkokurssi, joka ohjaa ymmärtämään potilashoidossa tapahtuvien virheiden syitä ja antaa keinoja niiden vähentämiseksi. Kurssi on ilmainen, kuten muutkin verkkokurssit. Osoite: www.duodecim.fi/koulutus/verkkokurssit.

Lääkäriliiton laatuneuvosto järjesti potilasturvallisuuskoulutusta vuosien 2005–2008 Lääkäripäivillä, ja piti syksyllä 2007 erillisen kurssin esimiehenä toimiville lääkäreille. 24 osallistujasta runsas puolet kertoi, että potilasturvallisuutta ei ole huomioitu organisaation johtamisessa, eikä aiheesta ole järjestetty työpaikalla koulutusta. Yhdeksän kymmenestä ilmoitti, että virheistä oppiminen ei sisälly lääkärin perehdytykseen. Lääkäripäivillä tehtyjen kyselyiden tulokset ovat samansuuntaisia.

Lisätietoja

HaiPro-projekti – Järjestelmän käyttöönotto: haipro.vtt.fi

Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2007, Terveydenhuollon laadunhallinta, Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointi: www.laakelaitos.fi > Julkaisut > Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet > Terveydenhuollon laadunhallinta

Lääkäriliiton laatuneuvoston syksyn 2007 ”Virheistä oppimisen kulttuuri tulee – oletko valmis” - koulutuksen materiaali (edellyttää Fimnet-tunnuksia): www.laakariliitto.fi > Koulutus >Laatutyö ”Potilasturvallisuuden edistäminen”.

Lääkäriliiton laatuneuvoston muistio 2004 Lääkäriliiton hallitukselle ”Potilasturvallisuus, riskienhallinta, virhetilanteiden käsittely ja virheistä oppiminen terveydenhuollossa”: www.laakariliitto.fi > Koulutus > Laatutyö ”Potilasturvallisuuden edistäminen”

Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto: sty.stakes.fi > Potilasturvallisuus > Sanastotyö

Mustajoki P. Hoitoon liittyvät virheet ja niiden ehkäisy. Peijaksen sairaalan projekti. Suom Lääkl 2005;60:2623–5.

Pasternack A. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 2006;122:2459–70.

Pelkonen R. Viisas oppii virheistä. Duodecim 2003;119:281–3.

Professori Pertti Mustajoki: pertti.mustajoki@fimnet.fi

Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto / Kymenlaakson sairaanhoitopiiri.

Lääkäriliiton laatuneuvoston sihteeri Ulla Anttila: ulla.anttila@fimnet.fi