Hallituksen kokous 13.6.2002: Seuraavan VES-kierroksen tavoitteita linjattiin alustavasti
Hallitus päätti viime kokouksessaan alustavista linjauksista, jotka koskevat seuraavan VES-kierroksen tavoitteita. Asia siirtyy seuraavaksi edunvalvontavaliokunnan jatkokäsittelyyn.
Lääkäriliitto on valmis sellaiseen tulopoliittiseen sopimukseen tai keskitettyyn palkkaratkaisuun, joka turvaa Lääkärikartellille vähintään kunnallisen palkkaratkaisun keskimääräisen tason.
Lääkäriliitto varautuu myös liittokohtaiseen sopimuskierrokseen. Mahdollinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu tulee solmia siten, että siinä määritetään palkankorotusvara prosentteina kunkin sopimusalan palkkasummasta ilman matalapalkka- yms. eriä. Sopimuksen yksityiskohdat tulee voida sopia kullakin sopimusalalla erikseen.
Liitto pitää tavoitteenaan yksinkertaistaa lääkärisopimusta siten, että keskitetyllä virkaehtosopimuksella sovitaan sopimuksen korotustasosta, kutakin lääkäriä koskevista vähimmäiskorotuksista sekä keskeisistä sopimuksen rakenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Sopimuksen yksityiskohtainen toteutus voidaan jättää aikaisempaa suuremmassa määrin paikallisesti sovittavaksi. Korotusten tulee kohdentua samantasoisesti eri sektoreille ja eri lääkäriryhmiin.
Lääkäriliitto edellyttää, että ennen uuden sopimuksen solmimista kaikki edellistä sopimuskautta koskevat tulkintariidat on sovittu.
Työaika- ja päivystyskorvausjärjestelmiä tulee kehittää ensisijaisesti paikallisin sopimuksin.
Palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva selvitystyö tulee saattaa päätökseen niin, että tarkistukset voidaan toteuttaa allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla 1.1.2003 lukien. Tässä selvitystyössä Lääkäriliitto pitää ensisijaisena tavoitteenaan, että käytettävä rahaerä 0,2 % palkkasummasta käytetään säännöllisellä työajalla maksettaviin toimenpidepalkkioihin ym. sairaaloissa.
Terveyskeskusten palkkausjärjestelmää tulee kehittää niin, ettei omalääkärien työmäärä muodostu kohtuuttomaksi. Täyttämättä olevien virkojen osuus tulee ottaa huomioon muiden terveyskeskuksissa toimivien lääkärien palkkauksessa.
Erikoismaksuluokkaan mahdollisesti tehtävät muutokset tulee sopia erillään seuraavasta kunnallisesta virkaehtosopimuksesta.
TIEDOTUSTYÖRYHMÄ ASETETTIIN
Hallitus päätti asettaa tiedotustyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella liiton tiedotuskannanottoja seuraavaa VES-kierrosta silmälläpitäen sekä laatia tiedotussuunnitelma liiton osallistumiseksi eduskuntavaalikeskusteluun.
Työryhmän tulee esittää alustava tiedotusbudjetti liiton käsiteltäväksi hallituksen suunnittelukokouksessa syyskuussa ja eduskuntavaaleja koskeva tiedotussuunnitelma käsiteltäväksi hallituksen kokouksessa joulukuussa.
Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Heikki Pärnänen, jäseniksi Mikko Aho ja Kaisa Nissinen-Paatsamala sekä toimistosta Anne-Maj Aunula ja sihteeriksi Mika Vehkasaari.
LÄÄKÄREITÄ JA LÄÄKÄRINPALVELUJA KOSKEVAT MARKKINOINTIOHJEET HYVÄKSYTTIIN
Lääkäriliiton hallitus on vuonna 1985 hyväksynyt lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevat ilmoitteluohjeet, joita on sen jälkeen tarkistettu vuosina 1990, 1993 ja 1997. Luottamusneuvosto oli esittänyt ohjeiden uudistamista. Hallitus päätti kokouksessaan niiden tarkistamista ja siitä, että myös ohjeiden nimi muutetaan lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskeviksi markkinointiohjeiksi.
Liiton hallitus oli antanut 10.5.2001 lausuman liittyen Lahden maailmanmestaruuskilpailuissa paljastuneeseen dopingin käyttöön. Siinä se totesi muun muassa, että "Suomen Lääkäriliiton jäseniä velvoittavat ohjeet edellyttävät, että urheilujärjestöt ja niiden piirissä toimivat lääkärit tekevät kirjallisen keskinäisen sopimuksen, jossa sitoudutaan noudattamaan ohjeissa esitettyjä periaatteita. Suomen Lääkäriliiton saaman käsityksen mukaan sopimusmenettely ei ole edennyt toivotulla tavalla. Tästä syystä liitto esittää, että maassamme siirryttäisiin kaikki urheilumuodot kattavaan ohjeiden mukaiseen sopimusjärjestelmään ja että jokainen urheilijoiden kanssa työskentelevä lääkäri pitää siitä huolen omasta puolestaan."
Sopimusjärjestelmän kehittämiseksi on tämän jälkeen neuvoteltu Suomen Urheilulääkäriyhdistyksen edustajien kanssa ja siltä pohjalta luottamusneuvostossa on laadittu ehdotus ohjeiksi urheilulääkäreille. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan Ohjeet urheilulääkäreille.
APURAHOJA MYÖNNETTIIN
Hallitus päätti stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta myönnettävien apurahojen saajista. Hallitus oli tämän vuoden helmikuussa päättänyt varautua jakamaan apurahoja kansainvälisiin tehtäviin, erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävään koulutukseen, lääkärien työoloihin ja jaksamiseen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen sekä terveydenhuoltoon ja sen rakenteeseen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.
Hakemuksia tuli kaiken kaikkiaan 18 kappaletta. Apurahan saivat Johanna Castrén, Ilmo Jolkkonen, Antti Järvinen, Katariina Kallio, Taina Laanterä, Jarmo Oksi, Laura Rautio, Marjo Renko, Sirpa Räsänen, Heli Siikamäki, Kirsi Skogberg, Marianna Tria, Veikko Viitasalo ja Maria Virkki.
Liiton vakuutusvaliokunta on kehittänyt yhdessä Pohjola-yhtiöiden kanssa ammatinharjoittajien lisäturvaksi tarkoitettua toiminnan keskeytysvakuutusta. Hallitus päätti, että yksityispraktiikkaa harjoittaville lääkäreille ryhdytään ensi syksystä lähtien markkinoimaan toiminnan keskeytysvakuutusta.
Liiton hallitus oli viime maaliskuussa antanut koulutusvaliokunnan tehtäväksi miettiä lääkärien peruskoulutuksen strategisia tavoitteita sekä pyrkiä saamaan yksityislääkärin valmiuksia koskeva opetusjakso lääkärien peruskoulutukseen. Asiaa käsiteltiin hallituksen kokouksessa ja se siirrettiin jatkovalmisteluun. Tavoitteena on, että ammatinharjoittamisen ilmeinen lisääntyminen tulevaisuudessa otetaan entistä paremmin huomioon lääkärien peruskoulutuksessa.
Lisäksi Lääkäriliitto aikoo järjestää ensi marraskuussa kutsuseminaariin, joka käsittelee lääkärin peruskoulutuksen sisältökysymyksiä. Lääketieteen lisensiaattitutkintoa koskeva asetus on tarkoitus uudistaa syksyllä 2004, minkä vuoksi asia on nyt myös ajankohtainen.
Seminaarissa on tarkoitus vaihtaa kokemuksia kaikkien tiedekuntien opintouudistuksesta saaduista kokemuksista, pohtia sitä millaisia lääkäreitä Suomi tulevaisuudessa tarvitsee, käsitellä rajankäyntiä peruskoulutuksen ja erikoislääkärikoulutuksen välillä sekä lääkärin työn monia eri mahdollisuuksia kunnallisen terveydenhuollon ulkopuolella.
