- Lakko on nyt realiteetti. Kun metsä ei vastaa, vaikka sinne on lukuisia kertoja huudettu, niin muita mahdollisuuksia kuin lakko ei ole, totesi Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen Eeva Ketola valtuuskunnan kokouksen jälkeen lauantaina.

- Kuin itä ja länsi, hän kuvasi Lääkäriliiton ja KT:n näkemyksiä.

- Perusterveydenhuollon työoloihin liittyviä ongelmia ei ratkaista pelkällä rahalla. Nyt on keskusteltava myös sellaisista lääkäreille tärkeistä asioista kuin työn kuormittavuudesta ja hallitsemattomasta työmäärästä, sanoo Ketola, helsinkiläinen terveyskeskuslääkäri.

Hän kehottaa kuntatyönantajaa katsomaan peiliin ja miettimään, miksi kukaan lääkäri ei enää halua töihin kunnalliseen perusterveydenhuoltoon.

- Sinne ei haluta, koska työtahti karkaa jo käsistä eikä ihmisistä voi alati puristaa lisää suoritteita. Heistä ei myöskään voi puristaa pelkkiä suoritteita laadun kustannuksella. Lääkärit ovat kyllästyneitä siihen, että heidän pitää hoitaa potilaita nihilistisemmin kuin omat taidot ja kyvyt antaisivat myöten. He haluaisivat tehdä työtään kunnolla niin kuin vanhat kunnon kunnanlääkärit.

- Nyt kuntatyönantaja haluaa pelkkiä suoritteita eikä ole ollenkaan valmis maksamaan hoidon hyvästä laadusta, mikä minusta taas on erittäin oleellinen asia. Urakehitys terveyskeskuksessa on aika lailla nolla, eikä koulutusta ja lääkärin erityistaitoja noteerata.

Suuri pelonaihe Ketolan mielestä on, että tulevaisuudessa lääkäriksi ei enää lainkaan haluta, jos työolosuhteet ja palkkaus ovat sellaiset, että saman rahan saisi vähemmällä työllä ja pienemmällä vastuulla aivan muusta työstä.

PÄIVYSTYKSET RATKAISTAVA

- Ilmeisesti mikään muu kuin lakko ei auta, totesi SELY:ä valtuuskunnassa edustava anestesiologi Tom Silfvast.

- Peruslähtökohta tässä lakossa on, että päiväaikaisten ansioiden tulisi nousta, mutta toinen hyvin oleellinen tekijä kokonaisratkaisussa on kaikkien meidän sairaalassa päivystävien lääkärien mielestä se, että näihin todella rasittaviksi muodostuneisiin päivystyksiin on saatava jonkinlainen helpotusmekanismi.

- Minä edustan erikoisalaa, joka päivystää jatkuvasti. Työsidonnaisuus on suuri ja korvaus siihen nähden kohtuuttoman huono, selitti Silfvast lakon syitä omalta osaltaan.

- Meillä on HUS:ssa hirveän raskaat päivystyspisteet, ja viesti sieltä on ihan selvä: tähän asiaan halutaan ratkaisu, hän kuvasi kollegoilta saamaansa evästystä.

- Raskaimmat päivystyspisteet alkavat meillä olla yhtä suuri ongelma kuin peruspalkka.

Hän pitää lakonalustunnelmia hyvin maltillisina verrattuna kahteen edelliseen kierrokseen.

- Meillä on hyvin rauhallinen ja asiallinen ilmapiiri, mutta kaikki ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen. Yksimielisyys oli täysin selvää: jos hyvää sopimusta ei saada, lakkoon mennään, Silfvast kertoi.

EDESSÄ PITKÄ LAKKO

- Lääkärien palkat ovat pikkuhiljaa jääneet suhteellisesti jälkeen vuoden 1984 lakon jälkeen, ja työnkuva on muuttunut hyvin paljon, perustelee lakkoa TYKS:ssa työskentelevä radiologi Timo Kallio.

- Esimerkiksi röntgenosastolle, jolla toimin, on saatu viimeksi 15 vuotta sitten uusi lääkärinvirka. Kuvantamistutkimukset ovat kuitenkin tulleet yhä enemmän lääkärityövoimaa vaativiksi. Niinpä samalla henkilökunnalla tehdään enemmän töitä kuin mihin pystytäänkään, hän toteaa.

Kallion mielestä lakkoon olisi pitänyt mennä jo vuosi sitten. Silloin tehty päätös ja röntgenlääkärien myöhempi sädelomakiista saivat hänet asettumaan ehdolle valtuuskunnan vaalissa.

Nyt lakko on hänen mielestään myös uskottavuuskysymys.

Kallio on valmistautunut pitkään lakkoon:

- Veikkaan sen kestävän kaksi kuukautta.

TYÖ MUUTTUNUT PAKKOTAHTISEKSI

- Lääkärien palkkataso on laskenut selvästi ja työtahti toisaalta kiihtynyt olennaisesti kymmenen viime vuoden aikana. Työ on muuttunut todella pakkotahtiseksi, eikä palkkaus ole seurannut työn vaatimuksia, kuvaa Kuopion terveyskeskuksessa työterveyshuollossa työskentelevä Minna Karpansalo.

- Myöskään lisäkoulutus ja erikoistuminen eivät näy palkassa riittävästi varsinkaan terveyskeskuspuolella.

Karpansalon mielestä lakko alkaa vähän liiankin pehmeästi.

- Ymmärrän kyllä, miksi lakkomalli on tehty tällaiseksi, ja malli on minusta periaatteessa hyvä. Silti alku saisi olla räväkämpi ja koko lakko rajumpi. Oletan, että lakosta tulee vielä pitempi, jos se on liian pehmeä, hän sanoo.

- Kaikilla pitäisi nyt olla tavoite kirkkaana mielessä, Karpansalo kannustaa.

- Se mitä nyt uhrataan, näkyy toivottavasti jatkossa joka kuukausi.