Lääkäriliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät yhteistyössä keskustelutilaisuuden erikoislääkäriyhdistyksille ja liiton alaosastoille erikoissairaanhoidon työnjaon asetuksen muuttamisesta. Tilaisuus oli historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa vasta valmisteluvaiheessa olevasta lakiehdotuksesta järjestettiin mahdollisuus keskusteluun lääkäreiden, Lääkäriliiton ja ministeriön kesken.

- On todella hienoa, että järjestetään tällainen tilaisuus, jossa eri erikoisalojen lääkärit voivat esittää mielipiteensä valmisteluvaiheessa olevasta lakiehdotuksesta, iloitsee liiton puheenjohtaja

Timo Kaukonen

.

- Aloitus keskustelutilaisuuteen tuli STM:n ylijohtajalta Päivi Sillanaukeelta. Liitto on mielellään mukana tällaisessa yhteistyössä, ja olen tyytyväinen, että uusi yhteistyömuoto liiton ja ministeriön välillä on löytynyt. Tämä on loistava tapa toimia yhdessä, jotta Suomen terveydenhuolto saataisiin paremmaksi ja toimivammaksi, Kaukonen jatkaa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Päivi Sillanaukee oli myös todella tyytyväinen tilaisuuden antiin.

- On todella oleellista kuulla kentän ääni eli niiden ihmisten, jotka oikeasti ovat näiden asioiden kanssa joka päivä tekemisissä. Tilaisuudessa oli läsnä niin monen erikoisalan edustajat, ettei sellaista ammattitaitoa, osaamista ja näkemystä voi millään löytyä vain ministeriön sisältä. Tällainen yhteistyö on kullanarvoista.

Verkostoitumista ja vuoropuhelua

Erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisen lisäksi keskustelussa otettiin esille myös lausuntokierroksella oleva päivystystyöryhmän esitys, koska päivystyksen rakenne määrittelee oleellisesti sitä, minkälaista hoitoa missäkin sairaalassa voidaan antaa. Molemmat liittyvät myös loppusuoralla olevaan terveydenhuoltolakiin, josta ovat meneillään kuulemis- ja sidosryhmäneuvottelut. Lisäksi lausunnolle lähetetty syöpätyöryhmän esitys liittyy erikoissairaanhoidon työnjakoasiaan.

- Terveydenhuollon palvelujärjestelmän muuttuminen tulevina vuosina on erittäin merkittävä asia. Siksi päätimme ottaa käyttöön uuden toimintatavan, jossa verkostoidutaan ja toimitaan vuorovaikutuksessa käytännön työtä tekevien kanssa. Näen tosi hyödyllisenä ja mielenkiintoisena toimintatavan, jossa keskusteluja käydään jo lain valmisteluvaiheessa, Sillanaukee sanoo.

Sillanaukee painottaa, että nyt on hyvä aika katsoa, miten kokonaisuutta rakennetaan.

- Koko keskeinen lainsäädäntö on uudistumassa sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä. Tehtävä on haastava, ja jotta kaikki näkökohdat varmasti tulisi huomioitua, on tällainen avoin vuoropuhelu erittäin hyvä menettelytapa. Tilaisuus sai minut vakuuttumaan siitä, että useita eri tahoja kannattaa ottaa samanaikaisesti keskusteluun. Vaikka osallistujia oli paljon ja jokainen edusti selkeästi omaa erikoisalaansa, keskustelun kautta alkoi muodostua yhteistä näkemystä ja punaista lankaa erikoissairaanhoidon työnjaolle. Ideoita syntyi laajemminkin, ja niistä on hyvä jatkaa.

Sillanaukeen mukaan keskustelussa nousi hyvin esille, että erikoisalat tarvitsevat toisiaan.

- Koska Suomi on iso maa, ei kaikkia erikoisalan lääkäreitä voi olla joka paikassa. Siksi on hyvä kuulla, millä tavalla erikoislääkärit itse ongelman ratkaisisivat. Loppujen lopuksi keskustelussa kävi ilmi, että eri erikoisalojen tavoitetilat ja ratkaisut ovat itse asiassa melko samantyyppisiä.

Sillanaukee on vakuuttunut, että keskustelutilaisuuksia eri teemoista käydään jatkossakin.

- Koska yhteiskunta muuttuu koko ajan, palvelujärjestelmästä pitää rakentaa sellainen, että voimme vuorovaikutuksessa arvioida, millaisia lainsäädännöllisiä uudistuksia kunakin hetkenä tarvitaan.

- Palvelujärjestelmä itsessään ei toimi, ellei siellä ole toimijoita. Toimijoiden kuva ei ole kuitenkaan tulevaisuudessa samanlainen kuin se on tällä hetkellä. Seuraavan keskustelun aihe voisi esimerkiksi olla se, minkälaista lääkärintyön kuvaa meidän tulisi tulevaisuudessa rakentaa.

STM on lisännyt verkottunutta valmistelutapaa kaikessa työssään ja yhä varhaisemmassa valmistelun vaiheessa tapahtuvaksi. Koko STM:n alaisen hallinnon iso muutos tällä hallituskaudella on tähdännyt siihen, että ministeriön ja toimijakentän vuoropuhelu ja vuorovaikutus muuttuvat aktiiviseksi.

- Näin uskomme lainvalmistelun paremmin kykenevän vastaamaan käytännön tarpeeseen, mutta myös saavamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin lisää läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta kansalaisten näkökulmasta.

- Virkamiehiin voi olla yhteydessä milloin tahansa ja tietoja voi antaa muutenkin kuin yhden virallisen lausunnon kautta. Ministeriön ydintehtävä on tehdä lainsäädäntöä, joka tukee sitä, että asiat voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin tässä maassa. Se ei kuitenkaan onnistu, ellei ymmärrä käytäntöä.

Akuuttilääketiede erikoisalaksi?

Myös Päivystyslääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, johtava ylilääkäri

Jarmo Kantonen

Attendo MedOne Oy:stä piti tilaisuuden järjestämistä erittäin tärkeänä.

- Suomessa on ensimmäistä kertaa saatu koottua ohjeet Yhtenäisen päivystyshoidon perusteista. Hienoa, että ennen kuin niitä on julkistettu ja jalkautettu kentälle, niin henkilöt ja yhdistykset, joita asia erityisesti koskee, ovat voineet kertoa asiasta mielipiteensä.

Kantonen oli myös ilahtunut hedelmällisestä keskustelusta ja vuorovaikutuksesta, joka syntyi erikoisalojen välille riippumatta siitä, tekevätkö erikoislääkärit päivystystyötä vai ei.

- Jokainen erikoisalayhdistys laatii oman lausuntonsa lähiviikkoina. Olen melko varma, että tilaisuudessa esitetyt muiden erikoislääkäreiden huomiot ja mielipiteet vaikuttavat lausuntoihin.

Kantonen laittoi erityisellä ilolla merkille sen, ettei kukaan täysin tyrmännyt tai pitänyt ihmeellisenä Päivystyslääketieteenyhdistyksen ajamaa akuuttilääketieteen erikoisalaa, joka tuodaan Yhtenäisissä päivystyshoidon perusteissakin esille.

- Joillakin erikoisaloilla on saattanut olla epäilyjä siitä, tarvitaanko akuuttilääketiedettä Suomessa ja ovat voineet kokea sen jopa resursseja muilta erikoisaloilta vievänä uhkana. Keskustelu kuitenkin osoitti, ettei mikään erikoisala kärsisi tästä, päinvastoin. Päivystyksessä tarvitaan tulevaisuudessakin ehdottomasti kaikkien erikoisalojen osaajia, sillä yksi erikoisala ei pysty yksinään hoitamaan koko päivystystä, toteaa Kantonen.