Lääkäriliitto on ollut pitkään huolestunut terveydenhuollon tietotekniikan (Health Information Technology, HIT), erityisesti sähköisten sairauskertomusjärjestelmien sekavasta käyttöönotosta Suomessa. Joka notkoon oma IT-järjestelmä ei ole kovin järkevä tulkinta lähidemokratiasta. IT-firmat vievät kuntia ja maksajan rooliksi jää valittaa tehokkuuden laskusta. Ensi vuonna, seuraavassa versiossa, kaikki ongelmat on korjattu. Käyttäjän näkökulmaa korostamaan perustettiin muutama vuosi sitten Lääkäriliiton e-health-työryhmä. Harmi, ettei perustettu aiemmin.

Keskustelin kesäkonferenssissa englantilaisen päihdehuollon johtajan kanssa. Hän oli projektihommissa saatuaan puoli miljoona puntaa täysin uuden päihdehuollon potilastietojärjestelmän luomiseen. Hän oli täysin vakuuttunut, että homma onnistuu ja järjestelmästä tulee hieno. Aivan avoimesti hän totesi, että tarkoituksena on mullistaa tapa tehdä töitä päihdehuollossa. Keskeinen tavoite oli murtaa lääkäreiden asema ja tapa toimia, josta hän ei pitänyt. Tyytyväisenä hän totesi, etteivät lääkärit edes aavista mitä on tulossa. Vaikka kyse oli etiikan kurssista, hänellä kesti kauan huomata, että muut osallistujat odottivat uudella teknologialla olevan myös potilaita hyödyttäviä päämääriä. Rehellisyydenkin joku mainitsi. Projektin onnistumismahdollisuuksia ei viitsitty kyseenalaistaa; projektirahathan oli jo saatu. Osataan sitä muuallakin kuin Suomessa!

Jotakin perustavanlaatuista on siis pielessä. Yksi tulkinta ongelmasta aukeaa terveydenhuollon menetelmien arvioinnin etiikan kautta. Lääkkeet ja muut terveydenhuollon teknologiat tutkitaan varsin tarkkaan ennen kuin niitä saa käyttää potilailla. Näin ei tehdä IT-järjestelmillä. Ongelma on siis se, ettei ATK-järjestelmiin suhtauduta kuten terveydenhuollon menetelmiin. Potilaat saa altistaa koekaniineiksi. Nörtit ovat uskossa väkeviä, todisteita ei tarvita.

Mitä jos soveltaisimme tavallisia terveydenhuollon menetelmien laatuvaatimuksia ja eettisen arvioinnin menetelmiä tietotekniikkaan? Jo lähtökohta on vaikea: Ei ole väliä, mitä ominaisuuksia ja toimintoja IT-järjestelmällä on. Vain sillä on väliä, mitä kaikkea tapahtuu kun järjestelmä päästetään suomalaiseen luontoon. Teknologia on sosiaalisesti määräytyvää: Käyttöympäristö määrää miten teknologiaa käytetään, mutta teknologia muokkaa samalla ympäristöä. Analyysissä voisi tulla esiin muun muassa seuraavaa:

- Järjestelmät ovat epäluotettavia, joten pitäisi erottaa ATK-järjestelmän oikean toiminnan seuraukset siitä, että se ei toimi.

- IT-järjestelmät voivat luoda aivan uusia mahdollisuuksia tai työtapoja ja muokata vanhoja. Käyttöönoton tahattomat ja tahalliset sivuvaikutukset terveydenhuollon työnteon tavoille tulisi arvioida avoimesti. ATK-järjestelmä - tai jokin hämärä sen soveltamistapoja ohjeistava, ammattiryhmäkohtaiseen edunvalvontaan keskittyvä työryhmä - määrää käytännössä työnjaon ja työtavat. Ei siis potilaan tarve, eikä henkilökunnan koulutus- ja palkkataso.

- Järjestelmän käytöstä tulisi osoittaa hyötyjä potilaille ennen käyttöönottoa. Mielellään jopa terveyshyötyjä. "Uusi" tai "tietokonepohjainen" tai "strukturoitu" ei ole hyöty. Kasvavan tehottomuuden trendi on tunnettu, tehostamishyötyjen todistamisen taakka on myyjillä.

- Voimaannuttava itsepalvelu -terveydenhuolto on hienoa, mutta lisää terveyseroja ja epätasa-arvoa. Heikoimmassa asemassa olevien, ATK-lukutaidottomien potilaiden kohtalo pitäisi arvioida erikseen ja heidän tukeensa panostaa.

- Illuusio siitä, että tietosuoja IT-maailmassa hoituu samoilla periaatteilla kuin paperimaailmassa pitäisi hylätä. Yksityislääkärinkin sairauskertomus siirtyy kohta pakolla isoveljen tietokoneelle. Rekisteritutkija kiittää. Kun ihmiselle avataan katseluoikeus omiin tietoihinsa, hän kopioi sairauskertomuksensa ja laittaa sen Facebookiin.