Liiton hallitus päätti edellisessä kokouksessaan perustaa työryhmät sekä terveyskeskus- että sairaalasektoreille seuraavan neuvottelukierroksen valmistautumista varten.

Niiden tehtävänä on käydä ideoivaa kes- kustelua ja valmistella asioita ja tehdä jäsenneltyjä ehdotuksia edunvalvontavaliokuntaa varten.

VES 2001 -terveyskeskustyöryhmän toimeksiantona on tehdä ehdotuksia koskien terveyskeskusliitteiden yhteen kirjoittamista, toimenpidejärjestelmän uusimista, väestövastuu-VES:n kuormittavuuskysymysten ratkaisemista sekä päivystyksen uudistamista. Sen jäseniksi nimettiin Riitta Keskitalo, Eeva Ketola, Timo Kosonen, Marjo Kuortti, Jari Mäkelä, Eeva-Kaisa Mäkinen, Kaisa Nissinen-Paatsamala ja Jan Schugk. Liiton toimistosta työryhmässä ovat mukana Mikko Kangas ja Marja Pylkkänen, joka toimii sihteerinä.

VES 2001 -sairaalatyöryhmän toimeksiantona on puolestaan sairaalalääkärien päivystysjärjestelmää, suoritepalkkausta ja työajan lyhentämistä koskevien ehdotusten tekeminen. Sen jäseniksi nimettiin Kaisu Antila, Tiina Backman, Timo Koivisto, Jyrki Korkeila, Olli Meretoja, Kirsi Nuolivirta, Timo Raatikainen ja Ville Äärimaa. Liiton toimistosta ovat mukana Mikko Kangas, Erkki Laakso ja sihteerinä Taisto Rautpalo.

PERIAATEKESKUSTELU VES:N PÄÄTÖKSEN-TEKOJÄRJESTELMÄSTÄ

Hallitus kävi kokouksessaan myös periaatekeskustelua päätöksentekojärjestelmästä virkaehtosopimuksista päätettäessä.

Liiton sääntöjen mukaan hallituksen tehtävänä on mm. käyttää liiton neuvotteluoikeutta, päättää lakon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä hakukiellon antamisesta ja peruuttamisesta. Sääntöjen mukaan hallitus voi, kun se asian laatuun nähden katsoo sen tarpeelliseksi, alistaa päätöksen valtuuskunnan hyväksyttäväksi.

Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut, että hallitus ei ole päättänyt virkaehtosopimuksen hyväksymisestä ilman, että asiaa olisi käsitelty myös valtuuskunnassa. Valtuuskuntakin on tätä edellyttänyt hyväksymällä tätä tarkoittavia ponsia, viimeksi viime vuoden syyskokouksessa.

Tänä vuonna lääkärisopimuksen hyväksymisestä järjestettiin ensimmäistä kertaa liiton historiassa neuvoa-antava jäsenäänestys. Sen järjestämisestä ei liitolla ole olemassa sääntöjä.

Nyt järjestetyn jäsenäänestyksen tuloksen pohjalta hallitus esitti yksimielisesti valtuuskunnalle lääkärisopimuksen hyväksymistä. Valtuuskunta hyväksyi sopimuksen äänestyksen jälkeen.

Hallituksen kokouksessa käydyssä periaatekeskustelussa todettiin, että liiton olisi hyvä hankkia yleisselvitys siitä, miten muissa ammattijärjestöissä järjestetään jäsenäänestykset ja millä säännöillä. Järjestövaliokunta voisi sitten tarkastella saatua selvitystä. Lisäksi nähtiin tarpeellisena, että myös valtuuskunta käy keskustelua jäsenäänestyksestä.

Hallituksessa todettiin, että tässä vaiheessa ei lähdetä valmistelemaan muutosesityksiä liiton sääntöihin.

Useat hallituksen jäsenet olivat keskustelussa sitä mieltä, että valtuuskunnan päättäessä lakkoon ryhtymisestä tarvittaisiin määräenemmistö. Myös vastakkaisia mielipiteitä esitettiin.

VALTUUSKUNNAN VAALIT

Hallitus asetti kokouksessaan vaalilautakunnan valtuuskunnan 2001-2003 vaalia varten. Lisäksi se päätti vaalin ajankohdasta. Äänestysliput lähetetään jäsenille liiton toimistosta viimeistään 6.10.2000 ja niiden viimeinen saapumispäivä vaalilautakunnalle on 13.11.2000.

Valtuuskunnan vaali suoritetaan joka kolmas vuosi hallituksen määräämänä ajankohtana marraskuussa kolmeksi seuraavaksi toimintavuodeksi.

Hallitus päätti kutsua valtuuskunnan kevätkokoukseen 28.-29.4.2000 Lääkäritalolle Helsinkiin. Kokouksen esityslistalla on mm. seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteet.

SUOSITUS SAIRAAN-HOITOPIIRIN JOHTAJA-YLILÄÄKÄRIN PÄTEVYYS-VAATIMUKSISTA

Hallitus päätti suosituksestaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin pätevyysvaatimuksista. Sen mukaan virkaan valittavalta edellytetään erikoislääkärin pätevyyttä ja kolmen vuoden toimimista erikoislääkärinä sekä hallinnon pätevyyttä tai muutoin osoitettua riittävää hallinnollista kokemusta. Nyt tehdyllä päätöksellä aikaisemman suosituksen määrittelyä väljennettiin.

Lääkäriliiton hallitus oli vuonna 1990 laajapohjaisen valmistelun jälkeen päättänyt antaa omaksi suosituksekseen, että sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin pätevyysvaatimukset tulisi määritellä siten, että tehtävään valittavalta edellytetään erikoislääkärin oikeuksia sairaanhoitopiireissä edustettuina olevilla erikoisaloilla ja kolmen vuoden toimimista erikoislääkärinä sekä hallinnon pätevyyttä tai muutoin osoitettua riittävää hallinnollista kokemusta. Päätös lähetettiin tuolloin kaikille sairaanhoitopiireille ja saatettiin tiedoksi mm. STM:lle, KT:lle, Sairaalaliitolle, Suomen Kaupunkiliitolle ja Suomen Kunnallisliitolle.

Liiton toimiston tietojen mukaan ovat pätevyysvaatimukset sairaanhoitopiireissä pääasiassa noudattaneet Lääkäriliiton suositusta, mutta poikkeuksiakin on esiintynyt.

Viime vuoden lopulla lääninoikeus kumosi valituksen jälkeen virkavaalin, joka koski erään sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin valintaa. Syynä oli se, että valitulla ei ollut pätevyysvaatimuksien edellyttämää erikoislääkärin pätevyyttä sairaanhoitopiirissä edustettuina olevilla lääketieteen erikoisaloilla.

Liiton terveyspoliittinen valiokunta käsitteli viime vuoden lopulla asiaa. Valiokunnan käsittelyssä tuotiin esiin, että liiton periaatekantaa tulisi muuttaa vastaamaan paremmin tämän päivän johtajuudelta edellytettäviä vaatimuksia.

PALKKASUOSITUKSIA TARKISTETTIIN

Lääkäriliitolla on olemassa tuntipalkalla työskentelevien lääkärien palkkasuositus, kasvatusneuvolapalkkasuositus, reumatoimistojen poliklinikoiden lääkärien palkkasuositus, suositus yksityisissä laboratorioissa ja teollisuuden palveluksessa sivutoimisina työsuhteisina lääkäreinä toimivien laboratoriolääkärien palkkauksesta sekä sairaalan ulkopuolisen päivystäjän palkkasuositus.

Hallitus päätti korottaa näitä palkkasuosituksia yleisen linjan mukaisesti 3,1 prosentilla 1.4.2000 lukien.

Hallitus päätti myös, että työterveyslääkärien palkkausta koskevaan suositukseen tehdään 5,5 prosentin korotus 1.4.2000 lukien. Luku pitää sisällään myös edellisen sopimuskierroksen korotusta. Suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen ja sitä on viimeksi korotettu 1.5.1998.

Tässä lehdessä julkaistaan tuntipalkalla työskentelevien lääkärien palkkasuositus, kasvatusneuvolapalkkasuositus, reumatoimistojen poliklinikoiden lääkärien palkkasuositus sekä työterveyslääkärien palkkasuositus.

Liiton toimiston neuvotteluosastolta sekä liiton internet-sivuilta ovat saatavissa kaikki palkkasuositukset, myös sairaalan ulkopuolisen päivystäjän palkkasuositus sekä suositus yksityisissä laboratorioissa ja teollisuuden palveluksessa sivutoimisina työsuhteisina lääkäreinä toimivien laboratoriolääkärien palkkauksesta.

PUHELINRESEPTIEN LÄÄKÄRINPALKKIO-JÄRJESTELMÄ

Hallitus päätti, että Lääkäriliitto sitoutuu aiesopimukseen, jonka mukaan luodaan järjestelmä puhelinreseptien lääkärinpalkkioiden keskitetylle hoitamiselle. Tarkoituksena on sopia hankkeen yksityiskohdista maaliskuun loppuun mennessä.

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN TYÖRYHMÄT

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen perusteella sopimuskauden ajaksi asetetaan toimenpide- ja todistuspalkkiojärjestelmien kehittämistyöryhmä. Liiton ja KT:n lisäksi työryhmässä on edustettuna Suomen Kuntaliitto. Hallitus nimesi Lääkäriliiton edustajiksi työryhmään Jan Schugkin, Pirkko Valtolan, Mikko Kankaan, Matti Koivistoisen ja Erkki Laakson.

Sopimuskauden ajaksi asetetaan myös päivystyskorvaus- ja vapaapäiväjärjestelmien kehittämistyöryhmä. Hallitus nimesi siihen liiton edustajiksi Timo Kaukosen, Risto Lanton, Olli Meretojan, Mikko Kankaan ja Matti Koivistoisen.

VALTION VIRKAEHTOSOPIMUS

Liiton hallitus merkitsi tiedoksi valtion virkaehtosopimuksen. Hallitus oli antanut valtionjaostolle valtuudet hyväksyä liiton osalta valtion VES-neuvottelutulos edellyttäen, että Valpas-työryhmän osalta saadaan halutut täsmennykset. Valtionjaosto päätti helmikuun puolivälissä hyväksyä valtion virkaehtosopimuksen sillä edellytyksellä, että hallinnonalakohtaiset neuvottelut järjestelyvarasta saadaan käydyksi ongelmitta.

Valtion VES:n mukaan palkkoja korotetaan 1.2.2000 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 185 mk/kk, kuitenkin vähintään 2,55 prosenttia. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan sopimusalakohtaisella 0,5 prosentin järjestelyvaraerällä. Keskustason sopimuksen sisältämiin tekstimuutoksiin käytetään 0,1 prosentin suuruinen erä.