Pitääkö potilaan tietää hoitonsa kokonaiskustannukset? Maailman lääkärinliiton (WMA) etiikan päivänä järjestetyn seminaarin aikana selvisi, etteivät edes asiantuntijat pysty antamaan kysymykseen yhtä, selkeää vastausta.

Rahat ja/tai henki - pitääkö potilaan tietää hoidon kokonaiskustannukset? -seminaarin aihe on erittäin ajankohtainen, sillä todellisten hoitokulujen merkitsemisestä sairaalalaskuihin vaaditaan julkisuudessa säännöllisesti. Seminaarissa aihetta valotettiin niin eettis-filosofisesta, poliittisesta, terveystaloudellisesta, sosiologisesta kuin potilaankin näkökulmasta. Vastauksia tuntuu olevan yhtä monta kuin kysymyksiäkin.

Lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunnan ja seminaarin puheenjohtajan Samuli Saarnin mukaan kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Saarnin mukaan hintamerkinnät avaavat vääjäämättä arvokeskustelun siitä, olisiko rahat voitu käyttää paremminkin kuin jonkun tietyn potilaan hoitamiseen.

- Parantaako se ihmisen, jos laitamme hoidolle hintalapun päälle? Jos potilas haluaa säästää kustannuksissa, osaako hän säästää oikeassa paikassa? Ajattelevatko potilaat väistämättä, mitä kalliimpi hoito, sen tehokkaampaa se on?

Hintamerkinnät kaikkiin palveluihin

Kansanedustaja Raija Vahasalo haluaisi hinnat näkyviin kaikkiin kuntien järjestämiin palveluihin terveydenhuollon lisäksi.

- Kun kunta tai valtio lähettää laskuja, niin olisi hyvä, jos siinä olisi näkyvillä niin asiakkaan maksettavaksi tuleva osuus, yhteiskunnan maksama osuus kuin palvelun kokonaishinta. Tällöin ihmiset näkisivät konkreettisesti, miten heidän verorahojaan käytetään. Julkisten palvelujen arvostus kasvaisi, kun huomattaisiin, ettei mikään ole ilmaista.

Vahasalon mukaan hintamerkinnästä olisi myös se hyöty, että palvelujentuottajat pakotettaisiin selvittämään, mikä toiminnassa maksaa ja miten paljon se maksaa.

- Monessa paikassa se tuntuu maksavan juuri niin paljon kuin budjetissa on rahaa. Kustannustietoisuus vaikuttaisi siihen, että kunnista tulisi vaativampia ostajia. Kuntapäättäjät tietävät melko tarkkaan monen palvelun, kuten vaikkapa päivähoidon ja opetuksen, kokonaiskustannukset, koska niiden hintatietoja on osattu vaatia, mutta terveydenhuolto on pysynyt mustana laatikkona, josta on vaikea tietää, mitä se todellisuudessa maksaa.

Vahasalo myöntää, että monet ihmiset voivat ahdistua tiedosta, että heidän hoitonsa maksaa tuhansia euroja, vaikka he itse maksavat siitä vain murto-osan.

- Toisaalta pelätään myös sitä, että kun poliittiset päättäjät tietävät todelliset kustannukset, niin niitä aletaan sen perusteella leikata.

Kaikki kulut on otettava huomioon

Terveystaloustieteen professorin (emeritus) Harri Sintosen mukaan kustannuksia laskettaessa pitäisi ottaa huomioon kaikki hoitoon liittyvät kustannukset maksajasta riippumatta.

- Kokonaiskustannuksiin pitää laskea kaikki mahdolliset kulut kuten esimerkiksi matkakulut, potilaan hoitoon käytetty aika, lääkekulut ja vaikkapa saattajan ja omaishoitajien kulut.

Sintonen huomauttaa, että edes tieto kustannuksista ei riitä, vaan kokonaiskustannuksia laskettaessa tulee ottaa huomioon myös odotettavissa olevat terveysvaikutukset.

Kokonaiskustannuksia pitää pohtia myös tehokkuuden kautta: Jos elämänlaatu ei parane, mikä tahansa hinta on liian paljon. Toisaalta, jos elämänlaatu paranee, niin mikään hinta ei ole liian korkea. Nämä tiedot ovat tärkeitä sekä potilaille, palvelun tuottajille että maksajille.

Sintosen mukaan tehokkuuspyrkimys ei ole eettisessä mielessä huolestuttavaa, vaan nimenomaan pyrkimyksen puute.

- Tehottomuuden vuoksi ihmiset jäävät turhaan hoitoa vaille tai saavat mahdollisesti huonompaa hoitoa kuin mikä olisi mahdollista. Tehottomuus ja epärationaalisuus terveydenhuollossa maksetaan pahimmassa tapauksessa turhilla sairauksilla ja jopa kuolemilla.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto pohti monelta eri kantilta, miten "vastuuntuntoisen potilaskansalaisen" valintoihin vaikuttaa se, jos hän tietää kokonaiskustannukset.

- Lisäisikö se pidättyvyyttä hakeutua hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon tai heikosti vaikuttavaan hoitoon? Lisäisikö se kenties kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan vai häpeää yhteiskunnalle aiheutetusta kustannuksesta? Vai lisäisikö se ehkä kykyä vaikuttaa terveydenhuoltopoliittisiin päätöksiin?

Laatutyökalu potilasturvallisuutta edistämään

Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtajan Paavo Koistisen mukaan potilaalla on oikeus tietää, miten hänen veroilla maksamaansa järjestelmää hänen hyväkseen käytetään.

- Vaikka hoidolle lasketaan hinta ja kustannusarvio, se ei missään tapauksessa tarkoita potilaan hintaa ja kustannusarviota. Potilaalle ei saa syntyä henkistä painolastia tai syyllisyyttä siitä, että hänen hoitamisensa maksaa. Etenkin ikääntyvillä ihmisillä saattaa jo nyt syntyä ajatuksia siitä, että heidän hoitamisensa muodostuu jollakin tavalla taakaksi ja kuormittavaksi tekijäksi muille.

Hoitojen kokonaiskustannusten laskemiseksi ja niiden supistamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulujen hallintaa.

- On luotava sellaiset työvälineet, joilla voidaan tasa-arvoisesti ja valtakunnallisesti laskea erilaisten toimenpiteiden hinnat ja vaikutukset ja mitoittaa niiden edellyttämät resurssit. Toivottavasti myös Suomessa otetaan käyttöön samanlainen laatutyökalu potilasturvallisuutta edistämään kuin Ruotsissa on jo hyvän aikaa ollut.