Hallituksen päätöksiä
Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.3.1993 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:
Lomarahaneuvottelut
Hallitus keskusteli lomarahaa ja muita säästötoimia koskevista neuvotteluista kunnissa ja kuntainliitoissa. Valtaosan koko lääkärikunnasta todettiin olevan hyväksyttävien sopimusten piirissä, joiden mukaan lomarahat suoritetaan täysimääräisesti joko rahana tai vapaa-aikana. Hallitus piti välttämättömänä, että kunnissa ja kuntainliitoissa ryhdytään määrätietoisesti rationalisoimaan toimintoja siten, etteivät säästötoimet jatkossa johda yhä suurempiin palkkojen leikkauksiin.
Toimihenkilöliittojen keskusjärjestöhanke
Valtakunnansovittelija Jorma Reini oli pyytänyt ammattiliitoilta lausuntoa kaavailemastaan uudesta keskusjärjestöstä, joka yhdistäisi Akavan, STTK:n ja entisen TVK:n jäsenliitot. Lääkäriliitto päätti ilmoittaa kantanaan, ettei se liittyisi mahdollisesti perustettavaan uuteen keskusliittoon. Jo aiemmin useat suuret liitot ovat esittäneet kielteisen kantansa, joten Reinin aloite yhteisestä toimihenkilökeskusjärjestöstä näyttää kariutuvan.
Lääkärikoulutuksen supistaminen
STM:n asettama lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n on määrä maaliskuun loppuun mennessä kartoittaa lääkärityövoiman tuleva kysyntä ja tarjonta sekä tehdä sen pohjalta ehdotus lääketieteellisiin tiedekuntiin otettavien opiskelijoiden määrästä. Hallitus totesi liiton tavoitteena olevan aloituspaikkamäärän pudottaminen nykyisestä noin 500:sta 350:een vuodessa. Nopeasti huonontuvan työllisyystilanteen takia Lääkäriliitto pitää koulutuksen supistamista jo ensi kesän sisäänotoissa välttämättömänä. Kysymykseen jonkin tiedekunnan mahdollisesta lakkauttamisesta ei hallituksen mielestä tulisi tässä vaiheessa ottaa kantaa, vaan vähentää aluksi sisäänottoja kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa.
Säännöt lääkärien erityispätevyyksistä
Hallitus hyväksyi liiton koulutusvaliokunnassa valmistellut lääkärien erityispätevyyksiä koskevat säännöt. Erityispätevyyden voi muodostaa jokin laajahko lääketieteellinen kokonaisuus, joka ei kuitenkaan ole spesialiteetti, tai jonkin erikoisalan tai suppean erikoisalan sisällä oleva erityisosaamista edellyttävä tehtäväalue. Liitto ryhtyy valmistelmaan erityispätevyyksien perustamista ja myöntämistä sekä niihin liittyviä koulutusvaatimuksia yhteistyössä mm. erikoislääkäriyhdistysten ja liiton valtakunnallisten alaosastojen kanssa.
Lausunto laista lääkärintoimen harjoittamisesta
ETA-sopimuksen takia lakia lääkärintoimen harjoittamisesta ollaan muuttamassa, sillä nykyinen orientoiva vaihe joudutaan EY-direktiivien mukaisesti korvaamaan kaksivuotisella perusterveydenhuollon lisäkoulutuksella, joka on edellytyksenä toimimiselle yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä ETA-maissa. Uuden lakiluonnoksen mukaan lääkärien laillistaminen aiotaan samalla siirtää perustutkinnon yhteyteen, mikä vastaa Lääkäriliiton tavoitteita.
Hallitus päätti esittää lausunnossaan, että perusterveydenhuollon lisäkoulutus ja erikoislääkärikoulutuksen yleiskoulutus tulee suunnitella keskenään korvattaviksi, jolloin myös erikoistuva lääkäri saisi kaksivuotisen yleiskoulutuksen jälkeen oikeuden itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.
Lääkäriliitto ilmaisee lausunnossa huolensa pätevöitymispaikkojen riittävyydestä ja edellyttää viranomaisten perustavan riittävästi virkoja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista varten, jotta lääkärien mahdollisuus päästä itsenäisesti harjoittamaan ammattiaan ei tarpeettomasti viivästy. Lisäkoulutuksesta ei liiton mielestä saa kuitenkaan tulla ehdotonta vaatimusta suomalaisille lääkäreille, vaan ainakin tutkimustyössä tulee olla mahdollista toimia ilman sitä.
FiMSICin toiminta-avustus
Hallitus päätti myöntää Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunnalle FiMSICille yhteensä 26 000 markan avustuksen, josta 6 000 mk käytetään kahteen kansainväliseen kokoukseen osallistumista varten ja 20 000 mk stipendiaattivaihtotoiminnan järjestämiseen.
Liiton apurahat haettavaksi
Lääkäriliiton stipendirahastostaan vuosittain jakamat yhteensä 100 000 markan kehitysyhteistyöapurahat ja terveystaloustieteen apurahat päätettiin julistaa liiton jäsenten haettavaksi.
Työttömyystilanne
Hallitus merkitsi tiedoksi lääkärityöttömyyttä koskevan ajankohtaisen selvityksen, jonka mukaan Lääkärien työttömyyskassasta oli maksettu tammikuussa korvausta 121 henkilölle yhteensä 692 805 mk ja helmikuussa 181 henkilölle yhteensä 993 129 mk.
