Lääkäriliiton hallitus ei kannata ajatusta niin sanotun opt-outin käyttöönotosta Suomessa. Opt-out sallisi lääkärin irtisanoutua henkilökohtaisella sopimuksella 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta. Vaarana on, että opt-outista tulee sopimus, jota lääkärillä ei käytännössä ole mahdollisuutta kieltäytyä allekirjoittamasta.

Hallitus ei näe tarvetta muuttaa Euroopan unionin työaikadirektiiviä siltä osin, kuin kaavaillut muutokset koskevat työajan laskennan tarkastelujaksoja. Nykyisin Suomessa käytettävät tarkastelujaksot ovat liiton mielestä oikean pituisia.

Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus sallii jakson pidentämisen 12 kuukauteen saakka, mutta käytännössä suuri osa lääkäreistä työskentelee kolmen tai kuuden viikon työaikajaksoissa.

Työajan määrittelyyn liiton kanta on, että työajaksi tulee luokitella myös aika, jona lääkäri voi päivystäessään levätä työpaikallaan.

Terveydenhuoltoa vaikea rinnastaa muihin palveluihin

EU:n komission ehdotus uudeksi direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla rinnastaisi terveydenhuoltopalvelut kaikkiin maksullisiin palveluihin.

Direktiivi merkitsisi, että esimerkiksi Suomeen töihin tulevan ulkomaisen lääkärin ei enää tarvitsisi ilmoittautua Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteriin ammatinharjoittajaksi. Direktiivin alkuperämaaperiaate puolestaan tarkoittaisi, että lääkäriin sovellettaisiin hänen lähtömaansa lainsäädäntöä.

Lääkäriliiton hallituksen mielestä terveydenhuoltoalaa ei pidä rinnastaa muihin palveluihin jo potilasturvallisuuden asettamien vaatimusten vuoksi. Terveyspalvelut tulisi joko rajata kokonaan direktiivin ulkopuolelle tai säätää siihen poikkeukset palvelutarjoajan sijoittumisvapauden ja alkuperämaaperiaatteen osalta.

Virolaislääkäreiden täydennyskoulutuksen tukeminen loppuu

Hallitus päätti, ettei liiton stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta enää jatkossa tueta virolaisten, inkeriläisten ja karjalaisten lääkärien täydennyskoulutusta. Koulutusta on tuettu liiton varoista vuodesta 1990 alkaen.

Viron tulevan EU-jäsenyyden vuoksi liiton koulutusvaliokunta katsoi, ettei apurahojen myöntäminen kahden jäsenmaan välillä ole enää tarkoituksenmukaista.

Stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta myönnetään edelleen apurahoja lääkäriyhdistyksille täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Myös liiton jäsenet voivat hakea apurahaa koulutukseen, joka tähtää kansainvälisissä tehtävissä toimimiseen. Tukea voi saada myös lääkärien työoloihin ja jaksamiseen sekä terveydenhuoltoon liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Hallitus päätti, että rahastosta jaetaan tänä vuonna apurahoja lääkäriyhdistyksille enintään 2 500 euroa ja jäsenille enintään 20 000 euroa.

Lääkärikartellin varsinainen kokous pidetään 31.3.2004. Kokoukseen lähtee liiton edustajana puheenjohtaja Pekka Anttila.

Lääkäriliitto jakaa ensi vuonna 10000 euron suuruisen Max Oker-Blom -palkinnon tunnustuksena merkittävästä työstä terveydenhuollon kehittämisen hyväksi. Hallitus nimesi tunnustuspalkintotoimikunnan puheenjohtajaksi Kari Pylkkäsen ja jäseniksi Harri Hyppölän, Jaakko Karvosen, Kati Myllymäen, Kaisa Nissinen-Paatsamalan, Susanna Wilénin ja Anne-Maj Aunulan.

Akavalle päätettiin antaa pyydetty lausunto yliopistojen tutkintoja koskevasta asetusluonnoksesta. Asetus korvaisi aiemmat alakohtaiset tutkintoasetukset ja toisi niin sanotun kaksiportaisen tutkintomallin Suomeen. Liiton mielestä malli ei sovellu lääketieteeseen.

Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunnalle Fimsic:lle päätettiin myöntää pyydetty 4 020 euron avustus virkailijoiden kokouskulujen kattamiseksi.