Lääkäriliitto järjesti Helsingin kandeille perinteisen informaatiotilaisuuden liiton toiminnasta maaliskuun puolivälissä Lääkäritalolla.

Neljännen vuosikurssin opiskelijoiden isännät Erik Stumpf ja Mervi Valta kertoivat ennen kanditilaisuuden alkua ajatuksiaan liitosta, sen tehtävistä sekä ylipäänsä lääkärikuntaa koskevista asioista.

- Ammattiliiton tärkeimpiä tehtäviä on edunvalvonta ja palkka-asiat työehtoineen. Kun viimekertainen työmarkkinaneuvottelukierros oli lääkäreiden osalta niinkin dramaattinen, jäi joillekin opiskelijoille sellainen fiilis, että neuvotteluissa olisi voitu olla ehkä vieläkin tiukempia, kertoo Stumpf.

Hänen mielestään maamme lääkäreiden suurin ongelma on vinoutunut palkkarakenne.

- On pakko päivystää hurjasti. Jos et päivystä, niin ansioiden määrä jää suurin piirtein akateemiseen keskiarvoon tai ehkä sen allekin.

- Lääkärin työ on kyllä mielenkiintoinen ala, mutta haaveilemansa elintason joutuu hankkimaan päivystysten kautta. Tämä vaikuttaa sitten aika paljon perhe-elämäänkin, muistuttaa Valta.

Stumpf arvelee suuren yleisön saaneen tv-sarjoista, kuten Chicagon lääkäreistä, sellaisen kuvan, että lääkäreiden ansiotaso olisi ihan eri luokkaa kuin se todellisuudessa on.

- Se olisi ihan hyvä, jos lääkärit oikeasti saisivat sitä palkkaa, mitä ihmiset kuvittelevat heidän saavan.

KOULUTUSTAPAHTUMILLE TARVETTA

Molemmat opiskelijat tuovat esille myös koulutuksen merkityksen liiton toiminnassa. Stumpf muistuttaa esimerkiksi atk-koulutuksen tärkeydestä.

- Valmistumisen jälkeen on vähän oman onnensa nojassa. Ainakin nuorena lääkärinä kaipaisin kaikenlaisia koulutustapahtumia, kertoo Valta.

Hänen mielestään on esimerkiksi lääkkeistä informointi jätetty ehkä liikaa lääkefirmojen huomaan.

- Se voi olla vähän vääristynyt paikka. Tiedon pitäisi tulla jostain puolueettomalta taholta.

- Se ei ehkä kehitä nuoren lääkärin ajatusmaailmaa järin paljon, kun lääketehdas X tulee esittelemään omaa tuotettaan, joka on niin ja niin monta prosenttia parempi kuin kilpailijan, jatkaa Stumpf.

ERIKOISTUMISEN ALOITUS PITKITTYNYT

Valta tuo esille ongelmia, jotka liittyvät tutkimustyön ja kliinisen työn väliseen suhteeseen.

- Nykyisin melkein jo oletetaan, että olet tehnyt tutkimustyötä, jotta pääset erikoistumaan. Kliininen työ ja tutkimustyö ovat kuitenkin ihan eri asioita. On vähän hassua, että sitä vaaditaan.

Stumpf kertoo tilaisuudesta, jossa eräs lastenlääkäri totesi erikoistumisen aloittamisen ajankohdan siirtyneen vuosilla.

- Kun tämä lääkäri erikoistui, oli lastentauteihin erikoistumisen aloittavien lääkäreiden keski-ikä 26 vuotta eli keskimäärin meidän valmistumisikämme. Nykyään aloitusikä on 37 vuotta.

Stumpf pitää tällaista kehitystä irvokkaana, koska erikoislääkäreistä on pulaa tälläkin hetkellä jo monilla aloilla.

- Jotain on tehtävä. Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä.

- Jos otetaan erikoistumaan vanhempia ihmisiä, niin he eivät ehdi kauan olla siinä työssä, myötäilee Valta.

KESÄTÖITÄ HYVIN TARJOLLA

Neljäs vuosikurssi on lääketieteen opiskelijoiden nuorin ikäluokka, joka pääsee alan kesätöihin.

- Ylempikurssilaisilta on kuulunut, että kesätöitä olisi ihan hyvin tarjolla. Jopa Helsingissä löytyy kandeille töitä, mutta kehäkolmosen ulkopuolelta saa töitä ihan varmasti, kertoo Valta.

- Meidän tilanteemme tietää lopullisesti vasta toukokuussa, jolloin sairaalat ovat jo etsineet vanhempia opiskelijoita tai valmistuneita lääkäreitä. Jos ei ole löydetty ketään, niin siinä vaiheessa varmasti kaikki töitä haluavat saavat niitä. Eli tilanne näyttäisi ihan hyvältä.

Stumpf muistuttaa, että heidän vuosikurssinsa ei pääse vielä tässä vaiheessa töihin terveyskeskuksiin.

- Se tietysti rajoittaa työmahdollisuuksia. Toki on lisäksi amanuenssuurit, mutta nehän eivät ole varsinaisesti kesätöitä.

Molemmat opiskelijat pitävät tärkeänä asiana Lääkäriliiton järjestämää työnvälitystä.

- Sitä kautta se sujuu reilulla tavalla, toteaa Valta.

Hän voisi itse lähteä valmistumisensa jälkeen esimerkiksi Norjaan töihin.

- Minua muualla Euroopassa työskentely ei pelota. Varsinkin kun siellä on niin hyvät palkat.

Myös Stumpf pitää hyvin mahdollisena ulkomailla työskentelyä.

- Kyllähän lääkärin elämän ehdot ovat useimmissa muissa länsimaissa suhteellisesti paremmat kuin Suomessa.