Hallituksen kokous 17.1.2001
Lääkäriliiton hallitus jatkoi 17.1.2001 pidetyssä kokouksessa ajankohtaisen neuvottelutilanteen ja VES-tavoitteiden käsittelyä. Liitto on antanut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle materiaaliset VES-tavoitteensa, ja neuvottelut kuntatyönantajan kanssa ovat jatkuneet tiiviisti.
Aikataulu KT:n kanssa käytävissä neuvotteluissa on sellainen, että tavoitteena on saada työnantajan tarjous tai neuvottelutulos hyvissä ajoin ennen sopimuskauden loppua. Liiton valtuuskunta kokoontuu käsittelemään asiaa 31. tammikuuta 2001.
Hallituksen päätöksen mukaisesti painopisteenä tulevassa ratkaisussa tulee olla säännöllisen työajan palkka. Suurin osa korotuksista kohdistuu lääkärien henkilökohtaisiin palkkoihin.
Korotustason osalta hallitus on todennut, että tavoitteena on saada tuntuvasti yli tupon. Tavoitteena on sopimus, joka nostaa lääkärien palkkauksen pohjoismaiselle tasolle ja siten turvaa lääkärien pysymisen julkisen sektorin palveluksessa. Akava ei ole tupoa hyväksynyt eikä tietysti Lääkäriliittokaan. KT on ilmoittanut olevansa sidottu tupotasoon.
Sopimukseen haetut rakenteelliset muutokset tai nykyisen sopimuksen soveltamista koskevat ehdottomat määräykset eivät näytä mahdollisilta KT:n tarjoaman tupotason puitteissa.
Hallitus on katsonut, että säännöllisen työajan palkkaukseen tulee saada määräyksiä, jotka ehdottomina turvaavat lääkärin palkkakehityksen. Nämä määräykset koskevat palveluvuosiin, tieteelliseen ja kliiniseen pätevöitymiseen sekä kliiniseen vastuuseen liittyviä korotuksia.
Esillä on ollut myös malli, jossa varattaisiin piirikohtaisesti tietty vähimmäispotti henkilökohtaisin perustein tehtäviä korotuksia varten. Jakotavasta sovittaisiin paikallisesti. Tulee kyseeseen kumpi tahansa malli, on ainakin tässä vaiheessa kaikki näyttänyt kilpistyvän korotustasoa koskevaan erimielisyyteen työnantajan kanssa.
Edelleen hallitus on korostanut voimakkaasti päivystykseen ja työrupeamiin yleisemminkin liittyviä työsuojelullisia kysymyksiä. Hallitus pyrkii lyhentämään yhtäjaksoisia työrupeamia. Lisäksi ikääntyminen pyritään huomioimaan entistä velvoittavammin päivystysten määrässä.
Terveyskeskuspuolella keskustelun painopiste on myös ollut säännöllisen työajan palkkausmääräyksissä. Liitteiden 1 ja 2 yhteen kirjoittaminen on teknisesti mahdollista ja jossain määrin palkkamääräyksiä voitaneen yhdenmukaistaa. Yhteen kirjoittamisella varmistetaan molempien terveyskeskussopimusten tasapuolinen kehittyminen. Lisäksi neuvotteluissa on keskusteltu toimenpidejärjestelmän kehittämisestä. Terveyskeskuspuolella on myös tavoitteena väestövastuusopimuksen kuormittavuusongelmien ratkaiseminen. Poissaolevan väestövastuulääkärin perusvastuuväestön potilaista pitää suorittaa hoitavalle lääkärille aina käyntipalkkio.
Keskeiset ongelmat neuvotteluissa ovat olleet korotustaso, palkkakehitystä turvaavat ehdottomat määräykset, työsuojelumääräykset nykyisessä työvoimatilanteessa ja edelleen mm. säteilyloma. Hallitus totesi, että säteilyloma-asia tulee saada asianmukaisesti hoidetuksi valtakunnallisesti.
Hallitus ja valtuuskunta kokoontuvat seuraavan kerran keskiviikkona 31.1.2001. Jos tuohon mennessä ei ole syntynyt hyväksyttävää neuvottelutulosta, liitto varautuu tarvittaessa neuvottelujen jatkamiseen tai työtaisteluvaroituksen antamiseen torstaina 1.2.2001.
ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ ESILLÄ
Hallitus käsitteli kokouksessaan myös liiton erityisjärjestelmää ja sen tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Hallitus oli viime vuoden elokuussa pyytänyt koulutusvaliokunnalta selvitystä ja kannanottoja niistä periaatteista, joilla uusia pätevyyksiä perustettaisiin.
Lääkäriliitolla on vuodesta 1993 alkaen ollut oma erityispätevyysjärjestelmänsä. Erityispätevyyksiä on tähän mennessä perustettu 24 ja yksittäisiä erityispätevyyksiä myönnetty 868. Järjestelmän sääntöjä on viimeksi tarkistettu vuonna 1998. Liiton koulutusvaliokunnan ja hallituksen käsittelyssä on tällä hetkellä lukuisia erityispätevyysehdotuksia.
Pätevyyksien lukumäärä halutaan koulutusvaliokunnan mielestä vastaisuudessakin säilyttää kohtuullisena ja uusia pätevyyksiä perustetaan vain perustelluista tarpeista.
Kentän näkemysten kartoittamiseksi koulutusvaliokunta lähetti kyselyn erikoislääkäriyhdistysten ja liiton alaosastojen puheenjohtajille ja sihteereille. Lisäksi oma kysely lähetettiin yli sadalle lääkärille, jotka olivat hankkineet erityispätevyyden yli kolme vuotta pätevyyden perustamisen jälkeen. Kyselyjen perusteella järjestelmään suhtauduttiin hyvin myönteisesti.
Koulutusvaliokunnan mielestä ei ole tarvetta olennaisiin muutoksiin järjestelmän tulevaisuuteen liittyen. Uusien erityispätevyyksien perustaminen tulee edelleen harkita tapauskohtaisesti ja tarpeellisten lausuntokierrosten pohjalta. Jatkossa tulee voida perustaa niin monialaisia kuin yhden erikoisalan piirissäkin olevia erityispätevyyksiä. Valiokunta painotti erityisesti monialaisia pätevyyksiä. Toisaalta pidettiin tarpeellisena sellaisia aloja, joiden kohdalla on esiintynyt ongelmia laatukriteerien määrittämisessä.
Hallituksessa käydyssä keskustelussa tuli esille se, että erityispätevyyttä voitaisiin pitää toiminnan laadun parantamisen lisäksi myös yhtenä palkan määräytymisen perusteena.
